Writely

Lisää ihan tavattoman hienoja Web 2.0 -sovelluksia: Writely on jotain, jota olen ihan oikeasti kaivannut. Kyseessä on selaimella toimiva tekstinkäsittelyohjelma. En ole hirveän kattavasti vielä perehtynyt, mutta ominaisuuksien taso näyttäisi olevan luokkaa TeXturi-Wordpad, eli juuri riittävä perusjuttuihin.

Mutta ne muut ominaisuudet! Ensinnäkin se, että tiedot pysyvät tallessa (jos luottaa palvelun ylläpitäjiin; koska kyse on Googlesta, en luottaisi ihan mitä tahansa, varsinkaan jos olisin kiinalainen) koneesta riippumatta. Nykyään useimmat jutut, joita koneella teen, hyötyvät siitä, että ne voi tehdä millä koneella tahansa – sähköposti, omat nettisivut, seuratut blogit – mikään ei saa olla sidottua yhdelle koneelle. No, nyt ei ole tekstinkäsittelykään.

Jutut saa ulos eri muodoissa: RTF:nä, Word-dokumenttina, Open Office -dokumenttina, HTML:nä, suoraan blogiinsa mikäli blogialusta on riittävän fiksu. Tiedostot voi pitää ominaan tai julkistaa, jolloin muutkin pääsevät lukemaan niitä – helppoa julkaisemista ilman omia nettisivuja. Writely tarjoaa myös erilaisia yhteistyöominaisuuksia, eli useampi ihminen voi muokata samaa dokumenttia. Luonnollisesti mukana on versionhallintaominaisuuksia.

Sanoisin, että aika hyvältä näyttää. Ei Writely kokonaan tekstinkäsittelyohjelmaa korvaa (en esimerkiksi usko, että gradua olisi ollut erityisen mukava kirjoittaa tuolla), mutta perustarpeissa se on varsin näppärä, varsinkin ihmisille, jotka haluavat käsitellä tekstejään useammalla eri koneella tai useamman ihmisen voimin.

coComment

coComment on nokkela keksintö. Sivuston idea on kerätä talteen kaikki kommentit, joita blogeihin jätät, ja seurata keskusteluja. Kun kommenttisi saa vastauksia, näet sen coCommentista. Tämä on kätevää, mikäli kommentoi moneen blogiin – ei tarvitse käydä kyttäämässä, onko kommenttiin vastattu, vaan kaikki keskustelut näkee suoraan yhdeltä sivulta.

Kannattaa kokeilla. coComment tukee useimpia selaimia ja blogialustoja. coComment on muuten myös erittäin tyypillisen Web 2.0 -sovelluksen näköinen. Mikäs siinä, tulee tuttu ja turvallinen olo…

Jäätelömatkailua

Mikä siinä onkin, että viime kesänä emme millään saaneet aikaiseksi matkustaa Mustanlahden satamaan nautiskelemaan italialaisesta jäätelöstä, mutta nyt matka onnistui peräti lasta vaunuissa kuskaten. Oli muuten hyvää jäätelöä – jotakuinkin aidon italialaisen veroista. Bonuksena vohvelit ovat itsepaistettuja! Kojulla leijaileekin herkullinen vohvelintuoksu.

Kaupungilla käyminen pojan kanssa kävi suhteellisen kätevästi, kaksistaan, mutta en tiedä, kuinka kivaa homma yksin olisi. Voi olla, että huvireissulle ei ihan heti viitsisi lähteä, sen verran pitää varautua ja varustautua matkaan.

Ymmärrämme kirjastoa, osa 2

Viikon riemuidiootti Aamulehden tekstarimielipiteissä:

Kirjastoala valittaa pientä palkkaa, mutta eipä se työviikkokaan rasita: neljänä päivänä 6 tuntia ja perjantaina 4!

Jepjep. Jos lähikirjasto on perjantaina auki klo 11-15, niin työntekijät saapuvat paikalle 10.55, avaavat ovet, palvelevat asiakkaat ja poistuvat ovet suljettuaan 15.05. Just joo.

Kirjathan lentävät itsestään hyllylle, varauslaput tehdään taikapaperista joka itsestään osaa mennä kuoreen ja postittaa itsensä oikealle ihmiselle, lentävällä matolla kulkeva koulutettu apina poimii varatut kirjat hyllystä (vieläpä siten, että kaupungin toisella laidalla hyllyssä oleva kirja on hyvinkin seuraavana aamuna oikeassa kirjastossa varaajansa haettavissa) ja aikakauslehtien järjestäminen paikoilleen on sitten varmaan hyvin opetettujen kuuttien puuhaa.

Koska kirjastossahan ei ole mitään muuta työtä kuin se, minkä asiakas siinä tiskillä asioidessaan näkee. Kirjaston henkilökuntaahan ei muuhun tarvita. Eihän?

Ihan noin niin kuin vastaisen varalle: kirjastoissa kyllä tehdään luultavasti ihan tavallista virastotyöaikaa; sitä tehtävää kun aika paljon silloinkin kun kirjasto ei ole auki asiakkaille…

Kirjameemi

Haastettiin kirjameemiin. Mikäpä siinä; lukemiaan hyviä kirjoja on aina hauska suositella (vink vink).

1. Kirja, joka muutti elämääsi:

Aapinen on ollut tässä kohtaa suosittu valinta, huomaan. Vaan mistäköhän alkoi fantasia- ja scifikirjojen lumo? Ei saata muistaa. Hobitti se ei ollut, koska muistelisin, että äiti olisi sen joskus kirjastosta tuonut, enkä silloin sitä lukenut. Tarun sormusten herrasta luin joskus neljännellä luokalla kai ensimmäistä kertaa; se oli aika vaikuttava teos, kaikin puolin.

Suunnilleen samoihin aikoihin luettu Monte Criston kreivikin oli vaikuttava juttu, olisiko ollut ensimmäinen todellinen järkäle kirjaksi, jonka luin. Sen jälkeen ei ole ollut epäselvyyttä lukuharrastuksen tenhosta.

2. Kirja, jonka olet lukenut useammin kuin kerran:

En liene ainoa, joka on lukenut Sormusten herraa kerran vuodessa monen vuoden ajan. En muistakaan, montako kertaa olen sen lukenut, mutta luulisin, että kymmenen kertaa ainakin.

3. Kirja, jonka ottaisit autiolle saarelle:

Jos ajattelee muutakin kuin selviytymisulottuvuutta (minä en selviäisi autiolla saarella edes oppaan kanssa), niin Ursula Le Guinin tulevaisuushistoriallinen Always Coming Home olisi mukava saada luettua läpi oikein ajan kanssa.

4. Kirja, joka herätti hilpeyttä:

Tristram Shandyn elämä ja mielipiteet on yhtä hilpeää käännettä toisensa perään. Kirjassa viihdyttää sekä tarina, jolle on täysin mahdotonta pysyä uomissaan ja olla poikkeamatta asiasta, että huikea typografinen kikkailu. Siitä kun tokenee, voi lopuksi järkyttyä kirjan ilmestymisvuodesta.

5. Kirja, joka sai kyynelehtimään:

Eipäs tule mieleen mitään; kirjoista pystyy ottamaan helposti riittävästi etäisyyttä.

6. Kirja, jonka toivoisit kirjoitetun:

Tietysti se oma esikoisromaani, mutta tällä hetkellä suhtaudun hieman skeptisesti koko ajatukseen. Emmä tiedä, paljon on aiheita, joista lukisin kirjoja. Lautapeleistä lukisin mieluusti enemmänkin hyviä kirjoja, mutta pelitutkimuksellista kirjallisuutta on perin vähän, ja sekin tuntuu keskittyneen videopeleihin.

7. Kirja, josta toivoisit, ettei sitä koskaan olisi kirjoitettu:

Näitä on niin paljon… Inhoan, inhoan, inhoan kaikenlaista huuhaata, jonka ainoa tarkoitus on niistää tyhmiltä rahat. Sydämeni itkisi verta, jos näitä joutuisin hankkimaan, jos vaikka kirjaston hankinnoista vastaisin ja kansa tahtoisi.

Veriryhmädieettiopas tulee ensimmäisenä mieleen äärimmäisistä joutavuuksista. Minusta näistä ei ole todellakaan hyötyä muille kuin julkaisijoilleen, hömppädieettien sijasta voisi vaikka lukea ihan oikeaa tietoa terveydestä ja ruokailutottumuksista. Surettaa nähdä, kuinka ihmiset hyväksyvät mitä tahansa totuudeksi, kun riittävän hienosti vakuutellaan.

8. Kirja, jota juuri luet:

Strugatskin veljesten Kasvatti. On jotenkin aika klassisen oloista scifiä, toisaalta sävy on miellyttävän leikittelevä. En vielä tiedä onko tuo hyvä vai ei; tarina ei ole ainakaan tähän mennessä imaissut mukaansa. Vetävyys selviää pian, koska kirja on ainakin lyhyt.

9. Kirja, jonka olet aikonut lukea:

Neal Stephensonin Snow Crash on ollut lukulistalla pitkään, vuosikausia. Nyt alkaa lähestyä aika sen lukemiseen; on jo tiedossa paikka, mistä kirjan saan käsiini ilmaiseksi (BookMooch); saatavuus on ollut ongelma, koska kirjaa ei ole ollut kirjastoissa.

En nimeä muita, kirjoitelkoot kirjoistaan, ketkä tahtovat.