Edellinen kuukausi: maaliskuu 2006
Seuraava kuukausi: toukokuu 2006

Simaa ja munkkeja

Teimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa simaa. Tuli hyvää, vaikka aiempaa kokemusta simanteosta ei olekaan. Helppoahan tuo on, ihmetyttää nyt miksi ei aikaisemmin ole tehnyt kun kuitenkin simasta koko lailla tykkää.

Tällä tapaa tehtiin neljä litraa:

Sitruunat hangataan astianpesuaineen avulla puhtaiksi hanan alla. Huolellinen huuhdonta on hyvä idea. Yhden sitruunan mehu puristetaan talteen. Puolitoista sitruunaa kuoritaan, ja kuoret pistetään pikkusiivuina ämpäriin. Toisesta sitruunasta otetaan myös hedelmäliha talteen samaiseen ämpäriin. Kannattaa siis pistää toinen puoliksi, puristaa siitä mehut, kuoria toinen puolikas ja sitten toisesta sitruunasta koko kuori ja sitten hedelmälihat.

Kahdeksan litran reseptissä kuuluu käyttää samoin yhden sitruunan mehu, mutta kahden lihat.

Ämpäriin lisätään sokerit. Vettä keitetään noin puolitoista litraa, tai jotain sinne päin, ja tämä kaadetaan ämpäriin. Sekoitetaan, kunnes sokerit ovat sulaneet. Loput vedestä ja sitruunamehu lisätään soppaan. Hiivanmuru sekoitetaan pienen vesitilkkaan ja sekoitetaan veden joukkoon.

Seos saa seistä rauhassa huoneenlämmössä seuraavaan päivään, jolloin se pullotetaan. Pullojen pohjalle laitetaan teelusikka sokeria ja rusinoita maun mukaan. Huoneenlämmössä sima valmistuu noin kolmessa päivässä, viileässä viikossa. Rusinat nousevat pintaan merkiksi. Rusinat voivat myös nousta pintaan ja kun siman siirtää jääkaappiin, painua pohjalle. Sellaista sattuu. Valmis sima tulee joka tapauksessa säilyttää viileässä.

Alunperin resepti on Huvitutista napattu.

Jos munkkeja kaipaan siman seuraksi, kiitän Lauraa vinkistä: Fazerin pakastetut Nami-munkit ovat todella herkullisia rahkamunkkeja, joiden valmistamiseen riittää pelkkä sulatus. Lopputulos on erittäin hyvä ja sopii oivallisesti siman kanssa.

30.04.2006 klo 18:28 | Kommentoi | TrackBack (0)

Pakastin

Tamperelaisille olisi pakastin tarjolla. Gram-mallisen 100-litraisen arkkupakastimen lähtöhinta olisi 40 euroa. Huuto.Net:stä löytyy.

30.04.2006 klo 08:43 | Kommentoi | TrackBack (0)

Metallia vaihdossa

Pyöriikö nurkissasi metallilevyjä, joista et enää välitä? Haluaisitko parempia tilalle? Osallistu ketjuvaihtoon! Siinä osallistujien tarjoamat levyt ja haluamat vaihdot sumplitaan koneellisesti siten, että mahdollisimman moni osallistuja saa jotakin vaihdettua. Vaihdot eivät siis mene päittäin vaan siten, että lähetät levysi henkilölle A ja saat vaihtolevyn henkilöltä B (joka saa vaihtolevynsä henkilöltä A tai jonkun vielä pidemmän mutkan kautta).

Kokeilen viritystä ensimmäistä kertaa, BoardGameGeekissä tällä menetelmällä on vaihdettu pelejä jo pitkään ja erittäin hyvällä menestyksellä. Vaihto pyörii Imperiumissa, eli jos osallistuminen kiinnostaa, tsekkaa ketju Ketjuvaihto, osallistujia haetaan. Osallistumiseen on aikaa kaksi viikkoa, deadline on perjantaina 12.5.

