Mitä mikäkin on ennen kuin tunnetaan

Onnenvaellus käydään varvasjuoksua

Eva-Stina Byggmästar: Onnenvaellus käydään varvasjuoksua
Tammi, 2002
Suom. Hannimari Heino
93 s.

Suomenruotsalainen Eva-Stina Byggmästar tuli eteeni Tanssiva karhu -palkinnon voittajien listalta. Vuonna 1995 toinen palkinnon voittajista oli Byggmästarin kokoelma Framåt i blått. Sitä en käsiini saanut, Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmat ovat ruotsinkielisen runouden osalta kapeat, mutta onneksi on tämä Hannimari Heinon toimittama ja suomentama valikoima Byggmästarin tuotannosta, jossa tuostakin palkitusta kokoelmasta on runoja.

Mutta jättipä kylmäksi! Byggmästar leikittelee kielellä, luo uusia yhdyssanoja, rikkoo syntaksia, mutta samalla merkitykset lipeävät minun käsistäni tavalla, joka ei miellytä. ”Mitä on rikkaruoho, mitä mikäkin on ennen kuin tunnetaan / sen vaikutus”, kysyy Byggmästar, enkä minä oikeastaan osaa vastata. Otetaan esimerkki:

Pöksyistä. hep.
motto, katkoa
niistä hontelo lannehanka tai tukala aitaus.

Ylämaanlikka.
ei tuuliajoa. Pikku Tuuli.

Jänöjussi joka nukkuu riippumaton lenkissä. kirjoitustapa
pallopompulle eikä ole mitään mistä tulee nolla –

Siis mitä? Monethan sanovat, etteivät jaksa lukea runoja, koska kokevat etteivät ymmärrä niitä. Pidän ymmärtämistä yliarvostettuna, mutta tässä kohtaa minunkin on kyllä todettava, että mieluusti ymmärtäisin enemmän. Minulle tämä runo näyttäytyy lähinnä nonsensenä, eikä siinä ole sellaista kielen tasoa, joka itsessään kiinnostaisi.

Onneksi kaikesta ei ole pakko pitää, eikä huononkaan osuman parissa tarvitse pitkään viettää. Ja tämä sentään oli hyvä:

Kerran oli kuussa metsiä, virtoja
ja meri, ovat ne siellä vieläkin –
kuolema on vain se neula joka
aukaisee silmän niin että viimein
voit nähdä, valon
jossa me elimme.


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin. Minut löytää myös GoodReadsista.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *