Nokia N900

Olen nyt jonkin aikaa käyttänyt Nokia N900-multimediatietokonetta. Alkuperäiset suunnitelmani puhelinten suhteen olivat jotain muuta, mutta edellisen puhelimen äkillinen hajoaminen vaati vauhdikasta toimintaa. Päädyin sitten hankkimaan N900:n.

Olen ollut tyytyväinen, laite on varsin näppärä. Kosketusnäytön laadusta en osaa sanoa sen kummemmin, kun ei ole vertailupohjaa, mutta ihan riittävän hyvin se minun tarpeisiini toimii. Pikkutarkemmissa hommissa mukana tuleva tikku on näppärä, mutta sormillakin pärjää useimmissa jutuissa. Näppäimistö on kiva lisä, joka tekee monista asioista helpompia.Nokia N900 näppäimistö auki

Puhelimella nettiin

En ole aikaisemmin käyttänyt internetiä puhelimella, lähinnä koska edellisellä puhelimella (3110 Classic) netinkäyttö oli käytännössä mahdotonta. Nyt kun N900 on täysiverinen internetlaite, otin Saunalahdelta edullisimman kiinteähintaisen datapaketin (5 euroa kuussa), jolla on voinut surffailla rajatta. Kummasti sitä kaikenlaista käyttöä keksiikin…

Netille on kyllä ollut käyttöä. Kameralla napattujen kuvien jakaminen Facebookissa esimerkiksi on varsin näppärää. Aiemmin kuvia ei oikein voinut käyttää kuin multimediaviesteissä, mutta N900 ottaa jo paljon parempia kuvia (vaikka kameraa ei voikaan sanoa erinomaiseksi), joita kehtaa jakaa. Kuvien lähettäminen Facebookiin käy erinomaisen kätevästi mistä tahansa.

Muutenkin surffailu sujuu. Selain on kätevä ja 800 pikselin levyinen näyttö tekee mutkikkaampienkin nettisivujen käyttämisestä helppoa. Kovin korkea näyttö ei ole, joten skrollailemaan joutuu, joten ihan rajattomasti tuolla ei viitsi surffailla. Juttujen tarkistaminen ja muu perustiedonhankinta sujuu.

Sähköpostisovellus vaikutti alkuun surkealta. Firmware-päivitys auttoi asiaan, samoin siirtyminen IMAP:sta POP:iin. Käytän tavallisesti IMAP:ia, mutta puhelimessa tsekkaan postit POP:lla, koska se on huomattavasti nopeampi. IMAP-postien hakeminen kestää firmware-päivityksenkin jälkeen niin kauan, ettei se ole oikein käyttökelpoista.

Ohjelmatarjonta

Puhelimen käyttöjärjestelmänä toimiva Maemo ei ole iOs eikä Android, eli softaa on tarjolla huomattavasti vähemmän kuin näille suositummille alustoille. En ole jäänyt hirveästi kaipaamaan. Kaikenlaista kivaa on löytynyt: bensakirjanpitoa, Last.fm-scrobbleri, jokunen hyvä peli, ajastin… juuri muuta en ole toistaiseksi tarvinnut. Saahan tuohon kaikenlaista, kuten Debianin, jolla sitten pyörisi yhtä jos toista, tai vaikka ison joukon erilaisia emulaattoreita.

Maemo on sinänsä ihan näppärä systeemi, onhan se hienoa päästä puhelimessakin pläräämään komentorivillä.

Puhelin ja muut jutut

Se olennainen — onko se mistään kotoisin puhelimena? Onhan se, mutta huomaa kyllä, ettei N900 oikeastaan ole puhelin. Tekstiviestittely sujuu näppäimistön ansiosta hyvin ja Skypet sun muut pelaavat, mutta puhelimena N900 on vähän kömpelö. Ajaa se kuitenkin asiansa.

Akku on tietysti yksi murheenkryyni tällaisissa, jos enemmän käyttää saa ladata päivittäin, vähemmällä käytöllä (en esimerkiksi puhu puhelimessa edes päivittäin) pärjää muutamankin päivän ilman lataamista. Ei sen enempää kuitenkaan… Jos siis jonnekin lähtee, täytyy ottaa latausjohto mukaan, etenkin kun olen vähän jättänyt iPodin käyttöä vähemmälle ja käyttänyt sen sijaan N900:n mediasoitinta.

