Kävin konsertissa, jossa esitettiin Bachin koraaleja. Joutessani etsin puhelimella lisätietoa esitettävistä teoksista – hyvä konsertti, mutta miinus käsiohjelman laatijalle, joka ei ollut viitsinyt nähdä yhtään vaivaa – ja törmäsin hauskaan detaljiin.
Erään koraalin taustalla olevan virren Lobe den Herren, den mächtigen König der Ehren on laatinut Joachim Neander (1650–1680), aikanaan merkittävä tekijämies.
Neander asui aikoinaan Düsseldorfissa ja työskenteli latinakoulun opettajana. Neander viihtyi Düsseldorfissa asuessaan eräässä Düssel-joen laaksossa ja piti siellä myös jumalanpalveluksia. Lopulta laakso nimettiinkin Neanderin mukaan Neanderinlaaksoksi – saksaksi siis Neandertal.
Arvatkaapa kaksi kertaa, mitä laaksosta löydettiin vuonna 1856? Aivan oikein, ensimmäiset löydetyt neandertalinihmisen luut. Näin saksalainen teologi tuli antaneeksi nimensä eräälle ihmislajille.
Asiassa on vielä hauska lisämutka. Neanderin nimi on kreikkaa ja tarkoittaa uutta ihmistä. Neanderin isoisä keikautti alunperin saksalaisen nimen kreikaksi, koska sellainen oli siihen aikaan muodikasta. Ilman tätä käännöstä puhuisimmekin siis nyt luultavasti neumanntalinihmisistä.