Poika kasvaa ja kehittyy

Nooasta on kehkeytynyt ensinnäkin kova kävelijä ja toiseksi varsin fiksu muksu. Nooa ymmärtää selvästi aikaisempaa enemmän sanoja – kun puhuu kirjoista, Nooa menee hakemaan kirjan. Jos puhuu kylvystä, poju saattaa vaeltaa kylppärin ovelle. Nooan hauskoihin harrastuksiin kuuluu yhä roskiksen dyykkaaminen, varsinkin tyhjät hedelmäsosetetrat ovat arvostettuja aarteita. Mielenkiintoinen projekti on myös cd-levyjen kärrääminen makuuhuoneesta telkkariin.

Ulkona Nooa ei vielä juuri omatoimisesti kävele, vaan arastelee liikkeissään. Reitit ovat kuitenkin selvät: omalla pihalla kuljetaan ensin keinuun, sitten toisen talon keinuun, sitten kenties hiekkalaatikolle, sitten käydään kolmannen talon pihassa ihmettelemässä leikkipaikkoja.

Tänään kävimme Särkänniemessä ihmettelemässä lasten eläintarhaa. Kallis reissu oli vaivan arvoinen, Nooa oli ihan huuli pyöreänä katsellessaan eläimiä. Siitä tietää, milloin Nooa on kiinnostunut jostain: poika on ihan hiljaa ja ihmeissään. Epäilemättä tänä iltana ennen nukkumaanmenoa sängystä kuuluu pörinää kun poju puhuu itsekseen päivän jännittävistä tapahtumista.

Nooan puhuttu sanavarasto on vielä aika kapea, edelleen käytössä on vain äiti – milloin kysymyssanana, milloin komentona, milloin mitenkin. Kaikki on siis äitiä. Äiti tuntuu muutenkin olevan Nooalle suosikki; tätä kirjoittaessani Nooa leikkii Johannan kanssa lattialla. Jos Johanna olisi tässä koneella, Nooa kiehnäisi jaloissa eikä antaisi hetken rauhaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *