Harry Potter ja Azkabanin vanki

Kolmannen kirjan kohdalla Potterit alkoivat parantua. Kolmannen elokuvan kohdalla ohjaaja vaihtui, mutta tyyli on edelleen tuttua ja turvallista kirjojen kuvittamista. Tapahtumia on karsittu, mutta ei tarpeeksi: elokuva on edelleen liian pitkä. Tyylikäs se kuitenkin on: Tylypahka on yhä erittäin näyttävä paikka.

Elokuva toistaa kuitenkin uskollisesti myös kirjan virheet. Harry on edelleen sietämätön idiootti, Ron on pelkistetty turhankin tyhmäksi ja niin edelleen. On selvää, että kirjan taso rajoittaa sitä, mitä elokuva voi saavuttaa. Toisaalta kirjojen huikea suosio ja mittavat fanilaumat tarkoittavat sitä, että kirjojen detaljit on kuvitettava mahdollisimman yksityiskohtaisesti, muuten alkaa huuto ja mekastus siitä, kuinka asiat ovat väärin.

Mainiota kertakäyttöviihdettä Azkabanin vanki kuitenkin on, kyllä sen kertaalleen katsoi ihan mielellään. Alan Rickman on edelleen erinomainen Snape, Mark Williams (herra Weasley) naurattaa jo ulkonäöllään ja Emma Thompsonin ennustuksenopettaja Trelawney on yksinkertaisesti hulvaton lukion kuvaamataidonopettaja -hahmo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *