Getaway: Idmanin piilopirtti (Tampere)

Nils Idmanin kavallusjuttu on Tampereen historian merkittävimpiä rikostapauksia. Ei siis ihme, että se on houkutellut pakohuoneen aiheena. Hämeenkyröstä löytyneessä Idmanin käyttämässä piilopirtissä on vielä viimeinen tilaisuus penkoa, josko jotain löytyisi…

  • Mitä: Idmanin piilopirtti Getawaylla
  • Milloin: ke 27.6.2018
  • Kenen kanssa: lapset
  • Tulos: ulos 44.20, noin neljä vihjettä
  • Arvio: kannattaa käydä

Getawayn toimitilat ovat jo lähtökohtaisesti edustavat: silmiin osuu heti vastaanottotiski ja sen tulostaulu, josta näkee jokaisen huoneen ulospääsyprosentit ja kolme parasta aikaa. Arvostan, tämä on tietoa, jonka haluaisin jokaisesta pakohuoneesta nähdä.

Itse huone on siivosti sisustettu, jopa tunnelmallinen. Ihan niin perinpohjaista kalustus ei ole kuin Room Escapen piilopirtissä, mutta taso on silti vähintäänkin riittävä.

Pulmat ovat aika perinteisiä numero-, sana- ja suuntalukkoja, joiden ohjeita saa sitten metsästellä huoneesta, mutta jokunen omaperäisempikin viritys on mukana. Tällä kertaa mitään kovin kaukaa haettuja pulmia ei ole, kaikki saamamme vihjeet olivat vain vinkkejä jutuista, joita emme olleet huomanneet. Systemaattista paikkojen tutkimista pitäisi siis vielä kehittää, samoin jo löytyneiden mutta vielä käyttämättömien ratkaisuesineiden pitämistä mielessä.

Idmanin piilopirtti

Room Escape: The Secret Cabin (Tampere)

Tampereen Room Escapen tilat ovat keskittyneet nyt Finlaysonille. Keskustorin toimipiste lakkautettiin ja siinä sivussa meni pari peliä, joita en ehtinyt pelata. Sitä ei kuitenkaan murehdita, vaan katsotaan uusia pelejä kohden.

  • Mitä: The Secret Cabin Tampereen TR9:n Room Escapessa
  • Milloin: to 14.6.2018
  • Kenen kanssa: lapset
  • Tulos: ulos noin 57 minuutissa noin viidellä vihjeellä
  • Arvio: kannattaa käydä

Tulihan tästä mieleen Out of Mars, useammassakin mielessä. Kuten Out of Mars, huone on pätevästi sisustettu: kun sisään astuu, se tosiaan näyttää piilopirtiltä. Toinen yhtäläisyys oli ratkaisemisen vaikeus. Tässäkin kohtaa jäätiin jumiin useampaankin kohtaan.

Ehkäpä noloin jumitus tuli heti alussa. Pirtin ovi kun on lukittu, avaimesta oli joku haju, mutta se miten avaimeen pääsee käsiksi vaatikin sitten kymmenen minuuttia pähkäilyä ja vihjeen. Alkutila on vieläpä aika pieni ja autio, eli liikkuvia osia on vähän.

No, nämä ovat näitä, aina ei voi hätyytellä ennätysaikoja ja välillä ajatus kulkee huoneenlaatijan kanssa niin eri radoilla, että ongelmia tulee. Tähän huoneeseen sellaisia pulmia mahtui muutama. Sinänsä tämä ei taida olla erityisen vaikea huone, ainakin väittivät vaivattomasti läpäisemäämme The Detentionia paljon vaikeammaksi.

Loppua kohden tuli vähän paniikki ja parissa kohtaa meni vähän hutiloimiseksi. Ehkäpä tästä otamme opiksemme sen, että järjestelmällisyydestä ei pidä tinkiä, vaikka aikapaine niskassa hönkisikin.

Room Escape: Secret Cabin

Raparperipiimäkakku

Aamulehdessä oli to 1.6.2018 oikein oivallinen raparperipiimäkakun ohje. Kakku on helppo tehdä, eikä vaadi juuri vaivannäköä. Reseptistä saa vaivattomasti laktoosittoman ja se on munaton.

  • 50 g voita
  • 5 dl piimää
  • 5 dl jauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 1 dl perunajauhoja
  • 1 tl kardemummaa
  • 1 tl kanelia
  • 1 tl ruokasoodaa
  • ½ l raparperia
  • 1 dl muscovadosokeria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele noin 26-senttisen irtopohjavuoan reunat ja laita pohjalle leivinpaperi.

Sulata voi, anna vähän jäähtyä ja sekoita piimän joukkoon.

