Jos talviyönä matkamies

Lapsi ei estä lukemista. Päinvastoin! Tänäänkin olen ehtinyt viettämään kirjojen parissa pari-kolme tuntia – vauva on kantoliinassa sylissä ja minä kävelen olohuonetta ympäri lukien kirjaa, samalla kun lapsen äiti lepää. Hyvä työnjako! Yksin tänään kävelymatkaa on kertynyt kolme ja puoli tuntia; se suositeltu 10000 askelta voi hyvinkin kertyä. Pitäisi joku päivä laittaa askelmittari vyölle.

Nappasin luettavakseni pitkään (ilmeisesti viisi vuotta) hyllyssä majailleen Italo Calvinon postmodernin Jos talviyönä matkamies -hämmennyksen. Kirja on mainio; olen lukenut sen aikaisemmin, mutta unohtanut autuaasti enimmät yksityiskohdat. Sen pariin oli hyvä palata.

Jos talviyönä matkamies on harvinainen kirja: se leikittelee kaunokirjallisuuden konventioilla kekseliäästi ja oivaltavasti, mutta on kaikessa taiteellisuudessaan hyvinkin luettava teos. Se on fiksu, mutta ei liian vaikea. Kannattaa tutustua; Italo Calvinolla on muitakin mainioita kirjoja, mutta tämä on lukemistani paras.

Samassa yhteydessä en voi olla mainitsematta Tristram Shandya, joka on toinen suuri suosikkini, mitä kokeellisempaan kirjallisuuteen tulee. Shandyn nokkeluus on suurta ja kaunista; pitäisi varmaan ottaa ja lukea kirja uudestaan. Ostaakin voisi. Suomennoksen; en taida vieläkään rohjeta tarttua alkuperäiseen. Tai miksei…

Elokuva – Tristram Shandy: A Cock and Bull Story – on jo tulossa Playsta. Pakkohan se on nähdä, enkä malta odottaa, nähdäänkö syksyllä Rakkautta & Anarkiaa -festareiden osana Suomeen rantautuvaa elokuvaa lyhyesti Tampereella vai ei ja jos nähdään, nähdäänkö se sopivaan aikaan. Ostan, ja katson kun itseäni huvittaa (ja vauvalle sopii). Idea on ainakin hulvaton. (Joku valittaa IMDB:ssä ”There was no decent storyline”, mikä on alkuperäisteos huomioiden hyvin sanottu.)

Tästä pääsemme luontevalla aasinsillalla (joka siis on mainio näyttelijä Steve Coogan ja näemmä myös ohjaaja Michael Winterbottom) 24 Hour Party Peopleen, jota myytiin ainakin Kaukajärven Makuunissa kolmella eurolla. Ei paha, pakkohan se oli korjata talteen.

3 kommenttia artikkeliin ”Jos talviyönä matkamies”

  1. Haluaisin vastata v. 2004 kirjoittamaasi
    kommmenttiin koskien Lottokirjaani. Huomasin
    kirjoituksesi vasta nyt, joten vastaus on sen
    vuoksi viipynyt.
    Et oikein arvostanut kirjan oppeja, huomasin.
    Vetosit siihen, että todennäköisyys kaikille
    numeroille on aina sama. Teoriassa näin tietysti
    on, mutta mutta.. Tätä on hankala selittää! Ehkä
    on parasta, että kerron hieman tilastoa kirjan
    toimivuudesta: Katsopa lottokierrosta 1/2006,
    esimerkiksi. Ja etsi kirjani perusrivistöistä
    (yhteensä m. 24.000 kpl) kaikki 4-6 oikein-rivit
    jotka löydät. Etsiminen on helpompaa kuin luulisi,
    kunhan vähän totuttelet systeemiin.
    Lopputulokseksi saat anyway:
    1000 x 4 oikein
    124 x 5 oikein
    6 x 6 oikein
    Vaikuttaako siltä, että tämä tulos on sattuman
    ansiota?
    Parhain terveisin
    Veijo Wirén
    Espoo (ei enää Naantali)
    veijo.wiren@gmail.com

  2. Ei huono tulos – tyypillisesti 24000 rivillä tulee joku vähän yli 200 neljä oikein -tulosta, ja jokunen viisi ja kuusi oikein siihen päälle.
    Ei vaan ihan yksi rivi vielä riitä todisteeksi. Mikäköhän oli keskiarvo osumille esimerkiksi vuoden 2005 kaikilla riveillä?
    Eikä tuo nyt ihan hirveästi vielä lohduta. Neljä oikein -rivillä voitti tuolla kierroksella kympin. En lottoa, mutta jos lottoaisin, en kyllä tavoittelisi kymppejä =) Viisi oikein ja neljä kymppiä ei sekään lämmitä.
    24000 rivistäsi siis kuudella voitti sen 1400 euroa, mitä kuusi oikein oli. Sanotaan nyt vaikka näin, että en minä kyllä noillakaan todennäköisyyksillä rahojani likoon laittaisi…
    Edelleen olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja sille, miten jotkut numerot voivat esiintyä useammin kuin toiset, koska minä en keksi kyllä muuta selitystä kuin sen, että Veikkaus huijaa tai että lottokone on viallinen (toimiva lottokonehan antaa kaikkia numeroita yhtä paljon riittävän pitkällä aikavälillä), enkä oikein usko kumpaankaan niistä.

  3. Mun askelmittari ainakin on sellanen, että se alkaa laskea vasta kun on kävellyt jotain 10 askelta. Ja jos pysähtyy, niin sitten täytyy taas ottaa ne 10, että se laskee. Eli sisätilakävelyä ei voi kunnolla tolla mitata, kun se on niin katkonaista :/
    Minä lottoan aina tasan tarkkaan yhden (1) rivin, jos satun kuulemaan, että on jokin hyperjättipotti. Koskaan en ole lotosta penniäkään/senttiäkään voittanut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *