Umberto Eco : kaikki arvostelut

Haaksirikko on aiheena moneen kertaan käytetty, mutta Econ teos on kyllä kaukana Robinson Crusoen tunnelmista. Eikä kirjan lukeneenakaan voi olla aivan varma, että mitä on tapahtunut ja kenelle. Vai onko oikeasti tapahtunut.

Joka tapauksessa kirja kertoo pääosin Roberto de la Griven vaiheista. Välillä kuin omakohtaisesti, välillä jonkun toisen muistelmien kautta ja myös päähenkilön kirjoittaman romaanin kautta. Filosofiset sekä historialliset pohdiskelut ja keskustelut tuovat mieleen Sofian maailman. Oivalluksia tai avaimia ei kerrota sanasta sanaan, vaan lukijan täytyy ymmärtää kuulemansa ja osata tehdä omat päätelmänsä.

Eniten pidän Econ tyylistä siinä, että tarkan tieteellisen kuvauksen ja täyden fantasian raja on hyvin häilyvä. Päähenkilön uimaan opettelu voisi olla kuin kenen tahansa elämästä, mutta seuraavassa hetkessä ollaankin jo tähyilemässä oranssinväristä kyyhkyä. Ehkä vain symbolisesti tai sitten ei. Aivan oma lukunsa on itse saari, josta ei mystisyyttä puutu.

Kirja, jota on vaikea sulloa mihinkään genreen. Asiaa on paljon, mutta lähes 500 sivun luku-urakka on silti kiehtova kokemus.

Avainsanat: 1600-luku, filosofia, haaksirikko, historia, meri, Pariisi, saari, seikkailu, uskonto

Ruusun nimessä Umberto Eco naittaa yhteen melko perinteistä murhamysteeriä historiallisen luostarielämän kuvauksen kanssa. Romaanin tarinan taustalla vaikuttavat vahvasti historialliset poliittiset juonittelut; tarina sijoittuu aikaan, jolloin paavinistuin oli Avignonissa ja katolinen kirkko oli täynnä juonittelua.

Vaikka Eco välillä harhautuukin tarinasta suoraan sanottuna joutaville sivupoluille (anteeksi maalaisuuteni, mutta Ruusun nimestä olisi helppo tehdä lyhennetty versio), luovat harhailut omaa tunnelmaansa romaanille. Latinankielisistä sitaateistaan huolimatta Ruusun nimi on lopulta varsin joutuisaa luettavaa ja tarina jaksaa pitää otteessaan loppuun saakka.

Avainsanat: asiasta poikkeaminen, dekkarit, kirjat, luostarit, munkit

Kolme milanolaiselle pienkustantamolle työskentelevää älykköä alkaa koota rajatieteitä käsittelevää kirjasarjaa. Intensiivinen tutkimustyö aiheen parissa johtaa vähitellen uskomattomalta vaikuttavan, maailmanhistorian käännekohtiin tiiviisti nivoutuvan yhteensattumien sarjan jäljille. Pian ystävykset alkavat uskoa, että tapahtumat eivät ole olleet sattuman kauppaa: kaikki tuntuu liittyvän tavalla tai toisella 1300-luvulla hajotettuun Temppeliherrain järjestöön.

Juoni etenee Casaubonin, kirjan päähenkilön, kertomina takautumina. Salaliiton paljastuessa alun kevyt ja leikkisä tunnelma virittyy eksponentiaalisesti kohti väistämätöntä vainoharhaisuutta. Järki ja usko vääntävät kättä useammankin kerran, mutta Casaubon ja lukija ovat jo peruuttamattomasti ansassa.

Umberto Eco tunnetaan parhaiten esikoisteoksestaan Ruusun nimi. Ruusun nimen tavoin Foucaultin heilurissa yhdistyy tehokkaasti historiallinen fakta fiktioon. Eco rakentaa salaliittoteoriaa niin hienovaraisesti, että lukijan on välillä vaikea erottaa oikeita tapahtumia ja kirjan henkilöiden omia tulkintoja.

Huomaa kirjan nimi: oikea muoto olisi Foucault'n heiluri.

Avainsanat: Kabbala, okkultismi, salaliitot, salaseurat