Jeff Long

Journalisti Molly Drake on matkustanut Kambodzan viidakkoon tutustumaan sodissa kuolleiden amerikkalaissotilaiden jäännösten etsintään. Melko yksinkertainen juttukeikka saa yllättäviä käänteitä, kun Drake ja pari sotilasoperaation ulkopuolista tutkijaa häädetään kaivauksilta. He saavat kuuman vinkin, jota on yksinkertaisesti pakko lähteä seuraamaan, vaikka se johtaa ryhmän keskelle Kambodzan viidakoita.

Kambodzan verisen historian ja Vietnamin sodan arpia yhdistelevä teos muuttuu pian yliluonnollisia aineksia pursuavaksi trilleriksi, kun Molly tunkeutuu syvemmälle viidakkoon. Muinaiset rauniot kätkevät sisäänsä mahdollisen läpimurron lisäksi yllättäviä kauhuja.

Tilinteon hetki on Longilta aiemmin lukemiani kirjoja tiiviimpi paketti, joka harhailee vähemmän ja toimii siksi paremmin. Hyvätunnelmainen tarina oli pakko lukea loppuun.

Ihmiskunta on tuhon oma: 2000 vuotta vanha lipas paljastaa sisältään ikävänpuoleisen ruttoviruksen, joka leviää maanosasta toiseen tappaen kaiken väestön. Amerikkaan virus ehtii tietenkin viimeiseksi, joten jotain voi olla vielä tehtävissä. Ihmiskunnan viimeinen linnake kilpistyy Los Alamosin huippulaboratorioihin, joissa tiedemiehet ja -naiset yrittävät kloonata virukselle vastustuskykyisen ihmisen vuodelta nolla. Ongelmia odotetusti seuraa, kun käpälöidään Jeesuksen oletetulta kuolinpaikalta kotoisin olevia luita.

Kirja vaatii lukijalta melkoista uskoa ja omaksumista, juonen uskottavuus kun on välillä pahasti koetuksella. Lisää huomautettavaa löytyy henkilöistä, joiden motiivit jäävät toisinaan epäselviksi. Myös teoksen maailmankuva hämmästyttää: Etelä-Amerikkaa ei mainittu tekstissä kertaakaan ja Eurooppakin ohitettiin parilla lauseella.

Hyvääkin sanottavaa toki on: kirja on aiheeltaan varsin kiinnostava "mitä jos"-ajatusleikki ja käsittelee ajankohtaisia teemoja ajatuksia herättävästi. Itseäni kiehtoi ehkä eniten uskonnollinen tematiikka ja uskonnollisen hurmoksen synty ja seuraukset. Puutteistaan huolimatta Vuosi nolla on siis varsin mukaansatempaavaa luettavaa.