Kulttuuri: Blogikarnevaalit

Osallistuin tänään ensimmäistä kertaa eläissäni blogikarnevaaliin. Karnevaali on ikään kuin blogissa julkaistava aikakauslehti, johon bloggaajat saavat osallistua kirjoittamalla merkinnän blogiinsa ja ilmoittautumalla karnevaalin pitäjälle. Tiettynä, aiemmin ilmoitettuna päivänä karnevaali ilmestyy: karnevaalin järjestäjä esittelee karnevaaliin osallistuvat merkinnät ja lukijat voivat käydä lukemassa koko valikoiman. Karnevaalit ilmestyvät säännöllisesti ja niillä on enemmän tai vähemmän tarkka aihe.

Aiheesta löytyy hyvä kuvaus Wikipedian Blog Carnival -artikkelista. Karnivaaleja löytää Blog Carnival -sivulta hyvin monenlaisista aiheista. Itse osallistuin kirjallisuusaiheiseen Bookworms Carnivaliin. Sen 12. kierroksen aiheena ovat sadut. Kirjoitin itse merkinnän Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi -kirjasta.

Karnevaalit ovat hauska idea: lukijat saavat (toivon mukaan) laadukkaita, valikoituja artikkeleita tietystä aiheesta, kirjoittajat saavat näkyvyyttä ja uusia lukijoita. Kaikki voittavat! Toivon mukaan itsekin saan lukijan tai pari tuota kautta, ja toivottavasti joku uusi lukija löytää Sinisalon.

14.05.2008 klo 17:56 | Kommentoi | TrackBack (0)

Elämää: Seikkailuja ilmaisen maailmassa

Olen taas heittäytynyt kerjuulle. Kirjavinkeissä häämöttää viidensadan vinkin raja (olisiko 496 tällä hetkellä), joten sen kunniaksi päätin kysellä arvostelukappaleita kustantajilta. Vilkuilin kevään kirjatarjontaa läpi ja tein täsmäkyselyjä pyytäen yhtä tai korkeintaan muutamaa kirjaa kustantamoa kohden.

Ja kas: tulosta pukkaa. Posti toi jo perjantaina Pasi Ilmari Jääskeläisen novellikokoelman ja Antal Szerbin Pendragonin legendan. Lisäksi saapui Anja Nysténin Kemikaalikimara. Huomenna saapunee Italo Calvinoa ja Patricia McKillipiä. Kiitokset siis Atenalle, Teokselle, Karistolle ja Tammelle (muoks: lisätääs vielä Avain). Vain Likeltä sanottiin ei.

Pelikorttejakin kyselin, kun niitäkin olen arvostellut, mutta en ole saanut vastauksia kuin Piatnikilta. Sieltä tuli mieluisa tulos: en sentään saanut kortteja ilmaiseksi, mutta todella halvalla hinnalla. Siis luokkaa vähän päälle neljällä eurolla pakka, josta saa jälleenmyyjälle pulittaa kahdeksan puntaa. Tilasinkin aika läjän, pienoisjoulua on odotettavissa kun tilisiirto ehtii Piatnikille ja kortit minulle.

Noteerasin myös Louhen ja sponsorointitoimintonsa. Tässäpä tilaisuus, tuumasin, ja kas, vaikuttaa vakavasti siltä, että Louhi sponsoroi jatkossa Lautapelaaja.netiä. Hienompi homma ja pisteet Louhelle.

Kirjavinkeistä puheen ollen, olen harrastanut pienimuotoista hakukoneoptimointia. Tuumailin, että olisihan se mukava, että Kirjavinkit löytyisi myös kirja-arvosteluja hakemalla, kun se lienee kuitenkin kohtuullisen suosittu hakusana. Ainakin suositumpi kuin kirjavinkit! Google-sijoitukset sinänsä ovat Kirjavinkeillä hyviä, useimpien kirjojen kohdalla vinkki löytyy ihan kärjestä tai jopa ykköspaikalta, mutta yleishakijoitakin olisi kiva sivuilla saada. Muutin siis hitusen sivuston kielenkäyttöä ja nyt odotan mielenkiinnolla Googlebotin seuraavaa visiittiä. Pistetääs tähän vielä vähän tsemppiä projektille: Kirjavinkit - hyvien kirjojen arvosteluja.

12.05.2008 klo 19:35 | Kommentoi | TrackBack (0)

Linkkivinkit: Zeldaa myynnissä

Huuto.netistä löytyy Legend of Zelda: Phantom Hourglass Nintendo DS:lle. Hieno peli, ostakaapa joku pois. Lähtöhintakin on kertakaikkisen inhimillinen 25 euroa.

1.05.2008 klo 07:54 | Kommentoi | TrackBack (0)

Lapsellisia: Nooamaisuuksia

Lienee taas aika tehdä Nooa-katsausta (tai on ollut jo pitkään, mutta nyt vasta sain aikaiseksi). Nooasta on tullut iso poika jo, kauheasti se osaa ja ylettyy. Enää ei tarvitse kärrätä apujakkaraa, jotta saa valot haluttuun tilaan (eli kaikki päälle), vaan katkaisimiin ylettyy jo ihan itse. Ulko-ovestakin pääsee ulos ihmettelemään maailmaa, jos joku vain avaa välioven.

Nooa on tosi avulias ja osallistuu innolla kotihommiin. Pyykinpesu on Nooan suosikkeja. Nooa oppi hiljattain avaamaan pyykkikoneen ja kauhoo mieluusti pyykkejä korista ja sulloo niitä koneeseen. Kun pyykit on pesty, Nooa kiipeää vessanpöntön päälle ripustamaan niitä narulle kuivumaan.

Oma-aloitteisuutta on tullut jonkin verran lisää ja esimerkiksi toisinaan vaipanvaihtoon mennään Nooan johdattamana (Nooa oppi yhtenä aamuna neuvojeni avulla avaamaan saunan lasioven alareunasta). Pukeminen kiinnostaa selvästi, mutta taidot eivät vielä ihan riitä. Kenkien päälle Nooa lähinnä astuu, mutta housut Nooa saa jo päälle melkein itse - jos vain tajuaisi vetää housuja ylös myös takaa, eikä vain edestä.

Syöminen sujuu jo oikein mukavasti, joskin pääasiassa sormilla. Vaan väliäkös sillä, jos murkinaa menee suuhun? Pieni ongelma on ruoan heittely, leivät varsinkin tuppaavat lentelemään ympäriinsä. Häijyimmillään Nooa tähtää suoraan isin teemukiin. Nooan suosikkiherkkuja ovat juustot (mozzarella ja feta varsinkin, Nooa on heti kärkkymässä maistiaisia kun pizzan päälle leikataan mozzarellaa). Nooa pitää myös sinapista. Maito on kuitenkin herkuista rakkain.

Puistossa Nooa on kova viipottaja, jolle tulee välillä herkkä hetki, jos joku kohtelee tyhmästi. Sellaista sattuu, mutta onneksi niistä toipuu. Nooa on myös osoittanut itsenäistä osaamista ja rohkeutta ja esimerkiksi hakenut tarvitsemansa pallon ihan itse kymmenien metrien päästä puiston toiselta laidalta. Kevyttä tottelemattomuutta on silloin tällöin ilmassa, mutta jos Nooa ei itse lähde liikkeelle toivottuun suuntaan useammallakaan pyynnöllä, niin sitten kannetaan...

Nooa on siis kaikin puolin varsin reipas tapaus. Rokkikin miellyttää: tänään kävimme katselemassa taas kaksi Orffien ja Dalcrozen keikkaa ja Nooa oli taas kovin tyytyväinen ja keskittyneesti musiikista nautiskeli. Isikin tykkäsi kovasti, varsinkin kun soittajasedät soittivat molemmilla kerroilla ihan eri setit ja täten tyhjensivät tehokkaasti listaa biiseistä, jotka halusin kuulla elävänä esitettynä. Hubaa.

25.04.2008 klo 20:07 | Kommentoi | TrackBack (0)

Kirjat: Tarotista texas hold'emiin

Tarotista texas hold'emiin on julkaistu. Kirjaa löytää hyvin varustelluista kirjakaupoista jos ei muuten niin tilaamalla, ja suoraan julkaisijalta. Hintaa kirjalla on 49 euroa, mikä on varsin kohtuullista kovakantisesta ja nelivärisestä laatuteoksesta, sanon minä. Saatan olla hitusen puolueellinen, mutta ainakin kirjan ulkoasua voin kehua huoletta, se kun ei ole minun työtäni.

4.04.2008 klo 12:34 | 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Lapsellisia: Rokkia!

Nooa oli eilen ensimmäistä kertaa rokkikonsertissa - ja vieläpä kahdesti! Kaukajärven kirjaston 30-vuotisjuhlissa esiintyi Tohtori Orff ja Herra Dalcroze, joten pakkohan se oli nähdä. Konsertteja oli kolme, ja niihin oli ennakkoilmoittautuminen. Kun kävimme ilmoittautumassa, pääsimme juuri ja juuri viimeiseen, niin täyttä oli.

Ja pöh. Olimme luonnollisesti oven takana Orffeja vielä enemmän fanittavien puistotuttujen kanssa ja pääsimme heti ensimmäiselle keikalle eturivin paikoille. Eikä siinä vielä kaikki! Keikan jälkeen odottelimme sen puolisen tuntia ja kas, toisellakin keikalla olimme samoilla paikoilla katsomassa suosikkeja.

Hienot keikat oli, kertakaikkiaan, ja Nooakin tykkäsi. Innostus näkyi siitä, että Nooa viihtyi molempien keikkojen ajan kiltisti sylissä istumassa ja vain tuijotti soittajasetiä. Keikan jälkeen kävimme luonnollisesti jututtamassa bändiä, ja Orffit ihastelivat kovasti Nooan rock-uskottavaa kitarapaitaa. Nooa vähän ujosteli, vaikka onkin Orffeja telkkarista katsellut paljon.

Tätä lisää! Orffit ovat näemmä Hervannassa 25.4. ja Vanhalla Kirjastotalolla 4.5., näistä ainakin jälkimmäiseen iskemme, mikäli kellonajoissa vain on mitään tolkkua.

2.04.2008 klo 13:43 | 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Pelit: Tower Defense ja Google SketchUp

Viikonloppuna opin uutta. On olemassa Tower defense -nimellä tunnettu peligenre, joka sai alkunsa Warcraft 3 -pelistä. Pelejä yhdistää yksinkertainen idea: on polku, jonka toisesta päästä möröt tulevat ja marssivat kohti toista päätä. Pelaajan tarkoitus on pystyttää matkan varrella tykkitorneja, jotka liiskaavat möröt ennenkuin ne pääsevät perille. Yksinkertaista, mutta addiktiivista.

Tower Defence.net on peleille erikoistunut sivusto, jolta löytyy laaja valikoima erilaisia pelejä. Sieltä vain kokeilemaan. Suosittelen Desktop Tower Defenceä (easy on täysin triviaalia, mutta medium-vaikeustaso tarjoaa sopivasti haastetta) tai Vector Tower Defenceä.

Google SketchUp on luonnostelutarkoituksiin kehitelty 3D-mallinnusohjelma. Kannattaa tutustua: katselin viikonloppuna kun veljeni pyöräytti piirustusten pohjalta 3D-mallin yksiöstä. Kävi kätevästi. Käyttöliittymä vaikuttaa suorastaan nerokkaan yksinkertaiselta ja luontevalta. Eikä maksa mittään...

24.03.2008 klo 08:18 | 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Linkkivinkit: Salaiset vaalit

Totta puhuakseni minua hieman huolettaa se, mitä EFFIn blogissa kirjoitetaan sähköäänestysjärjestelmien auditoinnin salassapitosopimuksista. Mitä mieltä on puolueettomassa auditoinnissa, jos auditoijat eivät saa kertoa kenellekään auditoinnissa kohtaamistaan puutteista?

20.03.2008 klo 20:28 | Kommentoi | TrackBack (0)

Linkkivinkit: Muistia kaupan

Tarvitseeko kannettavasi lisämuistia? Ostapa tästä: 512 MB muistikampa, 512 MB muistikampa. Sopivat esimerkiksi PowerBook G4:ään.

19.03.2008 klo 13:59 | Kommentoi | TrackBack (0)

Ruoka: Erittäin hyvä pizza

Tämä merkintä on pitänyt kirjoittaa jo pitkään. Olemme harrastaneet hyvän aikaa jokaviikkoista pitsantekoa ja tuloksena pitsanvalmistus on saavuttanut varsin miellyttävän tason.

Taikina

• 1/3 pkt hiivaa
• 1 dl vettä
• 2,5 dl jauhoa
• suolaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen (huomaa, että kädenlämpöinen eli 37-asteinen vesi ei tunnu kädenlämpöiseltä, vaan kuumalta). Sekoita suolaa hitunen jauhoihin ja jauhot veteen. Vatkaa ja kun taikina muodostuu, vaivaa kimmoisaksi. Peitä liinalla ja kohota. Jos aikaa on niukasti, laita taikinakulho kuumaan veteen lillumaan, niin kohoaa joutuisammin.

Kaulitse tasaiseksi. Tuosta taikinasta tulee suunnilleen pellillinen, vähän pienempi (tuplaamalla taikinan saa paksun koko pellin pitsan), eli aika ohueksi saa kaulita. Sitten täyttämään!

Pitsan perusta on tomaattisoosissa. Tomaattipyrettä voi käyttää paremman puutteessa. Se toimii, mutta ei ole elämys. Meillä suositaan Grand'Italian Sugocasa-kastikkeita. S-Marketeista saa, ainakin tavallista ja valkosipuli-sipulia. Ei maksa paljon ja säilyy ainakin viikon, toisin kuin useimmat vastaavat. Tämä soosi sopii hyvin pitsan päälle, mutta myös jauhelihakastikkeen tueksi, murekkeen mausteeksi ja moneen muuhun tarkoitukseen. Suosittelemme.

Sitten varsinainen täyte. Mielikuvitustaan voi käyttää, mutta tärkeää on, ettei täytettä ole liikaa! Tällaista pitsaa ei pidä ahtaa täyteen (iso pellillinen täytteidentäyttämää pitsaa on hyvää, mutta eri juttu). Kannattaa keskittyä yhteen, korkeintaan kahteen täytteeseen. Meillä vakiotäyte on yhdeksän siivua pippurikinkkua (eikä sitten mitään ohuenohuita, vaan perinteisiä paksuja siivuja). Se toimii erittäin hyvin. Päälle vielä pari tomaattia siivutettuna ja se on siinä.

Tai ainakin melkein. Juusto päälle vielä! Jos täytteitä ei pidä laittaa paljoa, juustoa täytyy. Meillä käytetään yksinomaan mozzarellaa, eikä raasteena vaan paksuina siivuina, jotka sulavat kauniisti pitsan päälle. Vakioannos on 250 grammaa Riitan Herkun mozzarellaa.

Lopuksi päälle vielä runsas roiskaus oliiviöljyä. Olemme tykästyneet Borgesin basilikamaustettuun oliiviöljyyn, mutta tavallinenkin toimii. Lopulta pitsa uuniin, 250 astetta ja kymmenisen minuuttia. Viimeisenä silauksena päälle pizzamaustetta tai oreganoa.

15.03.2008 klo 08:14 | Kommentoi | TrackBack (0)