Hal Duncan: Ink : The Book of All Hours

Ink viimeistelee tarinan, jonka Vellum aloitti ja jätti levälleen. Sama fantastinen tyyli jatkuu. Päähenkilöt ovat entistä selkeämmin arkkityyppejä, joiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa uudestaan ja uudestaan mitä erilaisimmin tavoin. Ink kulkee vuoden 1929 Palestiinassa, toisen maailmansodan käänteissä, tulevaisuuden Kentigernissä, kaikkialla jotakuinkin samoin askelmerkein.

Tarina on kiehtova ja Duncan käyttää monenlaisia keinoja lukijansa pyörittämiseen. Tarinan sisäiset tarinat, näytelmät ja genreparodiat vahvistavat tunnetta siitä, että samat kertomukset toistuvat toistensa lomassa. Erilaisilla viittauksilla ladattu kirja jättää lukijan vähintäänkin sekaisin: en varmastikaan ymmärtänyt kaikkea, mutta nautin silti lukemastani. Luulisin, että nämä kirjat on vielä luettava uudestaan.

Duncanin tyyli on niin omintakeinen, että se jakaa varmasti mielipiteitä vahvasti. Korostanko omaa paremmuuttani, jos sanon että tykkäsin kovasti, mutta tiedän, että monet eivät Book of All Hoursista pidä? Kannattaa joka tapauksessa kokeilla, mikäli haluaa lukea jotain vaikuttavaa ja tavallisesta poikkeavaa.