Sekoita kaikki jauhomaiset ainekset keskenään ja lisää sitten piimän joukkoon. Sokeria voi huoletta vähentää; desillä sokeria tulee oikein hyvä.

Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada vuokaan. Pilko raparperit taikinan joukkoon ja ripottele päälle muscovadosokeri. Jos ei löydy muscovadoa, improvisoi: esimerkiksi kookossokeri toimi ihan hyvin ja tavallinenkin toiminee ihan hyvin.

Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Raparperipiimäkakku

Mysteeri: Siirin piina (Tampere)

Joululahjaksi annettu Mysteeri-lahjakortti tuotti mukavan pakohuonereissun, kun hiukan odotusten mukaisesti pääsin kolmanneksi porukkaan ratkomaan Siirin piinaa Tampereen Mysteerille.

  • Mitä: Siirin piina Tampereen Mysteerissä
  • Milloin: la 26.5.2018
  • Kenen kanssa: Team Ostrov eli Ville ja Kati
  • Tulos: ulos ajassa 32.47 ilman vihjeitä, neljänneksi paras aika
  • Arvio: kannattaa käydä

Siirin piina on Mysteerin vanhin huone, jota on kuulemma käynyt pelaamassa yli 1300 tiimiä vuosien varrella. Sitä makeampaa olikin tehdä neljänneksi paras aika tähän mennessä. Ennätysajasta ei jääty kuin vajaa kolme minuuttia.

Kolme oli aika lailla maksimimäärä pelaajia tähän peliin, sen verran pienessä opiskelijayksiössä Siiri asuu. Isommalla porukalla tulisi jo ahdasta. Nyt mahduttiin ihan mukavasti ja saatiin hyvin ratkottua pulmia: kaikille riitti hyvin tilaa etsiä, tutkia ja penkoa.

Aika peruskuvioita Siirin pulmat olivat,  joten ratkominenkin sujui joutuisasti. Mukana oli kuitenkin useampi sopivan oivaltava pulma, joiden ratkaisemisesta jäi hyvä mieli.

Joukkueen vihjetoiveet huomioitiin hyvin: sovimme, että pyydämme itse vihjeet, mutta meille saa ehdottaa vihjeen ottamista, jos näyttää että jumittaa. Se on mielestäni  paras linja. Tällä kertaa vihjeitä ei tarvittu, vaan huone eteni tasaisen varmaa tahtia.

Kalustus oli melko yksinkertaista, mutta kokonaisuus oli mielestäni aivan riittävän hyvin tehty ja Mysteerin huoneiden tapaan mukana oli pieni mysteerinpoikanen ratkottavasti varsinaisten pulmien lisäksi. Tähän kysymykseen saatiin myös vastaus, ilman suurempaa vaivannäköä.

Wihtorin vintin ja Siirin piinan perusteella aion kyllä käydä pelaamassa enemmänkin Mysteerin huoneita. Kehuivat Amurin noitaa vaikeaksi, joten ehkäpä Team Ostrov iskee siihen seuraavaksi. (Päivitys 8.7.2018: Amurin noita on käyty ratkaisemassa.)

Siirin piina

Lukuloki 2017

Lukuvuosi 2017 numeroina:

  • 173 luettua kirjaa (+11 viime vuodesta)
  • 57255 luettua sivua (+17014)
  • 4 arvostelukappaletta (-75)
  • 160 kirjastolainaa (+91)
  • 1 ostettua kirjaa (-6)
  • 8 muuten hankittua (+1)
  • 3 e-kirjaa (-6)
  • 0 ostettua e-kirjaa (-1)

Luettujen kirjojen määrässä maltillista kasvua, luettujen sivujen määrässä huikeasti kasvua. Näin käy, kun lopettaa videopelien pelaamisen ja antaa lukemiselle aikaa. Viime vuonna 160 kirjan tavoite tuli täyteen lukemalla loppuvuodesta paljon lyhyitä sarjakuvia, tänä vuonna 170 kirjaa meni helposti romaaneista, tiiliskiviä välttelemättä.

Lukeminen siirtyi arvostelukappaleista kirjastolainoihin, koska arvostelukappaleiden tulva tuntui vähän kohtuuttomalta. Kirjastosta saa kirjat myös ihan hyvin, kun ajoissa varaa, ja Piki-kirjastoissa luovuttiin kätevästi varausmaksuistakin vuosi sitten, joten rahaakaan ei kulunut. Rennompaa on lukea kirjaston kirjoja, vain yhden kirjan jouduin palauttamaan ennen kuin ehdin sen lukea.

Tammikuu

Ville Kivimäki, Anssi Männistö: Sodan särkemä arki
George Saunders: Sotapuiston perikato
Thomas Bernhard: Kolme pienoisromaania
Jaan Kross: Uppiniskaisuuden kronikka
Hanna Weselius: Alma!
Yuval Noah Harari: Sapiens : Ihmisen lyhyt historia
Tuuve Aro: Lihanleikkaaja
Markus Leikola: Uuden maailman katu
Shari Lapena: Hyvä naapuri
Kristina Carlson: William N. päiväkirja
Tero Ikäheimonen: Pirunkehto
Karin Bojs: Homo Europaeus
Christian Rönnbacka: Kaikki mikä kiiltää
Pajtim Statovci: Tiranan sydän

Helmikuu

Anneli Kanto: Pyöveli
Eija Pulkkinen: Syntymän ja kuoleman kirja
Matias Riikonen: Kiertorata
Hannu Raittila: Atlantis
Mikko Porvali: Sinisen kuoleman kuva
Mikko Porvali: Veri ei vaikene
Lauri Mäkinen: Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
Ulla-Lena Lundberg: Suureen maailmaan
Clare Mackintosh: Annoin sinun mennä
Blake Crouch: Pimeää ainetta
Anneli Kanto: Lahtarit

Maaliskuu

A. S. Byatt: Lasten kirja
Sylvain Neuvel: Uinuvat jättiläiset
Hannu Raittila: Canal Grande
Tiina Lehikoinen: Yksityisiä tragedioita
Matias Riikonen: Suuri fuuga
Jukka Laajarinne: Pinnan alla pimeä
Mikko Rimminen: Maailman luonnollisin asia
Esko Valtaoja: Ihmeitä : kävelyretkiä kaikkeuteen
Alan Bradley: Piiraan maku makea
Mai Jia: Koodinmurtaja
Anneli Kanto ja Noora Katto: Vilma Virtanen virpomassa
Janne Kukkonen: Voro: Kolmen kuninkaan aarre
M. R. Carey: Maailman lahjakkain tyttö
Jani Kaaro: Kauniimpi maailma
Anne Leinonen: Metsän äiti
Han Kang: Vegetaristi
Petina Gappah: Muistojen kirja

Huhtikuu

Katariina Vuori ja Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä
Alan Bradley: Kuolema ei ole lasten leikkiä
Alan Bradley: Hopeisen hummerihaarukan tapaus
Timo Parvela: Ella ja kaverit hevosen selässä
Aleksandr Manzos: Kaikkien aikojen pelit
Minna Lindgren: Sivistyksen turha painolasti
Nelli Hietala: Kielillä puhumisen taito
Alan Bradley: Filminauha kohtalon käsissä
Minna Rytisalo: Lempi
Alan Bradley: Loppusoinnun kaiku kalmistossa
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
Anneli Kanto: Veriruusut

Toukokuu

Sari Peltoniemi: Allmaan vaskitsa
Hannu Raittila: Terminaali
Lena Huldén, Larry Huldén, Kari Heliövaara: Rutto
Miljenko Jergović: Sarajevolainen Marlboro
Sarah Waters: Yövartio
Laura Restrepo: Intohimon saari
Jo Nesbø: Jano
Hanna Kökkö: Megamysteeri
Juha Kanerva ja Vesa Tikander: Urheilulajien synty
Heikki Lehikoinen: Kuningas Faravidin testamentti
Alan Bradley: Kuolleet linnut eivät laula
Eila Pennanen: Himmun rakkaudet
Noora ja Jenna Kunnas: Kaheli sakki ja mysteeri majatalossa

Kesäkuu

Paula Hawkins: Tummiin vesiin
Roxane Gay: Bad Feminist
Markku Varis: Kielen pilarit
Anne Leinonen: Kirjanoita
Petri Pietiläinen: Kissojen maailmanhistoria
Bandi: Syytös
Yiyun Li: Kulkurit
Sakari Fen: Avoimien ikkunoiden kaupunki
Erika Vik: Hän sanoi nimekseen Aleia
Pertti Jarla: Jäätävä Spede
Miki Liukkonen: O
Andrzej Sapkowski: Myrskykausi
Ruth Ware: Synkän metsän siimeksessä
Andri Snær Magnason: Aika-arkku

