Ahneesta sukupolvesta vielä

Ahneesta sukupolvesta kun kirjoittelin… Nordean Ajassa-lehdessä (numero 2/2006) on oiva esimerkki sellaisesta toiminnasta, mitä Pajamäki kirjassaan kritisoi.

On upeaa, että ikääntyvätkin ihmiset voivat toteuttaa haaveitaan – ansaittuaan rahansa kovalla työllä, toteaa pariskunta, joka laittoi talonsa lainan vakuudeksi ja lähti Amerikkaan hullulle törsäyskierrokselle. Jutussa kuvaillaan kuinka oli hankalaa, kun automaatista sai nostaa vuorokaudessa vain 800 dollaria, rahaa kun tarvittiin tuhansia dollareita erilaisten hankintojen tekemiseen.

Että onko tämä nyt sitten kivaa? Asuntoon vuosien varrella sidotut rahat otetaan ulos ja kannetaan ulkomaille hyödyttämään USA:n talouskasvua. Suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta ei ole, vaikka jokainen on toki vapaa käyttämään rahansa miten haluaa. Jälkipolvikin kiittää, kun välttyy perintöveroilta, perintö kun käytetään kätevästi etukäteen…

Nina Lincoln

Nina Lincolnin (jonka suklaajuustokakku on erinomaista) henkilöllisyys on selvinnyt. Tätini tiesi, että kyse on Curt Lincolnin tyttärestä. Isä oli 40- ja 50-luvuilla menestyksekäs tenniksen pelaaja ja teki sen jälkeen hienoa uraa moottoriurheilun parissa. Tytär oli aikansa huippumalleja, ilmeisesti, ja glamourintäyteisesti ensin naimisissa kilpa-ajaja Jochen Rindtin kanssa ja sitten Alexander Nelson Hoodin, Bridport of Cricket St. Thomasin neljännen varakreivin, kanssa.

Rindt, muuten, oli ensimmäinen Formula 1 -kuski, joka voitti maailmanmestaruuden kuolemansa jälken kuoltuaan kesken kauden 1970. Rindtin alkukaudesta keräämää etumatkaa ei saatu kurottua kiinni, joten voitto meni Rindtille.

Vaalien jälkeen

Presidentinvaalit olivat ja menivät, mikään ei muuttunut. Oikea ehdokas voitti. Ihmetystä herättivät tietyt keskustelunaiheet, jotka eivät mielestäni ole mitenkään erityisesti presidentin päätösvallan alaisia. Mitä presidentti voi oikeasti tehdä työttömyydelle muuta kuin pitää puheita? Työttömyys ja sen vähentäminen lienee kuitenkin osa hallituksen toimenkuvaa, eikä presidentin vastuulla.

NATO-kysymys taitaa olla hieman relevantimpi, koska ulkopolitiikka on kuitenkin presidentin vastuualuetta, jossain määrin, mutta tuskinpa NATO-päätöstäkään presidentti yksin tekisi, vaikka lopulta sitten virallisen sopimuksen allekirjoittaakin jos siihen mennään.

Noh, tilastoja on aina hauska ihmetellä, Sami Borg ja Tarmo Ropponen ovat lyömätön parivaljakko ja nyt voidaan taas olla kaikessa rauhassa eduskuntavaaleihin asti – tai mitä nyt seuraavaksi onkaan luvassa.

Kirjoja vaihdetaan, sohva annetaan

Hyllyssä olisi kirjoja, joita en tarvitse. Vaihtaisin ne mieluusti sellaisiin kirjoihin, jotka voisin lukea. Postittaminen maksaa, joten vaihdot mieluiten kädestä käteen, siis Tampereella. Saa hakea Kaukajärveltä, tai yliopistolta. Tässä listaa:

– George R.R. Martin: A Game of Thrones

– Ursula K. LeGuin: Taivaan työkalu

– Arturo Perez-Reverte: Merikartta

– Kauhujen kirja 2 -novellikokoelma

– Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

– Robert Foster: Complete Guide to Middle-Earth (Keskimaa-tietosanakirja)

– Nancy Collins: Tumma yö, mustat lasit

– Iain M. Banks: Muista Flebasta (entinen kirjastonkirja)

– J.R.R. Tolkien: Adventures of Tom Bombadil

– A.W. Yrjänä: Arcana

Vaihdossa otetaan monenlaista kirjallisuutta, erityisesti sellaista, jota en ole vielä lukenut. Ehdotuksia voi tehdä kommenteissa tai sähköpostilla (msaari at iki.fi).

Lisäksi annetaan pois kolmenistuttava sohva. Kuten hinnasta voi arvata, sohva on jotakuinkin kulahtanut, mutta hei, kyllä sillä istuu. Ei maksa mitään, mutta sohva on kyllä sitten haettava Kaukajärveltä.

Todennäköisyyttä tyhmälle

Selittäkääpä joku minulle yksi juttu todennäköisyyslaskennasta: kuinka lasketaan todennäköisyys sille, että joku tietty tapahtuma tapahtuu n:n yrityksen aikana?

Esimerkiksi siis tilanne, jossa pussissa on yksi punainen ja yhdeksän valkoista palloa. Mikä on todennäköisyys nostaa punainen pallo, jos nostaa n kertaa ja pallot palautetaan joka kerta pussiin?

Osaan laskea sen takaperin, eli laskemalla todennäköisyyden nostaa valkoinen pallo (9/10) ja siitä sitten kertomalla jokaista yritystä kohden. Esimerkiksi kahdella nostolla todennäköisyys on 19% (0,9 * 0,9 = 0,81). Näin ollen todennäköisyys siis kasvaa ja lähestyy yhtä, mutta ei saavuta sitä koskaan (eikä kuulukaan tietysti saavuttaa).

Asia siis selvä, mutta jotenkin hämää, kun en keksi miten samaan tulokseen pääsee ”suoraan”. Vai pääseekö edes?