Kaikin puolin siisti vehje siis, ja nörttipuhelimena verraton. Suosittelen lämpimästi taskutietokonetta kaipaaville.

Mainosta sivujasi Facebookissa

Facebook on varsin näppärä markkinointikanava. Oman kokemukseni perusteella se peittoaa ainakin Suomessa Twitterin helposti. Lähes kaikilla nettisivuilla, joilla on kiintyneitä käyttäjiä, kannattaakin olla oma Facebook-sivu, jota voi käyttää markkinointikanavana.

Facebook on helppo lähestymiskanava, jota pitkin jutut leviävät parhaimmillaan todella tehokkaasti. Kun joku fanittaa sivujasi Facebookissa, kaveritkin näkevät fanituksen ja saattavat innostua tutustumaan. Myös mahdollisuus jakaa blogimerkintä tai muu sivu Facebookissa on oiva toiminto, koska juttu leviää silloin kaikkien kaverien nähtäväksi.

Tehokas Facebookin käyttö vaatii tukea sivuilta. Linkitä sivuiltasi Facebook-sivulle ja jos mahdollista, lisää sivuillesi faniloota-widgetti, jonka avulla Facebookiin kirjautunut käyttäjä voi liittyä sivujesi faniksi suoraan käymättä erikseen Facebookissa. Tällä tavoin saat runsaasti lisää faneja. Veikkaan, että faniloota on vielä tehokkaampi, kun sivuillasi on jo vähän faneja, eikä se näytä niin yksinäiseltä.

Pieni vinkki: fanilootan kokoa voi säätää. Esimerkiksi Lautapelioppaan faniloota tehdään alla olevalla koodilla. Lihavoitu width-argumentti säätää lootan leveyttä. Korkeuden säätäminen on vähän hankalampaa, mutta kannattaa säätää leveys hyväksi ja virittää sitten näytettävien fanien määrää (connections-argumentti).

<script type=”text/javascript” src=”http://static.ak.connect.facebook.com/js/api_lib/v0.4/FeatureLoader.js.php/fi_FI”></script><script type=”text/javascript”>FB.init(”c0c2be0197f760a8e37d35f94a79b84d”);</script><fb:fan profile_id=”231884820304″ stream=”0″ connections=”10″ logobar=”1″ width=”300″></fb:fan><div style=”font-size:8px; padding-left:10px”><a href=”http://www.facebook.com/pages/Lautapeliopas/231884820304″>Lautapeliopas</a> on Facebook</div>

Jos haluat julkaista sivujesi uudet otsikot Facebookissa, se tapahtuu lisäämällä Facebook-sivulle muistiinpanot. Muistiinpanojen asetuksista löytyy kohta ”tuontiasetukset”, jossa voit määritellä RSS-syötteen, josta haetaan uudet otsikot tuotavaksi Facebook-sivulle. Kätevää.

Ei Twitter muuten ihan hyödytön ole. Itse käytän sitä Lautapelioppaassa, koska lautapelimaailmassa tapahtuu yhtä jos toista pientä, joka ei ole varsinaisen uutisjutun arvoista (tai en vain laiskuuttani jaksa kirjoittaa uutista). Silloin länttään jutun Twitteriin – aikaa kuluu noin 15 sekuntia — ja sillä hyvä. Twitter-jutut taas näkyvät Lautapelioppaan sivupalkissa otsikon ”Pikku-uutisia Twitteristä” alla. Tyrkkään Twitteriin myös blogin uudet otsikot, joten olen joutunut hieman virittämään otsikot näyttävää pluginia. Jos twiitissä esiintyy teksti lautapeliopas.fi, sitä ei näytetä – yksinkertaista ja toimivaa.

Sivujen suosiosta

Olen mielenkiintoisesti onnistunut luomaan kaksi eri tavalla suosittua nettisivustoa. Kirjavinkit ja Lautapeliopas keräävät kumpikin mukavasti väkeä, mutta aivan eri tavoin. Kirjavinkeissä on enemmän sivuja, yli 1 000 kirja-arvostelua, kun taas Lautapelioppaassa on joku 500 merkintää. Kävijöitä Kirjavinkeillä on enemmän, mutta Lautapelioppaassa sivunäyttöjä on silti tuplasti enemmän.

Lautapelit ovat selkeä sesonkijuttu, viikottaiset kävijämäärät ovat näin joulun alla noin nelinkertaistuneet syyskuulta. Kirjavinkeissä taas on tasaista ja hiljaista kasvua, sesongit eivät juuri näy.

Lautapeliopas on selkeästi kaksikosta vetävämpi. Kävijät lukevat keskimäärin vähän yli neljä sivua, siinä missä Kirjavinkeissä vain kaksi. Lautapelioppaan lukijoista alle puolet poistuu ensimmäisen sivun jälkeen, Kirjavinkeissä yli 70 %. Lautapelioppaalla on enemmän uskollisia lukijoita, jotka tulevat sivuille suoraan.

Kumpikin sivuista hallitsee tärkeitä hakusanoja Googlessa. Lautapeliopas on kakkosena hakusanalla ”lautapelit” (en juuri elättele toivoa Lautapelit.fi:n ohittamisesta, mutta toisaalta luulisin, että iso osa hakusanalla hakijoista päätyy silti Oppaaseen, elleivät sitten erityisesti etsi Lautapelit.fi:tä), Kirjavinkit ykkösenä ”kirjavinkit”-hakusanalla ja hiljattain myös ”kirja-arvostelut” — tästä olen erityisen tyytyväinen, kakkoseksi jäi niinkin iso sivu kuin Hesarin kirjaosasto.

Mutta mutta — hakusana ”lautapelit” on kolmen kuukauden aikana tuonut Lautapelioppaaseen lähes 3 000 kävijää, noin 10 % kaikista sivuille tulleista. ”Kirjavinkit” on Kirjavinkkien ykköshakusana, vähän alle 700 kävijää ja alle 2 % käynneistä!

Kirjavinkeissä onkin todella paljon enemmän hajontaa hakusanoissa, sivuille on tultu lähes 13 000 eri hakusanalla. Lautapelioppaassa sama luku on alle 7 000. Ero on melkoinen. Kirjavinkit saakin tuntuvasti enemmän pitkän hännän hakuja. Iso osa hauista on kirjojen nimiä, joissa luettujen sivujen määrä on vähän yli yksi ja poistumisprosentti korkea.

Lautapelioppaassa jopa pelien nimillä hakijat jäävät yleensä lukemaan vähintään toisen jutun. Suosittu pelin nimi -hakusanakin voi saada keskiarvoksi yli kolme luettua sivua. Kirjavinkeissä luettujen sivujen keskiarvoa nostavat yleishauilla (”kirja-arvostelut”, ”kirja-arvosteluja”, ”kirjavinkit” ja niin edelleen) tulleet, jotka lukevat helposti keskimäärin kymmenenkin sivua.

Lautapelioppaan 500. suosituin hakusana on haettu kuusi kertaa, Kirjavinkeissä 12. Kirjavinkeissä jakauma on siis tasaisempi, Lautapelioppaassa on todella suosittuja hakusanoja ja niiden jälkeen hakujen määrä laskee nopeammin.

Kävijätilastojen tarkasteleminen on aina yhtä kiinnostavaa puuhaa. Kummankin sivuston kehittämisessä olisi edelleen työtä. Uusia kävijöitä saa tuottamalla uutta sisältöä, kun hyvät sijoitukset hakukoneissa on aika pitkälle selvä juttu, mutta myös linkkejä pitäisi saada haalittua lisää. Kumpikin sivusto saa sentään ihan kiitettävästi mainintoja blogeissa ja Hesarin Lukupiirin Kirsi Pihakin on jo pari kertaa linkittänyt Kirjavinkkeihin, se oli yksi tavoite joskus.

Google AdWords -mainontaa olisi mukava harrastaa. En erityisesti haluaisi saada sivujani Googlen hakutulossivujen mainoksiin, sijoitun hakutuloksissa ihan riittävän hyvin muutenkin, mutta muualla netissä näkyminen ei olisi haitaksi. Valitettavasti lisäkävijät eivät muutu rahaksi ihan sellaisella tavalla, että siitä kannattaisi maksaa edes niitä pieniä summia, joilla AdWords-mainontaa voi tehdä. Jos Kirjavinkkien kävijä- ja ennen kaikkea ostajamäärät kasvaisivat vaikkapa viisinkertaisiksi, mainosbudjettia voisi jo harkita — tietysti tähän tavoitteeseen pääsemistä edesauttaisi mainostaminen…