Hal Duncan : kaikki arvostelut

Ink viimeistelee tarinan, jonka Vellum aloitti ja jätti levälleen. Sama fantastinen tyyli jatkuu. Päähenkilöt ovat entistä selkeämmin arkkityyppejä, joiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa uudestaan ja uudestaan mitä erilaisimmin tavoin. Ink kulkee vuoden 1929 Palestiinassa, toisen maailmansodan käänteissä, tulevaisuuden Kentigernissä, kaikkialla jotakuinkin samoin askelmerkein.

Tarina on kiehtova ja Duncan käyttää monenlaisia keinoja lukijansa pyörittämiseen. Tarinan sisäiset tarinat, näytelmät ja genreparodiat vahvistavat tunnetta siitä, että samat kertomukset toistuvat toistensa lomassa. Erilaisilla viittauksilla ladattu kirja jättää lukijan vähintäänkin sekaisin: en varmastikaan ymmärtänyt kaikkea, mutta nautin silti lukemastani. Luulisin, että nämä kirjat on vielä luettava uudestaan.

Duncanin tyyli on niin omintakeinen, että se jakaa varmasti mielipiteitä vahvasti. Korostanko omaa paremmuuttani, jos sanon että tykkäsin kovasti, mutta tiedän, että monet eivät Book of All Hoursista pidä? Kannattaa joka tapauksessa kokeilla, mikäli haluaa lukea jotain vaikuttavaa ja tavallisesta poikkeavaa.

On esikoisromaaneja ja on esikoisromaaneja. Hal Duncanin esikoinen Vellum on häikäisevä, hätkähdyttävä teos. Se kertoo maailmasta, jossa enkelit käyvät sotaa keskenään. Kirjan päähenkilöt ovat, tavallaan, neutraaleja osapuolia, jotka halutaan sitoa jommallekummalle puolelle.

Ei siinä kaikki: kirjan alkupuoli kertaa sumerilaista Inannan myyttiä, jälkipuoli Prometeuksen tarinaa. Sivussa loikitaan ensimmäiseen maailmansotaan, Espanjan sisällissotaan, Irakin sotaan, vuoden 2017 Pohjois-Carolinaan ja ennen muuta Vellumiin, mystiseen todellisuuteen, jossa maailmat seuraavat toisiaan. Kirjan henkilökaarti on kapea ja rikas: useimmat henkilöt kertautuvat moneen kertaan ja sitoutuvat toisiinsa erilaisin yhteyksin eri tarinalinjoissa.

Yhtenäistä juonta ei kannata hakea, eikä juuri muutakaan tolkkua. Vellum oli vaikeaselkoinen teos, kiitos juonilinjojen poukkoilun ja henkilöiden kierrättämisen. Toinen lukukerta saattaisi tehdä hyvää. Loppu oli hitusen lattea, vaan jatko-osa Ink korjannee tilannetta. Vellum on häkellyttävä, kauniisti kirjoitettu kirja, ja ehdottomasti omaperäisintä fantasiaa pitkiin aikoihin.