Edellinen kuukausi: lokakuu 2003
Seuraava kuukausi: joulukuu 2003
Tentti ohi
Kauhulla odotettu Tietojärjestelmien perusteet -tentti on nyt ohi. Koe oli itse asiassa varsin helppo - termien määrittelyä, ihastuttava kysymys datan, informaation ja tietämyksen eroista, yksi kysymys tietojärjestelmien rakentamismalleista ja hieman odottamaton piirtämistehtävä, jossa piti raapustaa pizzerian tietojärjestelmän ER-malli. Data, informaatio ja tietämys -kysymyksestä on pakko saada täydet pisteet, tai ainakin viisi kuudesta. Aihe on tuttu jo vuosien takaa, johan tuota tuli infon pääsykoekirjoista tankattua. Kymmenisen minuuttia kesti tuottaa noin 3/4 sivua tekstiä aiheesta... Helppo homma, toivottavasti tentin tarkistajaakin miellyttää minun näkemykseni aiheesta.
Pizzerian tietojärjestelmäkin oli lopulta todella yksinkertainen, mallin piirtäminen kävi aika joutuisasti. Ei tullut montaa kohdetta mallinnettavaksi... Olen siis varsin tyytyväinen suoritukseeni, eiköhän tuo läpi mene. Odotan jopa lähempänä kolmosta kuin ykköstä olevaa arvosanaa (kurssin arvosana riippuu tietysti vielä harkkatyöstä). Mielenkiinnolla odotan myös Johannan näkemystä tentistä. Kun poistuin, Johanna oli kai viimeistelemässä kolmatta tehtävää. Ainakin data, informaatio, tietämys -kolmikon pitäisi olla Johannallekin helppo homma. ER-mallikin taisi olla erilaisista malleista se, jonka Johanna parhaiten osasi. Toivotaan parasta!
27.11.2003 klo 17:16
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Yliopistojen jaksot
Ajatus jakaa yliopiston lukuvuosi neljään jaksoon on nauttinut Tampereen yliopistossa sellaista suosiota, että näin ilmeisesti käy. Itse olen toivottavasti 2005 syksyllä jo kovasti valmistumaan päin ja siksi en pääse muutoksesta iloitsemaan. Kannatan muutosta kuitenkin, yliopisto-opiskelu on tuntunut paikoin melko veltolta. Opinnot alkavat syksyllä myöhään, loppuvat jouluksi varhain, joululomaa jatkuu tammikuussa pitkään ja suurin osa kursseista loppuu jo huhtikuussa. Perin tehotonta! Ei tarvitsisi valtavasti kiristää tahtia, kun saataisiin enemmän aikaan.
Sen sijaan ehdotukset rajoittaa opiskelun kestoa tai opintoviikkojen hankkimista eivät nauti kannatustani. Niin vaikeaa kuin asian toteuttaminen varmaan olisikin, kannatan kuitenkin porkkanaa mieluummin kuin keppiä. Lisää opintotukea opintoviikkojen ahkerasta suorittamisesta, kiitos!
27.11.2003 klo 08:14
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Peliarvostelijaksi
Toiveissa on, että allekirjoittaneen kirjoituksia löytyisi jatkossa myös Konsolifinin PS2-osastolta. Laitoin hakemusta menemään viime viikolla ja eilen tuli vastaus... Epäilevät, olenko oikea mies hommaan vähäisen konsolikokemukseni vuoksi, mutta lähes 20 vuotta pelikokemusta ja kirjoitustaito painoivat ilmeisesti kuitenkin sen verran, että antavat työnäytteen tehdä. Saas nähdä, mitä tuosta tulee.
26.11.2003 klo 10:31
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Taru sormusten herrasta
Tänään suuntaan kauppaan hakemaan Kahden tornin kauan odotettua Oikeaa Laitosta. Ainakin Sormusten saattueen Special Extended -versio oli elokuvateattereissa esitettyä parempi, odotan samaa Kahdelta torniltakin.
Sen sijaan hieman kauhistuttaa Kuninkaan paluun lippujen hinnat. 11 euroa! Aivan tolkutonta. Mikään kiire ei ensi-iltoihin ole, eikä kyllä noilla hinnoilla muutenkaan. Tsiisus. Varsinkin kun sen oikean elokuvan näkee vasta joskus vuoden päästä, kun Special Extended -versio ilmestyy. Plääh. Kaipa se silti täytyy käydä isolta kankaalta katselemassa.
26.11.2003 klo 10:05
|
1 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Pelaamisen riemusta
Yhdessä pelaaminen on kivaa. Työnjako Jak & Daxterin parissa alkaa selvästikin vakiintua. Minulle näyttävät jäävän vaarallisemmat paikat: isommat monsterit, muutoinkin erinäisten otusten kansoittamat alueet, rakettimopolla lentäminen ja sen sellainen. Enemmän pelaamisen tuoma ohjauksen varmuus lienee tässä ratkaisevaa, ja se, etten ihan vähästä säiky päällekäyviä hirviöitä. Johanna stressaantuu helposti, kun ympäristö pelissä täyttyy erilaisilla haasteilla. Veikkaan kyllä tilanteen tasoittuvan, kunhan Johannakin pelaa enemmän ja saa pelaamiseensa varmuutta. Minulla on kuitenkin aika monta vuotta etumatkaa pelikokemuksen suhteen, vaikka konsoleilla en olekaan juuri pelaillut. Ristiohjaimen kanssa voisin olla tumpelompi, mutta nykyohjainten analogitatit sopivat minun sormiini kätevästi. Nerokas keksintö, sanon minä.
Värinäefektikin on kyllä hauska juttu, mutta sen hyödyllisyydestä joka paikassa en ole vakuuttunut. Jak & Daxterissa ohjain tärähtää kun Jak ottaa iskua - se on hyvä. Jatkuva kova tärinä rakettimopolla ajettaessa ärsyttää enemmän. Vaan eipä tule kauheasti värinää käytettyäkään, kun enemmän pelataan langattomalla ohjaimella, jossa patterit kuluvat turhan kanssa värinää käytettäessä. Autopelien puolella värinäefekti tuo ihan mukavaa todentuntua peliin, yksi aisti otetaan mukaan tekemään pelistä uskottavamman. Kun vielä saisi hajumoduulin puskemaan bensan- ja kuminkäryä...
Viikon peli-idea: Gran Turismo suksilla. Eli iso valikoima laskettelurinteitä, joukko välineitä niiden alastuloon (erilaiset sukset, lumilauta) ja useita eri pelitapoja (eri kilpalajit, half-pipet, freestylet, vapaa laskettelu ja niin edelleen). Ostaisin heti. Onkohan mitään vastaavaa olemassa? Äkkiä tulee mieleen lumilautapelit, mutta erityisemmin ei tuommoinen skeittipelityyppinen kikkailu kiinnosta. Äkkivilkaisulla Alpine Racer 3 on kai lähinnä, mutta arvostelu ei vakuuta.
25.11.2003 klo 13:57
|
3 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Iron Maiden
Heitetään nyt toinen levyarvostelu vielä perään: Iron Maidenin Dance of Death.
25.11.2003 klo 11:47
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Aion
Kirjoitin arvostelun CMX:n Aionista. Jo oli aikakin, edellisestä levyarviosta on jo pari kuukautta. Noh, nyt saitte uutta luettavaa sillekin osastolle.
25.11.2003 klo 10:24
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Puuhakas TV-päivä
Päiväni alkoi kolmen ja puolen tunnin yöunien jälkeen kello viisi aamulla. Herätys oli kalsa. Pääsin kuitenkin ajoissa junaan ja matkaan kohti Helsinkiä. Kuuden junassa Kemijärveltä oli miellyttävän hiljaista, en tosin saanut nukuttua.
Perillä pääsin melko kätevästi studiolle, jossa Lauantaivekkaria kuvataan. Tapasin maskeerauksen jälkeen ohjelman tekijät ja muut vieraat. Mari Kaasista osasin odottaa, Mauri Kunnasta en. En käynyt fanittamaan, vaikka syytä olisi. Varsinkin Hui kauhistus! kuuluu olennaisena osana lapsuuteeni. En itse asiassa alkuun miestä tunnistanutkaan, mutta nimen kuultuani iski ahaa-elämys. Lääketieteellistä arvovaltaa toi tohtori Matti Tolonen. Taidetta edustivat Juha Valkeapää, Markku Veijonsuo ja Annu Kapulainen.
Suoran lähetyksen nauhoittaminen ei ollut lopulta kovinkaan kummoista puuhaa nauhoitukseen verrattuna. Mitään ei tietenkään otettu uusiksi, mutta eipä sattunut mitään mokiakaan. Hirveää kiirettäkään ei tuntunut olevan, sellaista rauhallista etenemistä ennemminkin. Ohjelman aluksi osallistuin aloituskeskusteluun; kun kyseltiin nollauskeinoja informaation ja hälyn täyttämässä maailmassa, mainitsin tiukkaa keskittymistä vaativien pelien pelaamisen.
Varsinaisessa haastatteluosiossa puhuin toimittaja Sakari Heiskasen kanssa lautapeleistä. Mallina toimi Diplomacy - ei ehkä paras mahdollinen valinta, mutta sitä halusivat. Onhan se perinteikäs peli. Puhuttiin sentään muustakin, kuten siitä, mikä ajaa ihmiset pelaamaan. En osannut lopulta sanoa mitään eskapismia, sosiaalista ajanvietettä ja puhdasta hupia parempaa syytä. Vaan tarvinneeko mokomaa...
Tohtori Tolonen puhui kovasti ravintolisäaineiden puolesta. Ruokavaliosta ei saa kuulemma tarpeeksi. Sen sijaan, että tehtäisiin kalliita testejä vitamiinitilanteen selvittämiseksi, kannattaa Tolosen mukaan syödä ravintolisiä ihan varmuuden vuoksi. Tämähän on muuten ihan hyvän kuuloinen vihje, mutta kun tohtori Tolonen myy kyseisiä tuotteita ilmeisen hyvällä menestyksellä. Homma haiskahtaa siis hieman siltä, että tohtorin lääketieteellistä arvovaltaa käytetään myynninedistämiseen, mikä väistämättä herättää epäilyksiä lääketieteellisten lausuntojen todenmukaisuudesta. Hmm-hmm.
Muusikot olivat erinomaisia. Ensimmäisessä esityksessä Veijonsuo puhalteli vetopasuunaa sordiinon kera ja Valkeapää säesti puhaltelemalla urkupilliin (siis sellaiseen noin puolitoistametriseen metalliputkeen). Toisessa esityksessä Veijonsuolla oli didgeridoo ja Valkeapää soitti suutaan. Olen nähnyt miehen joskus TV:ssä, ja kyllä siitä äijästä vaan epäinhimillistä äläkkää lähtee. Suosittelen tutustumaan. Kaksikko esiintyy tiistaina Helsingissä Malmitalolla, käyttäkäähän tilaisuus hyväksenne, Helsingissä asuvat.
Että sellaista. Aika rankka aamu, herätys oli vähän turhan aikainen, mutta yllättävän vähän väsyttää tässä vaiheessa. Ehkä se vielä jossain vaiheessa kostautuu...
22.11.2003 klo 21:47
| Kommentoi
| TrackBack (0)
CMX:n keikka
Eilinen keikka alkoi sitten varsin hyvissä ajoin - soitto alkoi noin puoli yksitoista kuten luvattiin ja loppui joskus ehkä vartin yli puolen yön, kahden encoren jälkeen.
Keikka oli hieno; eräs parhaista CMX-keikoista, joilla olen ollut. Biisivalikoima oli hyvä. Olennaisimmat bilehitit (Rautakantele, Antroposentrifugi, Vallat ja väet, Ei yksikään, Pyörivät sähkökoneet, Surunmurhaaja ja niin edelleen) soitettiin, väsyneimpiä ei (Ainomieli lähinnä, Kirosäkeet tuli vasta bonusencorena). Uudelta levyltä soitettiin kiinnostavia biisejä (aivan upea Kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen, Nahkasiipi, Melankolia ja Fysiikka ei kestä, vain Palvelemaan konetta jäi uupumaan), vanhoiltakin samoin.
Orkesterilla tuntui olevan hauskaa. Keikan humoristisia kohokohtia olivat hulppea rumpusoolo-osuus ja Peipon yleisönvalokuvaussessio. Kiertueen tyyliin Rymyhenkilö-patsaitakin jaettiin. Mukava yllätys oli bonusencore, siinä vaiheessa kun suurin osa väestä oli jo poistumassa paikalta.
Pakkahuoneen laadukkuus keikkapaikkana vahvistui minun mielessäni entisestään. Laaja tila, hyvä näkyvyys lavalle, salamannopea narikka, kaikki tekijät tekivät kokemuksesta kerrassaan miellyttävän. Keikalla oli erinomaisen kivaa.
22.11.2003 klo 15:07
| Kommentoi
| TrackBack (0)
CMX
CMX:n uusi levy on erinomainen. Suosikeikseni ovat nousseet muunmuassa Hautalinnut ja Kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen. Syvää ja kaunista. Biisien tenho ja orkesterin livekunto testataan tänään Pakkahuoneella, toivottavasti soittavat hyvin ja ajoissa (nimim. herätys lauantaiaamuna vähän viiden jälkeen).
21.11.2003 klo 08:17
|
3 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Pelikone
Olemme konsolisoituneet. Lopulta melko lyhyeksi jääneen pohdinnan jälkeen sijoitimme vähiä rahojamme Playstation 2 -pelikonsoliin. Valintaa piti miettiä tovi, mutta eipä se kauhean haastava ollut. XBOX ei vain jotenkin oikein vetoa, Gamecube taas houkutteli halpuudellaan. Vaan PS2 tarjonnee kuitenkin parhaan pelivalikoiman ja sehän se on, mikä ratkaisee.
Ensimmäiset pelitkin on hankittu. Ostin heti saman tien konsolin kaveriksi PS2:n päähoukuttimen eli Gran Turismo 3:n. Konsolifinin arvostelussa hulppea 10-, eikä kai ihan suotta. Onhan se helmi. Autourheiluhimoni tosin ei ole täysin tyydytetty, sillä vaikka GT:ssä ralliratojakin on, olisi kunnon rallipelille vielä tilausta.
Eilen kävin sitten hakemassa kaupasta Johannalle pelattavaa: Jak & Daxter: Precursor Legacy paljastui sekin hyvien arvioidensa arvoiseksi, kerrassaan hauskaksi peliksi. Saapa nähdä, kauanko tuon läpipelaamisessa menee - lyhyt se kuulemma on.
Nyt kun vielä keksisi jonkun hauskan kaksinpelattavan - mieluusti vieläpä sellaisen, jossa pelaajat pelaavat yhdessä. Ehdotuksia otetaan vastaan...
20.11.2003 klo 10:25
|
2 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Movable Type -spämmintappaja
Spämmistä kärsivien Movable Typen käyttäjien kannattaa mennä hetimiten hakemaan MT-Blacklist, joka eliminoi kommenttispämmin varsin tehokkaan tuntuisesti. Asentaminen ei ollut mahdoton vaiva, ohjelma näyttäisi toimivan ihan kivasti. Toivottavasti enää ei tarvitse käydä hävittämään epämiellyttävää lolitapornospämmiä blogien kommenteista.
Mikä on tietysti hyvä syy käyttää jotain muuta blogiohjelmaa kuin sitä suosituinta - eipä ole Nucleukselle vielä vastaavia ongelmia ilmennyt.
20.11.2003 klo 08:28
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Kirjaostos
Yliopistolla myytiin Gaudeamuksen ja Vastapainon kirjoja alennushinnoin. Ostin Lopun leikit : Uskon, historian ja tieteen eskatologiat -teoksen kolmella eurolla. Hinta ei ole paha, kolme euroa on pieni hinta siitä, että on valmistautunut kun loppu koittaa.
Kävin myös tentissä - tällä kertaa neljään kysymykseen vastaamiseen meni hieman yli puoli tuntia. Toivottavasti menivät oikein, olen ainakin melko varma onnistumisestani. En osaa viipyä tenteissä pitkään, ylioppilaskirjoituksissakaan en tainnut kertaakaan viipyä pidempään kuin oli pakko. Englannin koe ainakin taisi valmistua jopa parissa tunnissa. Minkäs teet, olen nopea.
19.11.2003 klo 15:54
|
1 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Kotiliesi
Posti toi tänään pari kappaletta tänään ilmestynyttä Kotilieden numeroa 22. Nokkelimmat-pokkelimmat keksivätkin mistä on kyse: lautapelijuttuni ilmestyi. Lopputulos näyttää hyvältä. Kahden aukeaman jutussa on runsaasti kuvitusta, pääasiassa Afrikan tähteä ja Monopolia. Harmi vain, ettei lautapelikerhossamme otetuista kuvista lopulta yksikään päätynyt lehteen. Minun kuvani sentään löytyy, joten ne, jotka eivät ole minua vielä nähneet, voivat vilkaista kaupassa käydessään lehden sivun 84 alakulmasta, miltä mies blogin takana näyttää.
Hieno juttu, siis. Olen tyytyväinen.
Toi Posti muutakin, nimittäin Miyazakia! Eilen saapuneen Castle in the Skyn seuraksi saatiin Kiki's Delivery Service, ja nyt vain odotellaan lisää Studio Ghibli Collection -elokuvia julkaistavaksi... Alunperin elokuvien piti tulla jo perjantaina, mutta Iso-Britannian postilakko hieman viivytti. Onneksi tulivat näinkin pian!
18.11.2003 klo 13:04
|
8 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Luettuja kirjoja
Kaksi viimeksi lukemaani kirjaa olivat molemmat varsin miellyttäviä kokemuksia ja genrensä oivallisia edustajia.
Margaret Atwoodin Oryx and Crake oli kerrassaan erinomainen ja erikoinen scifi-viritys (varsinkin viime aikoina lukemiini Reynoldsiin ja Banksiin verrattuna), Boris Akuninin Erast Fandorin -kirja Leviatanin purjehdus taas oli loistava sujuvasti kirjoitettu klassinen murhamysteeri. Suosittelen kyllä molempia ehdottomasti!
18.11.2003 klo 11:42
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Pelinvalinnasta
Tommy kirjoitti hienon artikkelin pelien valitsemisesta. Suosittelen kaikille, jotka pohtivat lautapelihankintoja.
Julkaisen mielelläni myös muita vastaavia peliaiheisia artikkeleita. Jos kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostilla.
Jotkut jo ehkä huomasivatkin englanninkieliselle puolelle kirjoittamani jutun arvostelupelien kerjäämisestä. En jaksa kirjoittaa juttua suomeksi uudestaan tälle puolelle, joten sieltä sopii katsella.
18.11.2003 klo 11:24
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Attika-käännös
Kirjoittelin tänään suomennoksen Attika-lautapelin säännöistä. Attika on uusinta uutta, Marcel-André Casasola Merklen (ihastuttava nimi) vähintäänkin kohtalaista hypetystä nauttiva peli. Suosittelen kyllä tutustumaan, itsekin kokeilin ja tykästyin.
17.11.2003 klo 14:10
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Silent Hill
Nelisen tuntia peliaikaa ja ensimmäinen osio (tai, no, toinen) Silent Hilliä takana. Jos Universal Hint Systemiin on luottaminen, osioita on yhteensä yhdeksän. Paljon ei olla muuten vinkkejä tarvittu, olisiko paria kohtaa katsottu. Voi siis olla tyytyväinen itseensä. Välillä jo epäilytti asuinrakennuksia koluttaessa, että pelin kauhuille oli jo turtunut (varsinkin pistoolin löytäminen lievitti pelkoa), mutta kylläpä vain uusien paikkojen koluaminen onnistui yhä pelottamaan. Kamerakulmiin alkaa tottua, joten nekään eivät ole ärsyttäneet samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Neverwinter Nightsiäkin on tullut hakattua jonkin verran, ihan mukavasti se on edennyt. Pikkuhiljaa alkaa lähestyä kuudes taso, jolla samoojani pitäisi alkaa taikuutta oppimaan. Olisi pitänyt vaan ihan suosiolla ottaa puhdas taistelija, sanoisin. Vähän myöhäistä vaihtaa enää, vain. Johanna taas on edennyt Longest Journeyssä mukavasti... Sekin on kyllä hieno peli. Suosittelen seikkailupelien faneille, sillä se ei ole erityisen pahan hintainenkaan. Muutama vuosihan pelillä on jo ikää - ja se näkyy - mutta ei se tekniikka vaan se tarina. Välillä tosin olisi tarvetta varoitukselle eeppisistä kohtauksista (kuten Johanna tekstin "Varoitus epileptisistä kohtauksista" Simsin paketista luki), mutta ei se mahdottoman korni ole.
Neverwinterin tehneeltä Biowarelta on näinä päivinä tulossa PC-versio XBOXille ilmestyneestä Star Wars: Knights of the Old Republic -pelistä. En ole mikään suurempi Tähtien sota -fani (tosin alkuperäinen trilogia ja varsinkin se ensimmäinen elokuva nauttivat kyllä arvostustani), mutta hyvistä peleistä pidän kyllä. Lassi Kurkijärven arvostelu pelistä Allakassa vaikutti aika lupaavalta, kuten myös lista pelin saamista arvioista. Kymppiasteikolla huonoin arvosana 8,9... Ja noita arvioita on niin paljon, että ei haittaa, vaikka jokunen huonompi olisi listalta pois jätettykin.
17.11.2003 klo 08:02
|
5 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Uusia blogeja
Blogilistalle on ilmestynyt taas vaihteeksi uusia blogeja, joukossa on muutama vallan mielenkiintoinenkin tapaus. Joukon helmenä Lorem ipsum, hyvänä kakkosena jo aiemmin tuttu Muoviromu ja kolmantena ihan lupaavalta vaikuttava Kuplaprosessori.
17.11.2003 klo 07:39
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Soittopeli
Manu ehdotti soitto-ohjelmaksi Coolplayeriä. Testasin ja ihastuin! Ainoa puute on tolkuttoman ruma ulkoasu, mutta se paranee skinillä. Hyviä puolia sen sijaan löytyy, varsinkin tuolta biisilistan hallinnan puolelta. Soitto-ominaisuuksilla varmaan harva ohjelma pääsee erottumaan muutenkaan.
