huhtikuu 22, 2004
Muutama sana Puolasta
Prahablogi näyttää olevan tätä nykyä lähinnä kokoelma erilaisia matkakertomuksia Euroopan laitamilta. Kevään mukana matkustaminen on kuitenkin muuttunut yhä enemmän ja enemmän miellyttäväksi säiden lämmitessä ja koulutöiden helpottaessa. Lisää löylyä myllyyn lyövät naurettavan halvat tarjoukset, joita opiskelijoiden matkatoimisto GTS tarjoilee paikallisille opiskelijoille. Tällä kertaa otimme bussiliput Varsovaan - 19 € menopaluu per matkamies (ostettuna vähintään 14 vuorokautta etukäteen). Kymmenen tunnin mittaisesta yön yli kestävästä bussikyydistä huolimatta hinnassa ei ole mitään järkeä, mikä ei toki millään tavalla estänyt meitä hankkiutumasta kyytiin. Puolaan siis!
Varsovan suurin anti on ehkä kaupungin kuuluisassa stalinistisessa Kulttuurin ja tieteen palatsissa, joka kurkottaa päättäväisenä kohti taivaita aivan kaupungin keskustassa päärautatieaseman vieressä. Stalinin lahja Puolalle on edelleen maan suurin rakennus, ja sen koko todellakin on hämmentävä. Paikan tunnelmaa latistaa kuitenkin palatsin etuaukiolle rakennetut kauppahallit sekä parkkipaikat, jotka pilaavat räikeästi aikanaan kenties valloittavan mahtipontisen aukion luonteen. Aika, jota rakennus varsovalaisille edustaa, on ehkä vielä liian hyvin kaupunkilaisten mielessä jotta rakennus saisi ansaitsemaansa kulttuurihistoriallista kunnioitusta osakseen.
Toinen Maailmansota teki Varsovassa radikaaleja ratkaisuja kaupunkisuunnittelun suhteen, joten keskusta on lähinnä 50- ja 60-lukujen sosialistisen herkistelyn juhlaa. Eräs mielenkiintoinen piirre kaupungin katukuvassa on kasvisravintoloiden mittava tarjonta. Puola ei todellakaan vaikuta maalta, jossa kasvisruokaa pidettäisiin juuri minään, mutta niinpä vain kulmalta jos toiseltakin puskee esiin pelkästään vegemurkinaan erikoistunutta mättöpuljua.
Yksi pitkä ja huolellisesti vietetty vuorokausi oli tarpeeksi Varsovaa meille, joten otimme pikajunan (16 €) varsinaiseen Puolan nähtävyyksien pääkaupunkiin Krakovaan. Junamatkalla näkee hyvin Puolan litteyden. Peltoa pellon perään, hieman metsää, talo, tasaista, toinen talo, peltoa, pieni kylä, peltoa, traktori, hevonen.. hetkinen, siis hevonen? Aivan - hevonen ei ole mikään outo näky kyntötöissä traktorin rinnalla. Hetken tunnelma on kuin värilliseksi muutetusta Suomi-filmistä, jossa seuraavassa kohtauksessa joko tapeltaisiin tanssilavan takana tai syleiltäisiin kesäillan hiipuvassa valossa.
Päinvastoin kuin Varsova, Krakova säilyi sodassa pääosin vahingoittumattomana. Tämän johdosta vanha kaupunki on säilyttänyt keskiaikaisen kaupunkirakenteensa ja rakennuksensa, mikä herättää ihastelevaa hekumointia Prahaa kokemattomassa turistissa. Tätä väkeä liikkuukin kaupungin kaduilla kiitettäviä määriä, joskaan prahamaiseen tungokseen ei vielä ylletä. Meille Krakova oli kuitenkin ennenkaikkea tukikohta ympäröivien alueiden kohteiden kartoittamiseen. Toista sataa metriä maan poveen tunkevat suolakaivokset olivat jännittävä kohde etenkin puolankielisellä opastuksella höystettynä, mutta matkan ylivoimaisesti odotetuin päivä nousi vasta sunnuntaina, kun otimme bussin Krakovan keskustasta kohti Oswieciemiä. Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri, noin puolentoista miljoonan ihmisen viimeinen pysäkki elämän kalseilla kiskoilla, on juuri sitä mitä odottaa saattaa. Kolkkoja parakkeja, kaasukammioita, piikkilankaa ja satapäin Israelin lippuja liehuttavia ja daavidin tähtiä kantavia koululaisryhmiä kaukaisista maista. Museon näyttelyssä tragediaa todistavat teloitettujen lasten vaatteet, naisten hiuksista kudotut kangaspakat ja valtavat määrät kenkiä, jotka riisuttiin ennen suihkuun astumista.
Krakovassa kannattaa syödä vatsansa täyteen askeettisen herkullisia rinkeleitä, joita mummot myyvät edulliseen hintaan joka kadunkulmassa. Tämä paikallinen herkku muistuttaa rapeakuorista kiekolle väännettyä pullaa, jonka taikinasta unohtunut sokeri on paistamisen jälkeen korvattu joko päälle ripotellulla suolalla, unikon- tai seesamin siemenillä. Paikallinen olut on lievä pettymys tsekkiöölin jälkeen, mutta suomalaiseen tasoon verrattuna hyvää tavaraa. Matkamuistoksi kannattaa ostaa pullo Zubrowkaa, tuota biisonivodkien kuningasta.
Quote Manu "Paikallinen olut on lievä pettymys tsekkiöölin jälkeen, mutta suomalaiseen tasoon verrattuna hyvää tavaraa." Mikä vika suomikaljassa on, kysynpä vaan? Äijä alkaa vähitellen kääntämään takkia. Tuu jo kotia, jotta päästään savusaunomaan!
Posted by: Postman Pat at 26.04.04 15:51