Edellinen kuukausi: kesäkuu 2008
Seuraava kuukausi: elokuu 2008

Windows XP -kone Airport Express -verkkoon

Törmäsin tällaiseen kriittiseen tekniikkapulmaan, jonka ratkaisu täytyy dokumentoida jälkipolville. Hommasin Windows XP:llä varustetun kannettavan - ei muuten, mutta kun työjuttuihin tarvitsee välillä Windowsia. Ongelmaksi tuli saada Windows-kone kiinni Airport Extremen kautta jaettuun verkkoyhteyteen. Tulosta ei tullut, vaikka kuinka kokeilin...

Tänään sain asian vihdoin ratkaistua. Yleensä näissä kai on salauksesta kyse. Siinä on vaaranpaikkoja: Windows XP ei oikein täysin tue WPA2-salausta, Apple tuottaa "selkokielisistä" salasanoista erilaisia heksakoodeja WEP-salauksessa, niin edelleen. Tässä oli muualla ongelma, kun kone ei päässyt edes salaamattomaan verkkoon.

Verkko siis löytyi ja siihen sai yhteyden, mutta sitten tuli vain "Acquiring Network Address" tai "Renewing your IP address" eikä mitään tulosta. Kiusallinen ongelma! Ratkaisu oli kuitenkin yllättävän helppo ja löytyi oikeastaan Applen ohjeiden avulla. Koneeseen oli valmiiksi asennettu (kiitos Villelle vaan) Comodon palomuuri. Laitoin hetkeksi palomuuriin miehenmentävän kolon eli käskin sen sallia kaikenlaisen liikenteen. Kas vain kun löytyi IP-osoite. Sitten vain palomuuri taas pitäväksi ja yhteys toimii turvallisesti. Näppärää.

31.07.2008 klo 14:08 | Kommentoi | TrackBack (0)

Virtapankki ja Thatchers

Kävimme vapaapäivän kunniaksi syömässä ulkona. Kohteeksi valikoitui Virtapankki, joka vaikutti kaikinpuolin lupaavalta. Ei tarvinnut pettyä! Virtapankki on hyvä. Lauantaina iltapäivästä terassi oli täynnä, mutta ravintolan puolella oli rauhallista. Pöytä järjestyi ongelmitta, vaikka varausta ei ollutkaan. Palvelukin oli oikein miellyttävää.

Virtapankin teemana on raha, enkä ole missään muualla nähnyt tällaista pelkästään pinnallista teemaa toteutettuna näin viimeisen päälle. Kenties tyylikkäin yksityiskohta oli ravintolasalin seinälle maalattu kuva vanhasta 20 markan setelistä - siinähän on kuvattuna tamperelaista koskimaisemaa aivan ravintolan naapurista. Pankkiteema on kaikinpuolin erittäin läpitunkeva: ruokalistalta löytyvät niin alkusijoitukset, pääsijoitukset kuin loppusijoitukset. Kassalippaat ovat pikkunälkää paikkaavia annoksia, jotka tarjoillaan todellakin kassalippaasta. Ruokalistakin on setelipaperin kaltaista paperia...

Melkoista, ja on noissa ollut miettimistä. Me söimme Virtapankin riskirahaston kahdelle sijoittajalle. Annoksessa oli härän ulkofileetä, pariloitua kanaa, lihapullia, belgianperunoita, punaviinikastiketta, tomaattihilloketta, ceasarsalaattia ja ananasta. Oikein maukas setti siis ja juuri sopivan kokoinen kahdelle.

Jälkiruokien kohdalla joku on saanut hyvän idean: listalta löytyy viisi erilaista jälkiruokaa á 2,5 euroa ja kympillä saa kaikki. Otimme luonnollisesti koko setin: suklaamarkiisia, passion-pannacottaa, karamellisoitua ananasta, jäätelöä ja sorbettia. Jälleen kerran erittäin hyvää ja erittäin sopiva määrä kahdelle.

Virtapankkia on helppo suositella: hyvät ruoat, sopiva hintataso (meillä taisi mennä noin 60 euroa kahdelta) ja hauska teema. Ruokalista on vähän rajallinen, joten ihan jokainen ei välttämättä löydä herkkuruokaansa listalta ja usein käydessä valikoiman rajat tulisivat luultavasti vastaan, mutta satunnaiseen käyttöön Virtapankki sopii hyvin.

Ruoan kanssa join Thatchersin Katy-siideriä. Alunperin ruotsalaisista Katy-omenoista tehty yhden lajin siideri oli varsin maukas tuttavuus. Vähän tuhti annos, 7,4 % ja puoli litraa, mutta hyvä siitä huolimatta. Aika raikas ja kuiva. Ensi kerralla taidan silti kokeilla jotain toista Thatchersin siideriä Virtapankin valikoimista.

21.07.2008 klo 13:12 | Kommentoi | TrackBack (0)

Nooa ja Hatanpää

Kaksi vuotta siinä meni, kunnes viikonloppuna tuli ensimmäinen reissu Hatanpäälle (siis paikalliseen terveyskeskukseen) Nooan kanssa. Ei sentään missään ihan älyttömässä koohotuksessa, kunhan poika kippasi nurin taaperokärrynsä kanssa. En nähnyt, joten vaikea sanoa miten kävi, mutta onhan tuo kaatuillut kärrynsä kanssa ennenkin.

Nyt vain vähän pahemmin, ilmeisesti pää kopsahti lattiaan tavallista kovemmin. Aluksi tuli hirveää huutoa, sitten hiljeni ja Nooa käväisi muutaman sekunnin ajan tajuttomana. Onneksi virkosi nopeasti, mutta oli Nooa sittenkin vähän vaisu. Autokyyti Hatanpäälle järjestyi sentään kätevästi, kun olivat juuri isovanhemmat tulossa hakemaan poikaa hoitoon. Mummolaan mentiin sitten Hatanpään kautta. Uskalsimme päästää hoitoon, kun siihen mennessä Nooa oli jo toipunut: jo kun autolle mentiin, Nooa juoksi ihan omin jaloin tavalliseen tapaan.

Hatanpäällä oli odottelua joku tovi, mutta eipä siellä sentään tuntikausia tarvinnut odotella. Leikkipaikalla oli riittävästi katseltavaa, että Nooa pysyi viihdytettynä. Ystävällinen lääkäri tarkisti tilanteen nopeasti ja totesi, että lievä aivotärähdys varmaan, eikä syytä huoleen – ja ihan kunnossahan Nooa onkin ollut sittemmin. Hoidossakin viihtyi oikein mukavasti!

Tällaista se pienten kanssa on, varsinkin kun on tuollainen vähän touhukkaampi yksilö. Onneksi ei sen enempää ole kolhuja kärsitty tähän asti, kyllä tuollainen kerran kahdessa vuodessa -tahti terveyskeskusreissuille sopisi oikein mukavasti.

21.07.2008 klo 13:01 | Kommentoi | TrackBack (0)