Heinäkuu

Iain Banks: Whit
Carl Barks: Punainen postimerkki
Lauri Viita: Moreeni
Niklas Bengtsson: Kirja erikoisena esineenä
Timo Parvela ja Pasi Pitkänen: Pate aarresaarella
Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen
Brandon Sanderson: Viimeinen valtakunta
Hilary Mantel: Margaret Thatcherin salamurha
Atiq Rahimi: Unen ja kauhun labyrintti
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja
Jim Christian: Minecraft-ohjelmointikirja
S. K. Tremayne: Tulilapsi
Tiina Raevaara: Veri joka suonissasi virtaa
Gard Sveen: Verikarkelot
Jakob Wegelius: Merten gorilla
Mattias Edvardsson: Melkein tosi tarina
Julian Clary: Me Ponnekkaat
Christoph Ribbat: Ravintolassa
Saša Stanišić: Ennen juhlaa
Timo Parvela: Ella ja kaverit matkalla jamboreelle

Elokuu

Jack Campbell: Taipumaton
Jussi Katajala: Nollameridiaani
O. E. Lönnberg: Langanpäitä
Rodrigo Hasbún: Kiintymyksiä
Minna Roininen: Pimeänkutojat
John Williams: Butcher’s Crossing
Timo Parvela, Bjørn Sortland ja Pasi Pitkänen: Kepler62: Virus
Saku Korosuo: Suomalainen kiipeilyopas
Joe Abercrombie: Vain puoliksi kuningas
Olli Bäckström: Ihmeiden huone : Näkökulmia 1600-luvun Eurooppaan
Helena Waris: Linnunsitoja
Antti Holma: Järjestäjä
Juha Laaksonen ja Minna Pyykkö: Mietteliäs konna
Pauliina Lindholm: Komendantti
Joe Abercrombie: Halki puolen maailman
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Väärän kissan päivä

Syyskuu

Joe Abercrombie: Puolikas sotaa
Ilkka Auer: Anastasia
Erika Vik: Seleesian näkijä
Elina Lappalainen ja Jussi Kaakinen: Nyt pelittää
Anni Kytömäki: Kultarinta
Eka Kurniawan: Kauneus on kirous
J. P. Delaney: Edellinen asukas
J. P. Koskinen: Kannibaalien keittokirja
Carlos Ruiz Zafón: Henkien labyrintti
Kaja Nordengen: Ainutlaatuiset aivot
Jari Järvelä: Se ken tulee viimeiseksi

Lokakuu

Essi Huuhka ja Aino Tormulainen: Ysärikirja
Mauri Kunnas: Koiramäen Suomen historia
Kazuo Ishiguro: Haudattu jättiläinen
Yuval Noah Harari: Homo Deus : Huomisen lyhyt historia
Davit Mitchell: Luukellot
E.O. Chirovici: Peilien kirja
Christian Rönnbacka: Tuonen korppi
Jenni Räinä, Vesa Ranta: Reunalla
Ville Ranta ja Mika Lietzen: Engelsmannit tulevat!
Ville Ranta: Kyllä eikä ei
J. R. McNeill ja William H. McNeill: Verkottunut yhteiskunta
Bjørn Sortland, Timo Parvela ja Pasi Pitkänen: Kepler62: Salaisuus
Juha Hurme: Niemi
Patrick Ness, Jim Kay: Hirviön kutsu

Marraskuu

Alan Bradley: Nokisen tomumajan arvoitus
Pertti Jarla: Fingerpori : Juhlakunnossa
Francis Marion Crawford: Ajattomat aaveet
Alastair Reynolds: Kostaja
Anto Leikola: Sammakoiden nahkea todellisuus
A. W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat
Jaakko Yli-Juonikas: Jatkosota-extra
Veera Salmi: Puluboin ja Ponin komerokirja
Ursula K. Le Guin: Lavinia
Antti Holma: Kauheimmat joululaulut
Johanna Hulkko: Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka
Hanna Kökkö: Väylänvartija
Juho Kuorikoski: Commodore 64 : Tasavallan tietokone
Lauri Mäkinen: 50/50
Calixthe Beyala: Assèze, afrikkalainen

Joulukuu

Ursula K. Le Guin: Ikuisen hämärän maa
Juan Tomás Ávila Laurel: Yössä vuori roihuaa
Elisabeth Åsbrink: 1947
Svetlana Aleksijevitš: Sodalla ei ole naisen kasvoja
Jarkko Vehniäinen: Kamala luonto ja eläimen tarkoitus
Johan Harstad: Darlah : 172 tuntia Kuussa
David Casarett: Kuolema Kukko-onnen majatalossa
Matti Vuento: Virukset
Fiona Barton: Leski
Artemis Kelosaari ja Shimo Suntila (toim.): Tämä jalka ei ole minun
Nadja Sumanen: Rambo
Arturo Pérez-Reverte: Vakooja
Eila Pennanen: Koreuden tähden
Paavo Järvinen: Kovaa aikaa
Paul Auster: 4 3 2 1