Patricia Cornwell ja Viiltäjä-Jack

Patricia Cornwell lienee ylpeä kirjastaan Portrait of a Killer : Jack the Ripper case closed, jossa hän ratkaisee modernin rikostutkinnan keinoin yli sata vuotta auki olleen Viiltäjä-Jackin tapauksen. Syyllinen on taidemaalari Walter Sickert – todistusaineistoa Cornwellillä on yllinkyllin.

Tai sitten ei. Cornwellin vastainen todistusaineisto on vakuuttavaa. Aloitetaan vaikkapa Sickertin alibista: näyttäisi siltä, että Sickert oli murhien aikaan Ranskassa. Hups. Jäiköhän analyysin ohessa vähän perustutkimusta tekemättä?

Cornwellin analyysi perustuu pitkälti Viiltäjä-Jackin poliisille lähettämiin kirjeisiin. Hups. Useimpien lähteiden mukaan kirjeet ovat nimittäin väärennöksiä – ilmiö, jossa kaiken maailman sekopäät lähettelevät kirjeitä tunnettujen murhaajien nimissä on tuttu nykyäänkin.

Cornwellin kirja on epäjohdonmukainen ja rakenteeltaan sekava. Siitä käy heti ilmi Cornwellin metodi: valitaan syyllinen ja käydään rakentamaan sopivaa todistusaineistoa tätä vastaan. Cornwell unohtaa kätevästi paljon muiden käyttämää aineistoa ja vääntelee epämääräisiä aihetodisteita Sickertiä vastaan. Kaikki vähänkin epäilyttävä Sickertin persoonassa lasketaan raskauttavaksi todisteeksi. Mies nautti öisistä kävelyistä – psykopaatti! Taitelija piirsi joskus irtokäden – murhanhimoinen!

Yet her exertions have been largely futile; the methodological frameworks which she employs are severely flawed and the conclusions which she reaches can hence be granted little credence.

Lainaamani sivun (Portrait of a Killer. Jack the Ripper: Case Closed?) mukaan Cornwell käytti tutkimuksiin kuusi miljoonaa dollaria omia rahojaan. Hukkaan menivät – hienotkaan tieteelliset tutkimukset eivät auta, kun tutkimuksen peruslähtökohdat ovat noin vakavasti puutteelliset. Cornwellin tutkimus onkin lähinnä surkuhupaisa.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Sarjakuvaa

Viime aikoina olen selaillut Penny Arcade -sarjakuvaa, joka on mainio peliaiheinen nettisarjis. Aloitin alusta tavoitteenani lukea läpi kaikki stripit, joten kyse on vähän User Friendly -tuottavuusviruksen (katso Q4.1 What’s the Productivity Virus? UFListin FAQista) kaltaisesta ilmiöstä. Mutta mikäpäs tässä tiskillä aikaa tappaessa…

Eksyin muuten UFListin kautta User Friendlyn sivuille. Vastausta alkuperäiseen kysymykseen ei löytynyt, mutta User Friendlyn FAQ on muuten vain kiinnostavaa luettavaa ja valottaa hieman nettisarjiksen tekemisen realiteetteja.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Ei ole terveydeksi, osa 2

Ei ole terveydeksi valikoita toimintaa, jossa tapahtuu paljon vaihteluja, mielenkiihoitukia y. m. Meidän aikamme yritysinnossa, pyrinnössä rikkauteen ja nautintoon, on jotakin sairaallista. Sitä ei voi ajan pitkään kestää paraskaan hermosto. Ei ole siis ihme, jos suurin osa hermovikaantumisista ja kuihtumisista tulee pörssi- ja teollisuus-asioissa.

Ei ole terveydeksi valikoita toimintaa, jossa päätä liian paljon pinnistetään. Harvoin pysyvät tilinlaskijat, pankin virkamiehet ja yleensä senlaiset, joilla on tilin alaisuus, ajan pitkään täydessä henkisessä voimassaan.

T:ri P. Berger: Ei ole terveydeksi : Terveyden sääntöjä jokaiselle. J. Simeliuksen perillisten kirjapaino, Helsinki 1886.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Ei ole terveydeksi, osa 1

Ei ole terveydeksi, antaa tyttöjen tyhjentää ihan pohjaan tiedon pikaria, ja kiipiä aina oppisuuden korkeimmalle portaalle. Huomattakoon toki, kuinka paljon vähimmin sulaneista opinaineista aikaa voittaen peräti jää syrjälle ja katoo. Toiselta puolen on näissä kohdissa suuri vaara hermojen lannistuksen ja peräti pilaantumisen suhteen. Aivot eivät voi vaaratta kestää liiallisia ponnistuksia, ja usein tulee senlaisesta ankarat hermovijat, jotka peräti voivat olla parantumattomia. Parasta on tässäkin suhteessa kohtuus; lapset opetettakoon ajattelemaan järjellisesti, käsittämään helposti, tajuamaan. Erittäin tarkoitettakoon asiallis- ja käytöllistietoja. Soma käsikirjoitus, harjoitus varmasti käyttämään johto- eli kolmiluvunlasku, tieto isänmaisessa historiassa ja maantieteessä (mutta ei suinkaan muinoisista egyptiläisistä, assyrialaisista y. m. s.!), siinä on tärkeät, ja myöskin aivan riittävät vaatimukset naisopinnon suhteen. Mitä kielten oppimiseen tulee, on se monesti kyllä suotavaa, mutta yleensä aivan senlaista, jota ilman voi olla, perätipä tarpeetonta.

T:ri P. Berger: Ei ole terveydeksi : Terveyden sääntöjä jokaiselle. J. Simeliuksen perillisten kirjapaino, Helsinki 1886.

Suomentaja on muuten alkuperäistä saksalaista kirjoittajaa edistyksellisempi, sillä tähän kohtaan liittyi seuaraavanlainen alaviite: Kuten tästä kappaleesta näkee, ei tohtorimme siis ole uusimman-aikuisten hommain ystävä.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Tarmonpesät

Kylläpäs joillain riittääkin virtaa. Alastair Reynoldsilta on ilmestynyt pari viikkoa sitten uusi kirja, Century Rain (on muuten todella hieno nimi, kuten Reynoldsin kirjoilla noin yleensäkin). Ei siinä mitään, mutta kun Redemption Ark, Absolution Gap ja Diamond Dogs, Turquoise Days ovat vielä lukematta.

Iain M. Banksilta tuli niinikään uusi kirja, The Algebraist. Bankseista minulla on onneksi vain pari lukematta – siis scifipuolelta. Muista olen lukenut pienemmän osan, Crow Road on odottanut hyllyssä varmaan vuoden verran jo lukemista.

Eikä se tähän lopu: Richard Morganilta on vielä lukematta Broken Angels ja Market Forces. Onneksi uusin, Woken Furies ilmestyy vasta maaliskuussa.

Millä nämä kaikki luet, kun kaikki vielä kirjoittavat laveasti. Ja kuinka muistat jokaisen maailman pienet detaljit, joihin kuitenkin viitataan myöhemmissä kirjoissa?

Muistutetaan nyt vielä, että Amazonin lahjatoivelistat kannattaa viritellä jo joululahjakuntoon: Secret Santa 2004 on tulossa. Kannattaa osallistua!

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat