Arturo Pérez-Reverte: Rummunkalvo
Tuntematon hakkeri iskee Vatikaanin tietokoneisiin ja käy jättämässä viestin itse Paaville. Kirkon salaisen palvelun agentti, pappi Lorenzo Quart lähetetään Sevillaan ottamaan selvää kirkosta, joka viestin mukaan tappaa puolustautuakseen. Ruumiita on tullut ja kirkosta ja tontista sen alla kiistellään. Isä Quartin tehtävänä on ottaa selvää, mistä on kyse. Tehtävä ei vain ole aivan yksinkertainen.
Vauhdikkaalta kuullostavasta juonesta huolimatta Rummunkalvo on melko unelias teos. Tapahtumat etenevät hitaasti, hieman Miekkamestarin tyyliin. Viimeiset noin sataviisikymmentä sivua ovat kieltämättä mielenkiintoisia, mutta moni kärsimättömämpi lukija on siihen mennessä jo ehtinyt kyllästyä. Kehotan kuitenkin lukemaan kirjan loppuun asti; mielestäni loppu on riittävän palkitseva.
En kuitenkaan suosittele tätä ensituttavuudeksi Pérez-Reverten maailmaan. Flaamilainen taulu ja Yhdeksäs portti sopivat siihen tarkoitukseen paremmin. Kummatkin, varsinkin Flaamilainen taulu, ovat mielestäni paremmin kirjoitettuja. Rummunkalvon tarina ei ole huono, mutta kerronnassa olisi ehkä tiivistämisen varaa.
- Erno Paasilinna: Rohkeus : Arndt Pekurisen elämä ja teloitus
- William Gibson: Pattern Recognition (Hahmontunnistus)
- Neal Stephenson: Snow Crash
- Carlos Ruiz Zafón: Shadow of the Wind, The (Tuulen varjo)
- Aura Koivisto: Irtolaisina Euroopassa
- Federico García Lorca: Veren häät ja muita näytelmiä (Veren häät; Don Cristóbal; Bernarda Alban talo)

Jätä kommentti