Rahkaomenapiiras

An apple pie

Hella & houkutus -blogista löytyi tällainen rahkaomenapiiraan ohje. Ohje on jonkun reseptikilpailun kakkonen; olisipa tosiaan mielenkiintoista tietää, mikä ohje voitti.

Pohja:

  • 125 g voita
  • 4 dl vehnäjauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 1 rkl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 dl kermaviiliä
  • 1 muna

Sulata voi. Sekoita kuivat aineet (jauhot, sokerit, leivinjauhe ja sooda) yhteen ja lisää voi mukaan. Syntynyt taikina jaetaan kahteen osaan: toisesta tulee pohja, toisesta päällinen.

Pohjaksi tulevaan taikinanpuolikkaaseen lisätään kermaviili ja muna ja sekoita huolellisesti. Taikinasta pitäisi tulla aika löysä. Levitä taikina voideltuun piirakkavuokaan.

Täyte:

  • 2–3 omenaa
  • 1 tl kanelia
  • 200 g maitorahkaa
  • 1 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 muna

Kuori ja viipaloi omenat. Levitä viipaleet taikinan päälle ja lisää kanelia.

Sekoita maitorahka, sokerit ja muna ja kaada omenanpalasten päälle. Levitä lopuksi piirakan päälle alussa syrjään otettu taikinanpuolikas. Paista uunissa 200 asteessa keskitasolla noin 30–40 minuuttia.

Durion putoamisen vaaroista

Durio
Durio. Kuva: W.A. Djatmiko / Wikimedia Commons

As a tree ripens the fruit falls daily and almost hourly, and accidents not unfrequently happen to persons walking or working under them. When a Durian strikes a man in its fall it produces a fearful wound, the strong spines tearing open the flesh, while the blow itself is very heavy; but from this very circumstance death rarely ensues, the copious effusion of blood preventing the inflammation which might otherwise take place.

Että sellainen lohtu tässäkin asiassa; ei ole maailma läpeensä paha paikka alkuunkaan!

(Sitaatti on Alfred Wallacelta. Durio Wikipediassa.)

Neandertalilaisia vai neumanntalilaisia?

Joachim NeanderKävin konsertissa, jossa esitettiin Bachin koraaleja. Joutessani etsin puhelimella lisätietoa esitettävistä teoksista – hyvä konsertti, mutta miinus käsiohjelman laatijalle, joka ei ollut viitsinyt nähdä yhtään vaivaa – ja törmäsin hauskaan detaljiin.

Erään koraalin taustalla olevan virren Lobe den Herren, den mächtigen König der Ehren on laatinut Joachim Neander (1650–1680), aikanaan merkittävä tekijämies.

Neander asui aikoinaan Düsseldorfissa ja työskenteli latinakoulun opettajana. Neander viihtyi Düsseldorfissa asuessaan eräässä Düssel-joen laaksossa ja piti siellä myös jumalanpalveluksia. Lopulta laakso nimettiinkin Neanderin mukaan Neanderinlaaksoksi – saksaksi siis Neandertal.

Arvatkaapa kaksi kertaa, mitä laaksosta löydettiin vuonna 1856? Aivan oikein, ensimmäiset löydetyt neandertalinihmisen luut. Näin saksalainen teologi tuli antaneeksi nimensä eräälle ihmislajille.

Asiassa on vielä hauska lisämutka. Neanderin nimi on kreikkaa ja tarkoittaa uutta ihmistä. Neanderin isoisä keikautti alunperin saksalaisen nimen kreikaksi, koska sellainen oli siihen aikaan muodikasta. Ilman tätä käännöstä puhuisimmekin siis nyt luultavasti neumanntalinihmisistä.

Lukuloki 2012

Pidin ensimmäistä kertaa kunnolla kirjaa luetuista kirjoista. Tällainen oli lukuvuosi 2012:

Yhteensä 142 kirjaa Arvostelukappaleita 96 Kirjastosta 25 Ostettuja 17…

Uusia leluja

Kaikkeen sitä haksahtaakin, kuten vaikka neuvostoliittolaisiin objektiiveihin. Puoli rullaa filmiäkin on jo kuvattu FED-5-mittaetsinkameralla, joskin hieman sellainen fiilis on, että …