Parintuhannen biisin listan ohjelma koostaa joutuisasti ja biisien tietojen muokkaaminen on käsittämättömän yksinkertaista. Sen kun klikkaa oikealla napilla haluamansa tiedon kohdalta ja muokkaa. Jos haluaa muuttaa vaikkapa kahdenkymmenen biisin tietoja yhtä aikaa, sen kun valitsee ja muokkaa. Esimerkiksi koko levyn biisien genren valitseminen tai bändin nimeen lipsahtaneen kirjoitusvirheen korjaaminen käy kerralla. Valtavan kätevää. Suosittelen!
14.11.2003 klo 18:39
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Salapukki
ButtUgly-Janne mainitsi Secret Santa-projektin, jonka idea on suorastaan nerokas: kukin osallistuja ilmoittautuu projektiin Amazon-lahjatoivelistallaan. Kymmenes joulukuuta kaikki saavat jonkun toisen osallistujan lahjalistan ja ostavat kyseiselle henkilölle lahjan. Näin jokainen saa lahjan ja hyvän mielen!
Osallistumista systeemiin ei tarvinnut kauaa miettiä... Mitään ei menetä, kun joka tapauksessa saa lahjaksi jotain suunnilleen samanarvoista kuin mitä antaa (listalta pitää löytyä jotain alle 15 dollarin arvoista), ja saa jollekulle toiselle hyvän mielen. Tämä siis jos ihmiset eivät vedä välistä ja jätä lahjaa ostamatta. Mutta ehkäpä vain luotan järjestelmään... Olen hyväuskoinen ja joulumielinen. Suosittelen muillekin.
14.11.2003 klo 10:56
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Lehtitilaus
Lehtiä voi tilata netistä monesta paikkaa. Suosittelen kuitenkin tutustumaan Mediakauppaan. Se kun tarjoaa nettimaksajille (Nordea Solo, Sampo verkkomaksu tai OKO Kultaraha) 10% alennuksen tuotteiden hinnasta. Näin ollen esimerkiksi vuosien tauon jälkeen jälleen tilaamani Mikrobitin kestotilaushinta oli vain 58,50 euroa. Ei paha, kun lehteä muualla myydään yleensä 67 eurolla.
Lainasin eilen kirjastosta pari numeroa Mikrobittiä ja lopulta Johanna usutti minut tilaamaan lehden. Mukavaahan se, tilata lehti taas vaihteeksi. Muistelisin, että vanhimmat numerot joita olen lehdestä lukenut ovat vuosilta 1985 tai 1986, tilaus päättyi kai joskus 90-luvun puolen välin paikkeilla ja nyt olen taas palannut joukkoon. Bitti tarjoaa minusta parhaan sekoituksen nörttijuttuja ja asiaan sivumennen liittyvää. Peliarvosteluja on sopivan vähän, jotta ne voivat keskittyä kiinnostavimpiin peleihin. Muutoinkin lehti vaikuttaa kaikkia kilpailijoitaan selkeästi paremmalta.
14.11.2003 klo 07:48
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Musiikkiohjelma hakusessa
Kaipaan parempaa MP3-soitto-ohjelmaa. Käytän nykyisin Winamp3:sta, mutta jotenkin sen tapa hallita playlistejä ei oikein sovi minun makuuni. Listallani kun on päälle toistatuhatta biisiä... Tarvetta olisi siis ohjelmalle, jolla tuommoisen muutaman tuhannen biisin kokoelman hallinnointi onnistuisi kätevästi. Ohjelman pitäisi lisäksi olla mieluusti ilmainen, tai ainakin edullinen ja kokeiltavissa ilmaiseksi. Ehdotuksia?
13.11.2003 klo 08:10
|
3 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Pullon paholainen
Näpyttelin joutessani suomennoksen Flaschenteufel-korttipeliin. Peli perustuu R.L. Stevensonin novelliin The Bottle Imp, ja on mielestäni varsin onnistunut toteutus - varsinkin ollakseen tikkipeli. Kannattaa tutustua.
12.11.2003 klo 14:31
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Levyjä!
Palasin Hamaran avustajakaartiin parin lehden tauon jälkeen ja kävin tänään hakemassa pitkästä aikaa arvosteltavaa. Laatulevyjäpä hyvinkin... Lista, mistä valita oli täynnä ilahduttavan tuntemattomia bändejä, joten annoin päätoimittaja Riekin valita vapaasti, mitä minulle tyrkkää.
Riekki valikoi sitten ne, joiden nimet sanoin kuulleeni. Paketista löytyi Jag Panzerin Decade of the Nail-Spiked Bat -kokoelma, The Forsakenin Traces of the Past ja Invocatorin Through the Flesh to the Soul. Tarkempi muistelu paljasti Invocatorin tutuksi bändiksi - olen jopa omistanut bändin Dying to Live -levyn joskus vajaat kymmenen vuotta sitten. Oli muistaakseni melko keskinkertaista mäiskettä.
Jag Panzeria luulin nimen perusteella skandinaaveiksi, bläkkistä odotin. Vaan tämäpä onkin kasariheviä USAsta! Ilmeisesti aika klassikkoakin vielä. Ei paha, joskin kansikuvan voisi tarjota rumimmat levynkannet -kisaan, ellei se olisi niin tyypillinen hevilevynkansi. Iron Maidenia on kuitenkin Jag Panzer -leirissä kuunneltu. Laulaja kiekuu "kivasti", muutenkin musiikista kyllä paistaa ikä läpi. Vaan mikäpä siinä, jos kasarihevistä pitää...
Nojoo, valmiin arvostelun voitte lukea seuraavasta Hamarasta.
12.11.2003 klo 13:01
| Kommentoi
| TrackBack (0)
TV-viihdettä
Eilen koin sekä hyvää että huonoa TV-viihdettä.
Hyvästä päästä aloitettakoon. DVD:ltä katseltiin viimeiset Family Guyt. Aivan loistavaa viihdettä! Ilahdutti myös kovin Tinan keittiössä, eikä vähiten Tina Nordströmin etelä-ruotsalaisen puheenparren vuoksi. Tanskalaisethan eivät voi kuulostaa häijyltä, vaikka yrittäisivät ja Tina kuulostaa melkein tanskalaiselta. Kaunista. Subilta muuten tulee piilokameraohjelmista paras, Trigger Happy. Suosittelen!
Musiikkipuolelta on tuttu ilmiö, jossa aiemmin varsin ansiokkaat artistit tuhlasivat 80-luvun kummalliseen kökköön. David Bowie, vaikkapa. TV-puolella sama toimii näemmä hyvin. 80's Show todistaa, ettei laatusarja spinoffista parane. 70's Show oli erinomainen, tuossa taas ei ollut ensimmäistäkään hyvää vitsiä. Pelkät kasarivaatteet eivät yksinkertaisesti riitä. Noh, baarissa kännykkäänsä puhuva tyyppi oli ihan hauska, mutta siihenpä se sitten jäi.
11.11.2003 klo 11:10
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Pelimeininkiä
Viikonloppu meni Helsingissä (ja Vantaalla). Ohjelma alkoi jo perjantai-iltana Ryyttyjen residenssissä. Pelattua tuli, yhtä jos toista jännää. Niistä enemmän Gameblogin puolella. Eräät noteerannevat mielenkiinnolla näyttävän Crokinole-laudan tyylikkään sijoittamisen olohuoneen keskipisteeksi!
Oli miten oli, perjantainen pelailu Tommyn ja Lauran kanssa vaihtui lauantaina laajemmaksi peli-iloitteluksi HelCon II -tapahtumassa. Oli suorastaan poikkeuksellisen kivaa. Tapahtuma oli hyvin järjestetty, paikka hieno ja Kniziathon-turnaus kiinnostava. Hyvähyvä. Tällaista lisää.
Tapahtumaa paransi ovien sulkeutuminen kymmenen jälkeen, olin jo jonkin verran puolenyön jälkeen Ryyttyjen vierashuoneen mukavassa sängyssä nukkumassa. Verrattuna edellisvuoteen, jolloin päädyin varmaan joskus kahden aikaan nukkumaan maunulalaisen koulun kylmälle kivilattialle. Näin vanhemmiten oppii arvostamaan hyvää ruokaa ja kunnollista vuodetta ihan eri tavalla.
Jokunen osallistuja enemmän olisi ehkä saanut olla, mutta kyllä tuosta noin kolmestakymmenestä riitti peliseuraa koko ajaksi. Uusia pelejä tuli testailtua ihan kiitettävästi ja vanhoja tuttuja pelattua myös.
11.11.2003 klo 11:05
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Crokinole
Kirjoitin arvostelun Crokinolesta.
6.11.2003 klo 17:33
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Tietovisa
Markku Jantunen on innostunut tietovisojen järjestämisestä. Miehen blogista löytyy massiivinen 101 kysymyksen visa ja lyhyempi 10-kysymyksinen (josta tulee ilmeisesti viikottainen tapa). Lyhyemmässä on vastausaikaa huomiseen, pidemmässä 16.11. asti. Hakukoneiden ja muiden tiedonlähteiden käyttäminen on sallittua, joten tiedon lisäksi visat mittaavat tiedonhakutaitoja. Itse voin siis lukea visojen ratkomisen tulevaan ammattiini valmistavaksi toiminnaksi.
Itse urakoin kolmen päivän aikana ison visan (aikaa sen parissa menee helposti useampi tunti) ja tänään myös sen pienemmän. Kokemukset olivat kerrassaan opettavaisia. Läheskään kaikkea en tosiaankaan voi väittää tietäväni, mutta yhtä kysymystä lukuunottamatta kaikkiin vastaus myös löytyi. Osa oli varsin helppoja tiedonlähteiden avulla, osa taas ei. Joka tapauksessa toivon oppineeni taas jokusen uuden enemmän tai vähemmän hyödyttömän tiedonmurun.
6.11.2003 klo 11:01
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Julkisuudessa paistattelua
Sain tänään tarkistettavaksi ET-lehdessä joskus joulukuussa ilmestyvän lautapeliaiheisen jutun, jossa minua haastatellaan. Juttu on suurelta osin minun kirjoittamani - kirjoitin toimittajalle pitkän sähköpostin, jonka tämä käytti perusteellisesti. Asiasisältö on siis mainio. Marraskuun 20. päivän paikkeilla ilmestyvässä Kotiliedessä on myös lautapeliaiheinen juttu, jossa minusta pitäisi olla ihan kuvakin. Ainakin kuvaaja vietti muutaman tunnin lokakuussa seurapelikerhossamme.
Kun tähän yhdistetään se, että olen ollut radiossa taannoin puhumassa lautapeleistä, jää puuttumaan vain televisioesiintyminen (olen ollut televisiossa kyllä, mutta en puhumassa lautapeleistä). Vaan kas - tänään minulle soitti YLEn toimittaja, joka haluaisi jututtaa minua lautapelien merkeissä Lauantaivekkarissa. Mediakenttäni laajenee. En tiedä miten olen sen tehnyt, mutta peliaiheiset sivuni tuntuvat melkoisilta toimittajamagneeteilta.
Asiasta lisää, kunhan tiedän itsekin enemmän.
5.11.2003 klo 18:00
|
2 kommentti(a)
| TrackBack (0)
Osta identiteetti
Alissa Quartin Brändätyt on tämän hetken trendikirja. Siihen liittyen Johanna huomasi mielenkiintoisen yksityiskohdan Aamulehden Talvi-liitteessä, listassa vinkkejä joulupaniikin välttämiseksi.
Lapset: Lahjatoiveiden täyttäminen sujuu helposti, sillä erityisesti perheen pienimmät vannovat tuttujen merkkituotteiden nimeen. Esimerkiksi tytöille Barbieta, pojille Legoa.
Lapsethan leimataan merkkituotteiden vangeiksi jo yllättävänkin nuoressa iässä. Jollain kahdeksanvuotiaalla onkin edessään vuosikymmeniä aktiivista kuluttamista - jos kuluttaja saadaan jo kahdeksan vuoden iässä koukutettua tietyn brändin vangiksi, on tilanne suorastaan hyvä.
Suomessa tilanne on vielä jokseenkin normaali ja esimerkiksi kouluissa tapahtuva markkinointi tuntuu herättävän vanhemmissa närää. Yhdysvalloissahan se on jo arkipäivää. Toivottavasti täällä ei koskaan.
4.11.2003 klo 19:58
| Kommentoi
| TrackBack (0)
Videonauhurien ajastamisen raastava vaikeus
Tietojärjestelmäluennolla professori julisti - käytettävyydestä kun puhui - suunnilleen Jumalan totuutena asian olevan niin, että tavalliset ihmisethän eivät osaa ajastaa videoitaan. Olisikohan siis videonauhurien valmistajien aika jättää perusvideoista ajastinominaisuus pois, kun tavallinen kansa ei sitä kuitenkaan käytä. Kun eivät osaa. Tai sitten professori voi päivittää tietojaan tavallisesta kansasta...
Minun on hyvin vaikea uskoa, että videonauhurin ajastaminen olisi kenellekään ylivoimainen operaatio. Varsinkin jos homman opiskelee videon käyttöohjeista, jotka toki saa joka nauhurin mukana. Vieläpä suomeksi, sehän on käsittääkseni jo lakisääteistä.
Ja mitä kaukosäädinten käytettävyyteen tulee, ainakin Johannan videoiden kaukosäätimessä on selkeät ohjeet siitä, miten sillä ajastetaan. Ohjeet ymmärtää, kun ajastuksen kerran ohjeiden kanssa tekee. Kaukosäätimessä on selkeästi neuvottu, mitä pitää painaa ja missä järjestyksessä.
Virheitä voi tietysti tehdä ajastuksen säädöissä, mutta sitä ei taida läheskään aina sälytettyä videon huonon käytettävyyden syyksi...
4.11.2003 klo 11:02
|
2 kommentti(a)
| TrackBack (0)