Loora #48
Heti joulurauhanjulistuksen jälkeen koristeltiin kuusi. Vastoin kaikkia fysiikan, logiikan ja terveen maalaisjärjen lakeja latvatähti kiinnitettiin aina viimeiseksi. Keittiöjakkaralla seisten vähänläntä isä haroi aikojen saatossa rupsahtanutta tähteä katonrajaa hipovaan kuusenlatvaan yrittäen olla husimatta alas oksilla vaappuvia lasisia palloja, foliokääreiden sisälle jo ennen minun syntymääni murentuneita suklaakäpyjä ja vuosikymmenten saatossa rispaantunutta, hapsottavaa hopeanauhaa.
Kuusenkoristelun jälkeen istuttiin ja kuunneltiin 33 tuuman vinyylilevyltä jokin barokin tai klassisen aikakauden suuren säveltäjän sinfonia sillä aikaa, kun äiti viimeisteli jouluaterian ja kattoi sen pöytään.
Aterian jälkeen lähdettiin kaupungin toiselle puolelle hautausmaalle. Aina samaa reittiä, aina kävellen, satoi tahi paistoi. Hautausmaalla isä asetti kynttilän vanhempiensa haudalle, seisoi minuutin hiljaa ja piti hattua rintaansa vasten. Aina samalla tavalla. Aina samaa hattua. Sitten lähdettiin kotiin. Aina kävellen. Aina samaa reittiä. Satoi taikka paistoi.
Kotiin tultua syötiin riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa. Soppa oli aina samanvahvuista. Ei koskaan liian vetelää eikä koskaan liian paksua.
Puuron jälkeen isä laittoi jazzlevyn soimaan ja jakoi lahjat. Aina samalla jakkaralla istuen. Aina samalla tavalla. Kun kaikki lahjat oli jaettu, ne avattiin. Narut kerittiin vyyhdeille ja paperit viikattiin talteen seuraavaa joulua varten. Aina samalla tavalla. Sen jälkeen lahjatavarat vietiin paikalleen kaappeihin ja laatikoihin. Sitten mentiin nukkumaan.
Isä piti järjestyksestä. Isä piti täsmällisistä aikatauluista. Isä piti siitä, että kaikki tapahtui niin kuin hän halusi. Aina samalla tavalla, samaan aikaan, samassa järjestyksessä.
Tällainen oli minun 20 ensimmäisen elinvuoteni joulu. Aina samanlainen. Samaan aikaan. Samassa järjestyksessä.
Tällainen oli minun isäni. Aina samanlainen. Aina samassa järjestyksessä. Se isä, joka sanoi minulle: "Sinä olet täysin epäonnistunut ihminen".
Haluan toivottaa kaikille | looran | lukijoille koko sydämestäni Oikein Levollista ja Rauhallista Joulua!

Kommentit:
Hän oli väärässä.
Oikein paljon jouluiloa noonelle.
Kommentoi: Saara | 23.12.05 08:29
Eihän isät sais noin sanoa.. tulipa paha mieli.
Mutta hyvää joulunaikaa sulle myös!
Kommentoi: tinka | 23.12.05 08:35
Kiitos, Saara! Sekä rohkaisusta että jouluntoivotuksista. Olkoon iloa yltäkylläisesti myös Sinun joulussasi, ystävä!
Kommentoi: |noone| | 23.12.05 08:38
Kiitos samoin Sinulle, tinkaseni! Hymyä ja lämpöä Sinunkin joulunpyhiisi!
Kommentoi: |noone| | 23.12.05 08:39
Oikein hyvää joulun aikaa!
Kommentoi: Herkku | 23.12.05 09:00
Herkkulille kanssa hauskaa ja heppuisaa joulua!
Tämän tontun taitaa nyt herra Hietamies (aka Mr. Sandman) tunkea kotvaseksi unihiekkasäkkiin...
Kommentoi: |noone| | 23.12.05 09:03
Saara on oikeassa, isä on väärässä, sinä olet onnistunut ihminen. Isä ei ehkä vaan osannut sijoittaa sinua järjestyneeseen maailmaansa, ei ehkä tiennnyt, että on olemassa muukin maailman. Se oikea maailma. Sinä olet onnistunut ihminen oikeassa maailmassa.
Hyvää joulua sinne.
Kommentoi: mea
|
23.12.05 10:12
Onnellista Joulua, Noone! Isämme ja muu lähipiirimme on joskus väärässä. Tuntui niin tutulta. Mutta sinä olet sinä ja minä olen minä; oman itsemme valtiaat :)
Kommentoi: Marleena | 23.12.05 10:48
Vanhemmat nyt eivät koskaan tiedä mitään. MOT.
Rauhallista joulua, levollista mieltä ja suurehko, lämmin halaus!
Kommentoi: SusuPetal | 23.12.05 11:44
Voi tätä lämmön ja laupeuden määrää! Kiitos, Mea, Marleena ja Susu! Sananne hykerryttävät sisikuntaani. Tottahan tiedän, ettei se isäkään ihan aina ole oikeassa. Mutta pelkään pahoin, että tässä kohtaa hänen vasaransa osui hyvinkin naulan kantaan.
Erittäin tunnelmallista ja sympaattista joulua teille, tytöt!
Kommentoi: |noone| | 23.12.05 16:23