Miehiä vai marjanpoimijoita

Aamulehdessä on alkanut näemmä jokavuotinen marjanpoimintakeskustelu. On se vaan kauheeta että ulkomailta pitää tuoda marjanpoimijat, työttömien pitäisi ansaita päivärahansa marjoja poimimalla, tarvitaan kansallinen missio marjojen poimimiseksi ja niin päin pois.

Tänään yksi kirjoittaja onnistui yhdistämään kolme kovaa aihetta yhteen kirjoitukseen: Työttömät keräämään marjoja vanhuksille! Kauniisti yhdistyy yhteen kirjoitukseen työttömien syyllistäminen, huoli metsään mätänevistä marjoista ja vanhukset.

Mutta joo, kyllähän se työttömien pakkotyöllistäminen on oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Yleisönosastokirjoittajat saisivat tyydytyksensä, kun luuserityöttömät keräisivät marjoja pennostensa eteeen ja vanhuksillakin olisi kaikki hyvin laitoksissaan kun saisivat edes marjoja.

3 kommenttia artikkeliin ”Miehiä vai marjanpoimijoita”

  1. Aamulehden yleisönosastokirjoituksista ei osaa enää sanoa onko ne kirjoitettu tosissaan vai parodioiksi. Minä ainakaan en aina pysty tekemään eroa varmuudella. Mainitsemasi kirjoitus oli juuri sellainen.

  2. Olen harvinaisen samaa mieltä kanssasi, vaikka en kyseistä lehteä luekaan. Vanhusten ongelmat varmasti ratkeaa, kun saavat marjoja. Tietysti pitkäaikaistyöttömien, kun saavat kerätä. Tietysti pitkäaikaistyöttömillä on autot jolla ne kulkee marjapaikoille yms. Käyköhän ne kirjoittajat niitä marjoja keräämässä? :o)

  3. Entäs jos valtakunnan rikkaille tehtäisiin tarjous: Menkää poimimaan marjoja.
    Jos menet ja pakerrat koko kesän tulosvastuullisen ahkerasti töissä, saat pitää rahasi – palkkaa tosin ei tipu, tai korkeintaan saat katon pään päälle ja hieman ruokarahaa. Jos sen sijaan kieltäydyt, koko omaisuutesi takavarikoidaan. Silloin tosin ei uusköyhän statuksella tarvitse raahautua marjametsäänkään.
    Hyvin yksinkertainen ja samalla järjettömältä kuulostava tarjous, mutta periaatteessa ihan sama kuin se jota näissä ”mielipiteissä” köyhäin kohtaloksi ehdotetaan: Pakkotyötä, ja sille vaihtoehtona äärimmäinen köyhyys.
    Se että pelottavan moni olisi valmis pistämään köyhät metsään, on yksi vaarallinen esimerkki siitä kuinka varallisuuden eriarvoistava vaikutus on mielipiteiden tasolla juurtunut yhteiskuntaan. Silti pelkän rikkauden ei pitäisi olla ansio, eikä köyhyyden häpeä kantajalleen. Ainakin jälkimmäisestä pitäisi sitäpaitsi pyristellä yhteiskunnassa kokonaan eroon.
    Jaahas. Nyt enää Word auki, ja laatimaan mielipidekirjoitusta. Kuten täälläkin vihjattiin, eikös Aamulehti julkaise nykyisin melkein mitä vaan 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *