Kirjakuvastot kesä ja syksy 2020: Atena, S&S, Myllylahti, Into

Jatkoa edelliselle ja edelliselle.

Atena

Atenan kesä & syksy 2020 kansikuva

Atenan kuvasto on julkaistu e-julkaisuna, mutta on saatavilla myös PDF-muodossa. Atena on pieni kustantamo, mutta tarjoilee silloin tällöin helmiä.

Emilie Pinen Tästä on vaikea puhua kuvataan säästelemättömäksi ja paljaaksi autofiktioksi. Saattaa olla osuma tai sitten ei, mutta kokeillaan, Sunday Timesin luonnehdinta ”rajusti feministinen” on hyvä myyntipuhe.

Maria Petterssonin Historian jännät naiset on tietokirja yli 50 kiinnostavasta naisesta historian siiviltä. Kirja on tehty joukkorahoituksen voimalla, noteerasin kampanja-aikaan ja päätin lukea, kunhan kirja ilmestyy.

Trevor Noahin Laiton lapsi olisi hyvää materiaalia maahaasteeseen Etelä-Afrikan kohdalle, jos ei olisi jo kuitattu. Taidan silti pistää lukulistalle, kirjassa on kaikki kärsimystarinan ainekset, mutta kirjoittaja on stand up -koomikko, mikä lupaa odottaa jotain kiinnostavaa.

Rutger Bregmanin Hyvän historia pitää lukea, koska Bregmanin edellinen kirja Ilmaista rahaa kaikille oli innostava ja kiinnostava. Tämäkin kuulostaa oikein mielenkiintoiselta, aihe on positiivinen, mitä tässä hetkessä tarvitaan.

Vince Houghtonin Ydinisku kuuhun ja muita järjettömiä sotilashankkeita voi olla yhdentekevä tai hauskasti kiinnostava. Testataan; en ikinä ostaisi, mutta kirjastosta tämä on helppo kokeilla. Sotahistoriasta kiinnostunut teini lukenee myös mielellään.

Maarit Lassanderin Rahaviisaus käsittelee rahan ja mielen hyvinvoinnin sovittamista yhteen. Olen lukenut jokseenkin tarpeeksi raha- ja sijoituskirjoja, mutta tässä on mahdollisesti riittävän omaperäinen tulokulma.

Mari Manninen on kirjoittanut aiemmin Kiinasta, Kiinalaisesta jutusta pidin, Yhden lapsen kansasta kuuntelin haastattelun kiinnostuneena. Nyt Manniselta tulee Hyvät aikeet eli reportaasikirjallisuutta hyväntekeväisyydestä ja auttamisesta. Kiinnostaa!

Chika Miyatan Piirretään kaiken maailman eläimiä vaikuttaa hauskalta piirustusoppaalta lapsille.

S&S

Setsin kesä ja syksy 2020

S&S on etenkin käännöskirjojen kanssa monesti ollut aika hyvä kustantamo, jonka kuvastoista löytyy usein jotain mielenkiintoista. Syksyn kirjat löytyvät Issuusta.

Marisha Rasi-Koskisen REC on kuulemma ”syksyn kirjallinen tapaus”. Ihan ei pelkästä kuvauksesta aukea miksi, mutta Auringon pimeä puoli oli sen verran hyvä, että tämä menee oitis varaukseen.

Eva Frantzin Tästä pelistä pois menee oitis lukulistalle, sen verran hyvin aikaisemmat Anna Glad -dekkarit maistuivat.

Minna Salamin Aistien viisaus : Mustan feminismin näkökulmia kaikille menee lukulistalle näkökulmien laajentamiseen. Kuvauksen perusteella voi olla kiinnostava tai sitten mahdottoman haahu, saapa nähdä kumpi.

Rebecca Solnitin viime vuonna suomennettu Miehet selittävät minulle asioita oli samoin feminististä asiaa, nyt tuleva Eksymisen kenttäopas on sitten ainakin nimensä perusteella jotain ihan muuta. Kuulostaa erinomaisen kiinnostavalta.

Marcus Rosenlundin Sää joka muutti maailmaa oli oivaa yleistajuista tiedettä, joten uusi avaruusaiheinen Kohti korkeuksia menee lukulistalle sen perusteella helposti. Voi olla, että kirjassa ei ole paljon uutta, mutta toivotaan, että tuoretta tietoa olisi sen verran, että ihan ei mene vanhan lämmittelyksi. Ja jos menee, niin teinille toiminee siitä huolimatta.

Anja Portinin Radio Popov voisi olla esiteinille toimivaa luettavaa.

Heeguym Kimin Piirrä 62 söpöä eläintä ei ole ensimmäinen aasialainen eläintenpiirustuskirja syksyn kuvastoista, mutta otetaan tämäkin inspiraatioksi piirusteluhommiin.

Myllylahti

Myllylahti on minun näkökulmastani lähinnä vähän tylsä dekkarikustantamo. Syksyn kuvasto on Issuussa ja vahvistaa tätä käsitystä.

Tuire Malmstedtin Enkelimetsä ja Pekka Hyydin Ruumiinpuntari ovat molemmat harkitsemisen arvoisia, mutta kumpikin on myös sarjansa toinen osa, joten ehkäpä ykkösosat kannattaa katsastaa. Malmstedt menee psykologisen trillerin puolelle, Hyyti taas kirjoittaa 1930-luvun ajankuvaa, näillä piirteillä nousee perusdekkarimassan yläpuolelle. Kummankin sarjan avausosa on valittu ilmestymisvuotensa parhaaksi esikoisdekkariksi, mikä myös auttaa.

Marja Ahon S niinkuin salaisuus jatkaa Cheertytöt-sarjaa, joten se menee meidän perheen cheertytön luettavaksi.

Anu Holopaisen Nuku, nuku leluseni on lapsille sovitettu versio Uinu, uinu lemmikistä, tytär voisi tykätä.

Elisabet Ahon Helmi, salaperäinen tyttö vaikuttaa sekin mahdollisesti tyttärelle sopivalta.

Into

Innon syksy 2020

Innon syksy on Issuussa. Innolla on usein kiinnostavia tietokirjoja ja toisinaan yllättävän kiinnostavia romaaneja.

Jelena Tšižovan Muistista piirretty kaupunki taisi olla katalogeissa jo aikaisemmin, se on ollut listallani ennenkin. Menee kuitenkin yhä lukulistalle, Naisten aika oli sen verran mainio teos.

Denise Rudbergin Salainen koodi vie toisen maailmansodan käänteisiin Tukholmaan signaalitiedustelun ja koodien murtamisen pariin, naisnäkökulmalla.

Daniel Liebermanin Ihmiskehon lyhyt historia saattaisi olla kiinnostavaa yleistajuista tiedettä ihmisen evoluutiobiologiasta hyvinvoinnin ja sairauksien näkökulmasta.

Torsti Lehtisen Sofian sisaret esittelee kolmetoista keskeistä filosofinaista. Pitänee lukea yleissivistyksen vuoksi, filosofian historian ukkokaartiahan on käyty läpi jo lukion kursseilla, naisia huomattavasti vähemmän.

Michael Marmotin Terveyskuilu pureutuu siihen, miten terveydenhuolto ei ole samanlaista kaikille ja miten on suuria eroja siinä, millaista terveydenhuoltoa eri puolilla maailmaa saa.

Kirjakuvastot kesä ja syksy 2020: Bazar, Avain, Karisto, Art House

Jatketaan edellisen osan viitoittamalla tiellä.

Bazar syksy 2020

Bazarin syksy 2020

Bazar menee yleensä kustantamona jotenkin ohi maalin monessa kohtaa, mutta julkaisee myös joitain varsin kiinnostavia kirjailijoita. Kataloogi ei ole vielä verkossa saatavilla, vaan tuli minulle painettuna kotiin (Bazar on ahkera markkinoimaan, saan joskus kirjojakin pyytämättä). Päivitys 31.3.2020: Nyt on Bazarin kuvasto Issuussa (ja ladattavissakin!).

Karoliina Niskasen esikoisromaani Tilhi menee harkintaan. Vähän kiinnostaa, mutta ei niin paljon, että sanoisin varmasti lukevani.

Elina Kilkun Mahdoton elämä herätti mielenkiintoa (”raikkaan feministinen ja reippaan irrotteleva kuvaus taiteilijaelämästä”), mutta sitten huomasin, että se on sarjan kakkososa, joten ensin pitäisi lukea ensimmäinen osa, joten voi olla, että jää lukematta.

Christian Rönnbackan Antti Hautalehto -dekkareista olen pitänyt ja niistä suuren osan olen lukenut. Edellinen Majakka on vielä lukematta, joten uusin Ruskakin taitaa jäädä. Pidin niistä kyllä alkuun, poliisihuumori oli ronskia ja mustaa, mutta tämä uusin kuulostaa vähän turhankin rankalta ja väkivaltaiselta. Liian äijää!

Åsa Hellbergin Hotelli Flanagans kuulostaa kiinnostavalta, lontoolainen luksushotelli 1960-luvun alussa on aiheena sen verran kiinnostava, että tälle sarjanalulle on syytä antaa tilaisuus.

Louise Pennyn Kiveen hakattu kuolema luetaan ehdottomasti, olen pitänyt sarjasta. Kaksi ensimmäistä aiemmin ilmestynyttä osaa luin vanhoina painoksina, kolmas osa eli ensimmäinen uusi suomennos Kuukausista julmin jumittaa kirjaston varausjonossa. Mukavaa, leppoisaa dekkaria, kiinnostavin henkilöhahmoin, toimii!

Helene Floodin Terapeutti on sitä vaimolle varattavaa psykologista trilleriä, jota itsekin saatan hyvinkin lukea.

Jennifer McMahonin Talven lapset on kiinnostavalta kuulostava kummitustarina, jossa on hieno kansikuva. Varaukseen menee.

Avain

Avaimen syksy 2020

Avain on tietysti mitä hienoin kustantamo, onhan se julkaissut kaikki minunkin kirjani, mutta toisaalta se on luonteeltaan sellainen, etten kyllä itse löydä sen listoilta hirveästi luettavaa. Avaimen katalogi on Issuussa (ja tietysti ilman latausmahdollisuutta, grr).

Juri Nummelinin (siinäpä muuten ahkera mies) Suomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia on jotenkin aika tyypillinen Avain-kirja. Voisin lukea ihan sivistyksen kannalta, vaikka kirjallisuustieteen opinnoista vähän traumoja jäikin.

Antti Ala-Jokimäen Armas Karviainen näyttää tyttärelle sopivalta, tosin katalogista puuttuu olennainen tieto eli sivumäärä – jos on kovin pieni ja kevyt, niin jää väliin.

Karisto

Kariston syksy 2020

Kariston kansikuvamateriaali eli Andrew Child ei oikein hirveästi kiinnosta, mutta muuten Karistolta on usein löytynyt vähintäänkin jotain kiinnostavaa. Karistolla on paljon dekkarisarjoja, joista en ole kiinnostunut, mutta toisaalta erinomainen lastenkirjapuoli.

Terttu Autereen Sen edestään löytää on viides osa 1930-luvulle sijoittuvasta dekkarisarjasta, josta en ollut tietoinen. Viidennestä osasta ei toki aloiteta, mutta ensimmäistä osaa voisi harkita.

Lotta-Liisa Joelssonin Nailpolish.avi on ”hypnoottisen hyytävää teknologiakauhua” ja kauhuromaanikilpailussa kunniamaininnan saanut. Kauhu on aina hyvä ja kotimaista kauhua ilmestyy harvakseltaan, joten tokihan tämä otetaan luettavaksi.

Elisabeth Acevedon Kaikilla mausteilla lienee lukemisen arvoinen nuortenkirja, aikaisempi Runoilija X oli ainakin sen verran jämäkkä säeromaani, että kirjailijasta jäi hyvä kuva.

Margaret Rogersonin Kirjojen tytär on uuden fantasiakirjasarjan avaus. Kuulostaa hauskan kirjalliselta, sellainenhan on aina hyvä. En tiedä, jaksanko startata taas yhtä kirjasarjaa, mutta pistän tämän kuitenkin varaukseen 13-vuotiaan fantasianystävän luettavaksi.

Johanna Hulkon Harmaa hakkeri: Glasier vastaan hopea on uuden varhaisnuorten hakkerisarjan avaus. Mahtaako olla liian kepeää luettavaa meidän lapsille, mutta otetaan testiin, koska Johanna Hulkko nyt vain on niin mainio kirjailija kaikin puolin. Hulkon Geoetsivät ja jäätävä mysteeri pitää lainata jo ihan omaan käyttöön, tykkään sarjasta.

Hertta Vierulan Kuollut tyttö ja muita tarinoita Maatuvanlaaksosta näyttää 50-sivuisena vähän köykäiseltä, mutta on kuitenkin luokiteltu nuortenkirjaksi, joten menisiköhän kuitenkin 11-vuotiaan lukemistona. Testataan.

Minna Levolan Tylsä elämäni voisi upota esiteinille, etenkin kun kuvauksessa vilahtaa taikasana ”cheerleading”. Päivi Lukkarilan Ponimme Possukka voisi myös toimia, samoin Tapani Baggen Polkupyörävarkaat, josta näyttäisi alkavan rempseästä tyttöetsivästä kertova sarja.

Art House syksy 2020

Art Housen syksy 2020

Art House on vähän satunnainen tapaus, en odota juurikaan osumia. Kuvasto löytyy Issuusta.

Erling Kaggen Kaikki paitsi käveleminen on turhaa saattaa olla ihan kelpoa luettavaa tai sitten yhdentekevää. Testataan.

Myōen Elän unessa näkyjä eli japanilaisen keskiaikaisen mestarin unikirjoitusten kokoelma jostain 1200-luvun alusta kuulostaa sen verran erikoiselta, että kokeillaan.

H. P. Lovecraftilta on koottu uusi H. P. Lovecraftin parhaat, jossa on kuusi novellia Lovecraftin parhaita. Moneen kertaanhan nämä on luettu, mutta voisin lainata ja luetuttaa 13-vuotiaalla, joka ei ole vielä kosmisille kauhuille altistunut.

Kim Foresterin Cavallonin kronikat: Pegasosten viha aloittaa uuden nuorten fantasiasarjan, jossa ihmiset ja hevoskansat käyvät sotaan. ”Sarjan takana on Soturikissojen tuotantoyhtiö” kertonee tästä kaiken olennaisen, mutta testataan, maistuisiko nuorisolle. Soturikissoja on tullut jo niin paljon, että niihin on lähes mahdotonta päästä sisään.

Chris Rylanderin Gregin kohtalo on sarjansa kolmas osa ja 13-vuotias on lukenut ainakin ekan osan, joten selvitellään, pitäisikö toinen osa hankkia ja tämäkin varmasti varataan.

Louisa May Alcottin Pikku naisia tulee uutena kauniina painoksena, jossa on samoissa kansissa molemmat osat. Jos en olisi juuri näitä lukenut, tämä olisi varma varaus. Suosittelen!

Kirjakuvastot kesä ja syksy 2020: Otava, Siltala, Like

Käyn läpi suuren osan suomalaisten kustantamojen kuvastoista. Valikoin kuvastoista tulevia kirjoja luettavaksi ja teen niihin kirjastoon ennakkovaraukset. Tällä tavoin saan uudet kirjat luettavakseni yleensä hyvissä ajoin (ehdinkö kaikkea lukea laina-ajan puitteissa on sitten toinen kysymys).

Suosin maailmankirjallisuutta ja naiskirjailijoita; miehillä on nykyään aika paljon isompi kynnys tulla valituiksi. Hyviä psykologisia trillereitä napsin herkästi mukaan, koska vaimonikin niistä pitää, Nordic noirit ja vastaavat sarjatuotokset jäävät aina kyydistä. Elämäkertoja en lue koskaan.

Otava kesä ja syksy 2020

Otavan kesä ja syksy 2020

Otavan kesä ja syksy 2020 on Issuussa ja onneksi ladattavissa myös PDF:nä. Kansikuvassa keikistelevä Miika Nousiainen ei sytytä, mutta muuten kuvasto tarjoaa hyvän kattauksen.

Antti Holman Kaikki elämästä(ni) on esimerkiksi aivan pakollista luettavaa. Holma on ihana ja omaelämäkerrallinen kirja kuulostaa lupaavalta.

Kristina Carlsonin Eunukki menee listalle Carlsonin aikaisempien näyttöjen perusteella, aihe yksin ei ehkä riittäisi.

Johanna Laitilan Synty kuulostaa hyvältä ja pitänee lukea, koska edellinen Lilium Regalekin piti (en onnistunut, koska kirja piti aina palauttaa kirjastoon ennen kuin ehdin päästä siihen; yritän vielä).

Virpi Hämeen-Anttilan 1920-luvulle sijoittuvat Karl Axel Björk -dekkarit lienevät tutustumisen arvoisia, mutta tuoreimmasta Kalman keväästä ei varmastikaan kannata aloittaa.

Margaret Atwoodin Viimeisenä pettää sydän kuulostaa mielenkiintoiselta dystopiakuviolta, niitähän Atwood osaa kirjoittaa. Testamentit on vielä lukematta, pitäisi ehkä kerrata Orjattaresi ennen sitä.

Naoise Dolanin Jänniä aikoja kuvaillaan yhtä ihanan teräväksi kuin Lost in Translation, mikä riittää nostamaan kirjan lukulistalleni. ”Sydäntäsärkevän vilpitön, tiedostava ja kuivan hauska”? Sopii!

Olga Tokarczuk on nobelisti 2018, jolta en ole vielä lukenut mitään. On kummitellut rajamailla. Aja aurasi vainajain luitten yli voisi olla vaikka aloituskohta. Tapani Kärkkäinen on hyvä suomentaja, sekin on plussaa.

Yaa Gyasin Maa ja taivas kiinnostaa, koska afrikkalaisia ääniä ei tule luettua tarpeeksi ja Gyasin edellinen Matkalla kotiin oli oikein hyvä.

Nazanine Hozarin Aria on suuri kertomus Iranista. Kiinnostaa heti, Iran on mielenkiintoinen maa ja olen lukenut hyvin vähän mitään iranilaista. Naisnäkökulmaa Iranin vallankumouksen ruohonjuuritasolle? Kyllä kiitos!

Jessie Burtonin Tunnustus kuulostaa lupaavalta. Nukkekaappi jäi lukematta, pitäisi varmaan.

Julian Fellowesin Snobit kuvaa englantilaisen yläluokan inhottavuuksia. Mainio aihe, joten vilkaistaan.

Robert Galbraithin eli J. K. Rowlingin dekkarisarjan seuraava osa Levoton veri pistetään tilaukseen vaimolle; minulta on vielä edellinen osa Valkoinen kuolema lukematta jostain syystä. Täytyy paikata tilanne, kirja löytyy onneksi omasta hyllystä.

Lucy Foleyn Jahti, Elizabeth Kayn Seitsemän valhetta, Sam Lloydin Muistometsä ja Adrian McKintyn Ketju ovat trillerikiintiötä. En ehkä lue näistä kaikkia, vaimo varmaan lukee nämä ensin ja minä voin sitten jättää huonoimmat lukematta.

Juhana Torkin Plutarkhos pitänee vilkaista, Torkin edellinen klassikkokäännös Senecan Elämän lyhyydestä oli sen verran hyvä.

Katsotaan-osastolle menee Terhi Kokkosen Rajamaa, jossa on jotain lupaavaa. David Grossmanin Kun Nina sai tietää voi olla hyvä, ainakin Hevonen meni baariin oli.

Jake Spicerin Tämä kirja opettaa sinut piirtämään värikynillä napataan piirtämisestä innostuneita lapsia varten, samoin Nelli Orellin Luova kirjani.

Kauko Tykkyläisen Retkelle sudenkorentojen maailmaan vaikuttaa kiinnostavalta luontovalokuva- ja tietokirjalta.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu, kovaa menoa kiskoilla ostetaan, koska meillä on kaikki muutkin Tatu ja Patu -kirjat.

Magdalena Hain Neiti Kymene ihmeellinen talo, Siri Kolun Villitalon valitsemat, Arttu Unkarin Isämies ja räjähtävä kakka, Andy Griffithsin Maailman paras puumaja, 39 kerrosta ja Jari Peltolan Anton ja kadonneet koirat, Maurene Goon Tämä biisi on sinulle (ehkä, ikäsuositus 14+ tarkoittaa, että pitää ensin tsekata itse) laitetaan varaukseen 10-vuotiasta tytärtä varten.

Philip Pullmanin Ruusunmetsästäjät eli jatko-osa Vedenpaisumukselle menee omaan käyttöön, saattaa tosin kelvata muillekin. Lapset tykkäsivät Kultainen kompassi -tv-sarjasta kovasti, 13-vuotias poika on lukenut kirjatkin, tyttärellä on vasta ensimmäinen kirja menossa.

Jenny Jägerfeldin Mun huikea elämä menee minulle ja tyttärelle, Jägerfeldin Comedy Queen oli huikean hyvä molempien mielestä, joten tämkin toiminee suurella varmuudella.

Tomi Adeyemin Koston ja kunnian lapset menee pojalle luettavaksi ja minullekin myös, mutta minun pitäisi saada aikaiseksi lukea edellinen osa Veren ja luun lapset ensin. Anne-Maija Aallon Korento kelvannee molemmille, samoin Mila Teräksen Amiraali ja Veera Salmen Kaunis ilman kuolla.

Siltala syksy 2020

Siltalan syksy 2020 kansi

Siltalan syksy on ilahduttavasti PDF ilman Issuuta.

Kari Hotakainen ei kuulu suosikkeihin, mutta Tarinaa kehutaan pöyristyttävän, räävittömän hauskaksi ja salakavalasti liikuttavaksi, joten pitänee tsekata.

Jaakko Yli-Juonikkaan Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään on aivan pakollista luettavaa, koska Neljä ratsastajaa -sarjaa on luettu tähänkin asti. Luvassa on todennäköisesti taas jotain melko käsittämätöntä.

David Foster Wallacen Päättymätön riemu on kiinnostanut jo pitkään, englanninkielinen Infinite Jest oli aikoinaan hyllyssä, mutta pelotti liikaa. Nyt kiitos Tero Valkosen (ja Kari Hotakaisen!) tarjolla on suomennos. Tämän ostanen omaksi, koska kirjassa on noin 1300 sivua, enkä halua ottaa stressiä siitä, että tämän ehtii kuukaudessa lukea…

Vappu Kaarenojan ja Aurora Rämön Tytöt – Suomalaisen tasa-arvon perusteet kuulostaa mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta.

Janne Haikarin, Marko Hakasen, Anu Lahtisen ja Alex Snellmanin toimittama Aatelin historia Suomessa voi olla kuivakin, mutta otetaan tutkailtavaksi.

Elisabeth Åsbrinkin edellinen teos 1947 oli oikein hyvä, joten uusi Made in Sweden menee lukulistalle. Ruotsalaisuus on kuitenkin ihan kiinnostava aihe.

Like kesä ja syksy 2020

Liken kesä ja syksy 2020 kansi

Liken kuvasto on Issuussa, eikä valitettavasti irtoa ladattavaksi. 🤨 Katalogi on vähän tylsä. Marko Annalan Paasto oli hyvä, mutta Kuution taidan ohittaa.

Ulla Lenzen Josef Kleinin kolme elämää on kiinnostava kirja vakoilusta, suurvalloista ja antisemitismistä Amerikassa, sukuhistoriaa ja agenttijännäriä.

Jenny Jägerfeldin ja Mats Strandbergin Frankenstein terapiassa voi olla ihan hölmö, mutta Jägerfeldin nimi kantaa nyt sen verran, että on pakko katsoa, mitä tämä on syönyt.

Carmen Molan Verimorsian voi olla turhan raaka tapaus, mutta menee nyt trilleripinoon tarkastettavaksi. Onpahan espanjalainen, liikaa ei tule espanjalaista kirjallisuuttakaan luettua. Helen Monks Takharin Kaikki mitä halusit on kuulemma ”nautittavan myrkyllinen” psykologinen trilleri, joten katsastetaan.

Katja Törmäsen Maan tytär on rautakautiseen Pohjolaan sijoittuva fantasiaromaani, voi olla hyvä, voi olla että ei, mutta katsotaan.

Alastair Reynoldsia en ole kauheasti viime aikoina lukenut vaikka aikoinaan fanitin kovastikin; Luiden hiljaisuuden edeltäjistä Varjokapteeni taitaa olla lukematta, joten mietitään, lukisiko sen ensin. Kostaja oli kyllä hyvä.

Muut rokkikirjat Liken kuvastosta ohitan helposti, mutta Nick Caveen on joskus ollut sen verran lämmin suhde, että Stranger than Kindness pitänee vähintäänkin katsastaa.

Sarjakuvista en yleensä välitä lainkaan, mutta Jason Lutesin Berliini 3: Kuohuva kaupunki pitänee lukea, aikaisemmat osat noukin joskus sattumalta kirjastosta luettavaksi.

Lukuloki 2019

Lukuvuosi 2019 numeroina:

  • 164 luettua kirjaa (+2 viime vuodesta)
  • 46766 luettua sivua (-1828)
  • 0 arvostelukappaletta (-2)
  • 162 kirjastolainaa (+7)
  • 0 ostettua kirjaa (-3)
  • 2 muuten hankittua (±0)
  • 0 e-kirjaa (-2)
  • 0 ostettua e-kirjaa (±0)

Vuoden isoin numeroihin liittyvä juttu oli kirjailijoiden sukupuolijakauma: se oli 154–12 naisten hyväksi. Luin tammikuussa muuten vaan naisvoittoisesti ja kun helmikuukin meni ihan sattumalta pelkkien naisten kirjoittamien kirjojen parissa, päätin ottaa naiset vuoden teemaksi. Pitäydyin arvosteltavaksi luvattua Sergio Ramírezia lukuunottamatta naiskirjailijoissa aina marraskuulle asti.

Tämä oli ihan hyvä päätös. Alkuvuodesta tuli muutama harha-askel, jotka osoittivat, että pelkkä kirjailijan sukupuoli ei tosiaankaan tee hyvää kirjaa, kyllä naisetkin kirjoittavat huonoja kirjoja, mutta enimmäkseen lukukokemukset olivat myönteisiä.

Romaaneissa naisnäkökulma on virkistävä ja aion jatkaa vastedeskin romaaneissa naisten suosimista ja vältellä erityisesti pölyisimpiä miesnäkökulmia tarjoilevia huru-ukkoja. Toki on näkökulmia, joihin tarvitaan mies kertojaksi: Édouard Louisin Ei enää Eddy oli erittäin iskevä kulma patriarkaattiin ja nimenomaan omakohtainen miesnäkökulma, eikä nainen sitä samalla tavalla kokisi ja näkisi.

Oli ilahduttavaa tutustua moniin naisten kirjoittamiin klassikoihin. Niin paljon kuin tomuiset ukot kirjallisuuden kaanonia hallitsevatkin, mahtuu joukkoon myös kiinnostavia naisääniä. Vanhoista klassikoista tutustuin muun muassa Virginia Woolfiin, Jane Austeniin, L. M. Alcottiin ja George Eliotiin.

Vuosi oli myös hyvien käännösten vuosi. Jane Austenin ja Agatha Christien kohdalla tarjolla oli erittäin nautinnollisia uusia suomennoksia Kersti Juvalta ja Jaakko Kankaanpäältä, George Eliotin Daniel Deronda taas ilmestyi ensimmäistä kertaa suomeksi Alice Martinin hienona käännöksenä. Tätä arvostan ja toivoisin, että useampi vanha klassikko saisi päivitetyt suomennokset. Kieli muuttuu ja uusi käännös tuo vanhan klassikon uudella tavoin nykylukijalle. Tuulen viemää esimerkiksi on kirja, jonka mieluusti lukisin, mutta jossa hieman arveluttaa vanha suomennos.

Vuodelle 2020 höllään sukupuolirajoista hieman eli jonkin verran enemmän tulen lukemaan miesten kirjoittamia kirjoja; etenkin tietokirjallisuudessa en jätä lukematta kiinnostavan aiheista kirjaa. Romaaneissa keskityn kuitenkin edelleen naisiin (mistään kovin suuresta epätasa-arvosta ei ole kyse, sillä edelleen koko elämän mittapuulla olen lukenut reippaasti enemmän miesten kirjoittamia kirjoja), niin klassikoissa kuin moderneissa.

Tammikuu

Anilda Ibrahimi: Punainen morsian
Mai Jia: Pimeä voima
Maria Katajavuori: Kuoleman ja elämän kysymys
Marko Annala: Paasto
Jennifer Egan: Sydäntorni
Jeanette Winterson: Intohimo
Elizabeth Strout: Nimeni on Lucy Barton
Thomas Bernhard: Pakkanen
Marianne Power: Rikkaaksi, hoikaksi, naimisiin
George Saunders: Lincoln bardossa

Helmikuu

Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas
Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin
Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut
Minna Rytisalo: Rouva C.
Elise Gravel: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta
Naomi Alderman: Voima
Saara Turunen: Sivuhenkilö
Nelli Hietala: Käsipohjaa
Maria Turtschaninoff: Arra

Maaliskuu

Emma Hooper: Koti-ikävän laulut
Jaana Seppänen: Outokuoriaiset
Niina Mero: Englantilainen romanssi
Elizabeth Acevedo: Runoilija X
Kristina Carlson: Herra Darwinin puutarhuri
Anni Nykänen: Mummo 4
Emma Hooper: Etta ja Otto ja Russell ja James
Ros Wynne-Jones: Sade lankeaa
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Aino Louhi: Mielikuvitustyttö
Satu Taskinen: Katedraali

Huhtikuu

Emma Kantanen: Nimi jolla kutsutaan öisin
Eva Frantz: Sininen huvila
Anu Silfverberg: Luonto pakastimessa
Alice Zeniter: Unohtamisen taito
Kim Thúy: Ru
Veera Salmi: Perhoset veljeni ympärillä
Katja Petrovskaja: Ehkä Esther
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy
Sari Weckroth: Sofronius
Sergio Ramírez: Anteeksianto ja unohdus
Celeste Ng: Tulenarkoja asioita
Paola Pigani: Älä astu sieluuni kengät jalassa

Toukokuu

Karen Joy Fowler: Jane Austen -lukupiiri
Elizabeth Strout: Kaikki on mahdollista
Niina Repo: Vyöry
Holma, Järvenpää, Tervonen: Näkymätön sukupuoli
Maggie Nelson: Sinelmiä
Rachel Cusk: Siirtymä
Helen Czerski: Myrsky vesilasissa
Helena Waris: Vedenkehrääjä
Sissi Katz: Maxwell Sternin tutkimukset
Samantha Schweblin: Houreuni
Niina Repo: Arpi
Carita Forsgren: Ambrosia
Nicola Yoon: Aurinko on tähti
Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönnlund: Faktojen maailma

Kesäkuu

Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet
Liisa Karvinen: Riisiä tiskin alta
Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken
Suvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?
Agatha Christie: Lentävä kuolema
Sirpa Kähkönen: Rautayöt
Nura Farah: Aurinkotyttö
Agatha Christie: Roger Ackroydin murha
Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt
Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli
Virginia Woolf: Oma huone
Mia Kankimäki: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Heinäkuu

Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät
Caitlin Moran: Kuinka olla kuuluisa
Terhi Rannela: Kiivaat
Agatha Christie: Eikä yksikään pelastunut
Agustina Bazterrica: Rotukarja
Katri Alatalo: Ikuisesti siskoni
Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Eveliina Talvitie: Kovakuorinen
Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet
Eva Frantz: Kahdeksas neito
Ljudmila Ulitskaja: Naisten valheet
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Niina Repo: Kompleksi
Sirpa Kähkönen: Neidonkenkä

Elokuu

Eila Pennanen: Ruusuköynnös
Merete Mazzarella: Alma
Holly Bourne: Niin käy vain elokuvissa
Paula Havaste: Pronssitähti
Sirpa Kähkönen: Hietakehto
Liane Moriarty: Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista
Tiina Rajamäki: Vieras maisema
Kaari Utrio: Rakas Henrietta
Linn Ullman: Aarteemme kallis
Paula Havaste: Vierashuoneet
Sirpa Kähkönen: Tankkien kesä
Julia Thurén: Kaikki rahasta
Kristiina Saha: Minäpäivät

Syyskuu

Rebecca Solnit: Miehet selittävät minulle asioita
Laura Lindstedt: Ystäväni Natalia
Vuokko Hurme: Karkkikirja
Kyung-sook Shin: Hovitanssija
Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata
Leïla Slimani: Adèle
Toni Morrison: Armolahja
Meri Kuusisto: Vuosi tavaratalossa
Aura Koivisto: Mies ja merilehmä
Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen: Lemmen ilot ja sydämen salat
Helena Waris: Jäänvartija
Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne
Louise Penny: Naivistin kuolema
Riitta Konttinen: Aino Sibelius
Liv Strömquist: Kielletty hedelmä

Lokakuu

Annie Proulx: Laivauutisia
Saija Saarni: Kiviä taskussa
Sofi Oksanen: Koirapuisto
Liv Strömquist: Einsteinin vaimo
Raisa Omaheimo: Sydän
Inka Nousiainen: Mustarastas
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Petina Gappah: Pimeydestä loistaa valo
Carmen Maria Machado: Kahdeksan puraisua
Annie Proulx: Lyhyt kantama
Louise Penny: Kylmän kosketus
Annastiina Storm: Kerro, kerro
Liv Strömquist: Nousu & tuho
Katie Lowe: Jumalten verta suonissamme
Maylis de Kerangal: Maailma käden ulottuvilla
Sanna Tahvanainen: Kirsikoita lumessa
Kim Thúy: Vi
Pirkko Saisio: Epäröintejä
Raisa Porrasmaa: Auringonjumalattaren tyttäret
Sirpa Kähkönen: Muistoruoho
Maike Wetzel: Tyttö joka löytyi
Virginia Woolf: Orlando
Ellen Strömberg: Syyhy
Mercè Rodoreda: Timanttiaukio

Marraskuu

Tiina Miettinen: Juuria ja juurettomia
Suvi Vaarla: Westend
Édouard Louis: Ei enää Eddy
Anna-Kaari Hakkarainen: Dioraama
George Eliot: Daniel Deronda
Ulla Donner: Sontaa
Kate Atkinson: Liian kirkas taivas
Annie Proulx: Maan tomua
Maylis de Kerangal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät
Laura Kosonen: Suomi synnytti
Chimamanda Ngozi Adichie: Rakas ystäväni
Eila Pennanen: Santalahden aika
Jaakko Yli-Juonikas: Tahdon murskatappio

Joulukuu

Annie Proulx: Näin on hyvä
Karina Sainz Borgo: Caracasissa on vielä yö
Ulla Koskinen: Suomessa selviytymisen historiaa
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen, Jenni Räinä: Metsä meidän jälkeemme
Hanna-Riikka Kuisma: Viides vuodenaika
Marcus Rosenlund: Sää joka muutti maailmaa
Anu Kaaja: Muodonmuuttoilmoitus
Avi Heikkinen: Valotusaika
Elisa Aaltola: Häpeä ja rakkaus
Jane Austen: Uskollinen ystävänne
Maarit Verronen: Saari kaupungissa
Hanna-Riikka Kuisma: Sydänvarjo
Markku Paasonen: Suurenmoinen huviretki
Louisa May Alcott: Pikku naisia

Lukuloki 2018

Lukuvuosi 2018 numeroina:

  • 162 luettua kirjaa (-11 viime vuodesta)
  • 48594 luettua sivua (-8661)
  • 2 arvostelukappaletta (-2)
  • 155 kirjastolainaa (-5)
  • 3 ostettua kirjaa (+2)
  • 2 muuten hankittua (-6)
  • 2 e-kirjaa (-1)
  • 0 ostettua e-kirjaa (± 0)

Ihan yhtä paljon en jaksanut lukea kuin viime vuonna, varsinkin sivujen määrässä oli laskua viime vuodesta. Vähän näkyi se, että videopelejä tuli toisinaan valittua kirjojen sijasta. Jos sen 20–30 tuntia, jonka No Man’s Skyn parissa vietti, olisi käyttänyt lukemiseen… No, hyvä näinkin, ja GoodReadsiin asetettu 160 kirjan tavoite tuli kyllä vaivatta täyteen kikkailematta sarjakuvilla.

Arvostelukappaleiden tilaamiseen en edelleenkään ole palannut, luetut arvostelukappaleet ovat olleet Osuuskumman pyytämättä tulleita e-kirjoja. Ne ovat myös ainoat lukemani e-kirjat: en ole kokenut suurta tarvetta e-kirjojen lainaamiselle kirjastosta, se kun on aika hankala prosessi, eikä tarjoa suuremmin lisäarvoa paperikirjoihin verrattuna. Jos ostaisin enemmän kirjoja ulkomailta, ostaisin ne e-kirjoina, mutta eipä ole ollut tarvetta, koska nytkään en ehdi lukea kaikkea, mitä kirjastosta lainaan.

Yksi vuoden 2018 teemoista oli tasaisempi sukupuolijakauma lukemissani kirjailijoissa. Jos en kiinnitä asiaan huomiota, luen suunnilleen kaksi kolmasosaa miehiä ja kolmasosan naisia. Nyt kiinnitin huomiota ja vuoden lopuksi sukupuolijakauma oli tasan 50/50. Valaistuinko? No en ehkä, mutta ylipäänsä tuli luettua monipuolisemmin erilaisia kirjailijoita ja aiheita.

Tammikuu

Juri Nummelin (toim.): Sadan vuoden unet
Ruta Sepetys: Harmaata valoa
Xavier de Maistre: Matka huoneeni ympäri ja Öinen tutkimusmatka huoneessani
Heidi Viherjuuri: Hilja ja vihreän talon kesä
Jaakko Hämeen-Anttila: Uusi islamin käsikirja
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Jack Cheng: Kosmoksessa tavataan
Robert W. Chambers: Keltainen kuningas
Ruth Ware: Nainen hytissä 10
Kate Atkinson: Ihan tavallisena päivänä
Roberto Bolaño: Puhelinkeskusteluja
Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa
Han Kang: Ihmisen teot
Nonna Wasiljeff: Loukkupoika

Helmikuu

Elina Rouhiainen: Muistojenlukija
Esko Valtaoja: Kosmoksen siruja
Shari Lapena: Vieras talossa
Heikki Kännö: Mehiläistie
Kate Atkinson: Kaikkein vähäpätöisin asia
Alastair Bonnett: Uuden ajan atlas
Clare Mackintosh: Minä näen sinut
Tuomo Jäntti: Verso

Maaliskuu

Kim Leine: Kuilu
Maja Säfström: Tärkeitä tietoja eläimistä
Heidi Viherjuuri: Seikkailu kutsuu, Hilja
Kari Enqvist: Vien rucolan takaisin
Peter Wohlleben: Luonnon salainen verkosto
Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset
Gaël Faye: Pienen pieni maa
Mikko Majander: Lukemisen hulluus : Esseitä aikamme kulttuurista
J. Pekka Mäkelä: Hunan
Neil deGrasse Tyson: Tähtitiedettä kiireisille
Ernest Cline: Armada
A. S. Byatt: Pieni musta kirja
Maija Sirkjärvi: Barbara ja muita hurrikaaneja
Sari Peltoniemi: Vattenporin simpukka

Huhtikuu

Kate Atkinson: Eikö vieläkään hyviä uutisia?
Petina Gappah: Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta
Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa
Joonas Konstig: Vuosi herrasmiehenä
Timo Parvela: Ella ja kaverit konsertissa
A. J. Finn: Nainen ikkunassa
Affinity Konar: Elävien kirja
Anne Leinonen: Noitakirja
Kishwar Desai: Pimeyden lapset
David Eagleman: Aivot
Satu Taskinen: Lapset
Mike Pohjola: Sinä vuonna 1918
Karin Erlandsson: Kuolonkielot
Morten A. Strøksnes: Merikirja
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja
Leena Krohn: Kadotus
Jantso Jokelin: Gastonin leuka
Noël Balen ja Vanessa Barrot: Kalmakääryleitä murhakastikkeessa

Toukokuu

Jaakko Yli-Juonikas: Vanhan merimiehen tarina
Jouko Turkka: Aiheita
Kate Atkinson: Ihmiskrokettia
Bjørn Berge: Kartalta kadonneet
Sylvain Neuvel: Heräilevät jumalat
Brandon Sanderson: Ylenemisen kaivo
Kaj Korkea-aho ja Ted Forsström: Zoo! Viraalit nerot
Hilkka Liitsola: Herra Lumpeenkukka ja neiti Kuusenkerkkä
Evie Wyld: Kaikki laulavat linnut
Gertrude Stein: Maailma on pyöreä
Kate Atkinson: Joka lapsia ja koiria rakastaa
Machado de Assis: Kuolematon ja muita novelleja
Katleena Kortesuo: Pakohuone : Suunnittele, toteuta ja pakene

Kesäkuu

Anneli Kanto ja Noora Katto: Virtaset huvipuistossa
Jaakko Yli-Juonikas: Neuromaani
Jani Saxell: Tuomiopäivän karavaani
Tove Jansson: Bulevardi ja muita kirjoituksia
Mika Rättö: Se jokin ”kuule härkäpapusi rapisevan”
Christine Thorel: Liskon häntä
Mixu Lauronen: Kontiainen
Sarah Andersen: Herding Cats
Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin
Alice Munro: Jupiterin kuut
Jaakko Yli-Juonikas: Kyyhkysinetti
Kate Atkinson: Museon kulisseissa
Philip Pullman: Vedenpaisumus

Heinäkuu

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu : Elämä ja teot
Mirkka Lappalainen: Pohjolan leijona
Kreetta Onkeli: Luulotieteen kandidaatti
Sally Salminen: Katrina
Gin Phillips: Niin kuin me olisimme kauniita
Irja Virtanen: Kenttäharmaita naisia
Salman Rushdie: Firenzen lumoojatar
Rivers Solomon: Menneisyyden kaiku
Alastair Reynolds: Elysionin tuli
Edward St. Aubyn: Loistava menneisyys

Elokuu

Mirkka Lappalainen: Maailman painavin raha
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Jaakko Yli-Juonikas: Uudet uhkakuvat
Matti Jussila: Parkkilaiva Warma – Lajinsa viimeinen
Cristina Sandu: Valas nimeltä Goliat
Virpi Salmi: Ottaisin mieluummin ponin
Andrzej Sapkowski: Narrenturm 1
Salla Simukka: Sytytä valot! / Sammuta valot!
Seneca: Elämän lyhyydestä
Leïla Slimani: Kehtolaulu
Paperi T: Post-alfa
Johanna Hulkko: Geoetsivät ja Linnavuoren lurjus
Tim Marshall: Maantieteen vangit
Ines Lukkanen: Taidevandalismi
Hannu Rajaniemi: Kesämaa
Ruth Ware: Valhepeli
Joël Egloff: Edmond Ganglion ja poika

Syyskuu

Jelena Tšižova: Naisten aika
Joonas Konstig: Perkele
Rutger Bregman: Ilmaista rahaa kaikille
Rachel Cusk: Ääriviivat
Maarit Verronen: Hiljaiset joet
Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
C. J. Tudor: Liitu-ukko
Karen Cleveland: Koko totuus
Kati Rapia ja Juha Hurme: Pyrstötähti ja maailmanlopun meininki
Heikki Kännö: Sömnö
Marko Hautala: Leväluhta
Ayòbámi Adébáyò: Älä mene pois
Otto Rönkä: E-urheilun käsikirja
Saara Henriksson: Syyskuun jumalat
Kaj Korkea-aho ja Ted Forsström: Zoo! Sydänkohtauksia
Henna Raatikainen: Tehtävät

Lokakuu

P. G. Wodehouse: Kiitos, Jeeves
Timo Ronkainen: Ankkamestarin salaisuus
Jenny Offill: Syvien pohdintojen jaosto
Alan Bradley: On hieno paikka haudan povi
Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema
Edward St. Aubyn: Toivoa sopii
Sisko Savonlati: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu
Vesa Sisättö: 100 klassikkoa tunnissa
Erika Vik: Nefrin tytär
Clare Mackintosh: Anna minun olla
Juho Kuorikoski: Pelitaiteen manifesti
Aleksandr Manzos: Pelit elämän peilinä
Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja 2 : Tanssia ruusuilla ja muita kertomuksia
Päivi Alasalmi: Riivatut

Marraskuu

Maria Turtschaninoff: Maresin voima
Jaakko Yli-Juonikas: Yö on viisain
Markus Kajo: Tandemkentauri
Karen Erlandsson: Linnunkesyttäjä
Mari Manninen: Kiinalainen juttu
Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia
David Grossman: Hevonen meni baariin
Taru Luojola: Ei kaikki pinnat kireällä
Hanna Kökkö: Huojuva torni
Tapani Tolonen: Sokeisto
Hjorth & Rosenfeldt: Korkeampi oikeus
Juha T. Hakala: Tylsyyden ylistys
Georges Perec: Elämä : käyttöohje
Anni Kytömäki: Kivitasku
Mikko Porvali: Kadonneen kaupungin varjo

Joulukuu

Jennifer Egan: Manhattan Beach
Inkeri Markkula: Kaksi ihmistä minuutissa
Mark Vanhoenacker: Opi laskeutumaan lentokoneella
Outi Nyytäjä: Heinäpaali roihuaa
Elina Rouhiainen: Aistienvartija
Akram Ailisli: Kiviset unet
Olli Jalonen: Taivaanpallo
Markku Koski: Alemmat taiteet
Jennifer Egan: Aika suuri hämäys
Anita Amirrezvani: Kukkien verellä kirjottu