Koska osallistujien määrä on kriittinen vaihdon onnistumiselle ja tulosten messevyydelle, kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti levittää sanaa ja mainostaa asiaa vaikkapa blogeissaan.

29.04.2006 klo 17:41 | Kommentoi | TrackBack (0)

Näin myydään mutta ei osteta

Yritimme tänään ostaa kauan odotettua Dreamfallia. Pelin julkaisuajankohdasta on ollut vähän epäselvyyttä, kun eri tahot ovat tarjonneet erilaisia päivämääriä, tässä kevään korvilla kuitenkin. No, nyt tuumasimme, että peli on vihdoin saapunut: eihän Tilt olisi muuten nimennyt sitä viikon peliksi. Johanna oli vieläpä nähnyt Tilt-kaupassa peliä hyllyt pullollaan.

Vaan ei. Marssimme seuraavana päivänä Tilt-kauppaan ostomielellä. Kun peli oli hyllystä napattu ja tiskille kiikutettu, myyjällekin selvisi, että peliä ei itse asiassa ole tullut vielä. Sitä on vain huvin vuoksi viikon pelinä hyllyssä useampi kappale tyrkyllä. Tiskillä myydään eioota. Kun rohkenin kyseenalaistaa tällaista toimintaa, kävi ilmi että kyse on jonkinlaisesta maahantuojan ukaasista: kuulemma sakkoa tulee, jos maahantuojan edustajalle ilmenee, että peliä ei ole hyllyssä.

Minä vaan en ymmärrä, kuinka voi maahantuojan etu olla, että asiakkaille uskotellaan peliä olevan valikoimissa, vaikka maahantuoja ei ole sitä kyennyt toimittamaan. Olisiko mahdotonta lykätä vaikka hyllyyn pelien päälle plakaatti, jossa valiteltaisiin pelin saatavuuden heikkoa tilaa? Nyt tästä ei seurannut kuin se, että Tiltistä ei ainakaan osteta yhtään mitään. Rahat kärrätään mieluummin kauppaan, jossa voi olla varma siitä, että hyllyssä tarjolla olevat pelit on ihan oikeasti ostettavissa. Kummaa bisnestä tällainen.

28.04.2006 klo 22:17 | Kommentoi | TrackBack (0)

Uusi työpaikka

Tämmöistä tämä muuten on: yksi työ loppui, toinen alkaa. Kävin eilen allekirjoittamassa työsopimuksen uudesta työstä. Kesä on pyhitetty vauvalomaksi, mutta syyskuun alusta alkaa täysipäiväinen (ja -palkkainen, onneksi) työ infon laitoksella tutkimusavustajana. Käytännössä teen ilmeisesti jotain omaa pienimuotoista tutkimus- tai kehitysprojektia, varsinkin kun pomo on heinäkuun lopusta vuoden loppuun Skotlannissa. Saapa nähdä, mutta ainakin on hyvin tiukasti oman alan hommia, kiinnostavia töitä pitäisi olla luvassa kunhan selviää, mitä tästä tulee.

25.04.2006 klo 11:46 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Enter lopettaa

Enter-lehti lopettaa ilmestymisensä seuraavaan numeroon. Kurja juttu, sillä lehti oli mainio ja ennen muuta työllisti minua (ja toki muitakin nuoria, lahjakkaita kirjoittajia). Lopetus oli aika yllättävä, mutta ilmeisesti isot firmat toimivat nopeasti kun kerran toteavat, että homma ei toimi. Olihan se levikki vähän pudonnut edellisvuodesta.

Ei kukaan sattumalta tarvitsisi kolumnistia? Peliaiheet luonnistuvat videopelejä laajemmasta näkökulmasta, ja kirjoittelen myös tietoyhteiskunnan ajankohtaisuuksista luontevasti. Enter on tosin pilannut minut vaatimaan oikeaa palkkaa, eli enää en lähde kirjoittelemaan juttuja parillakympillä.

25.04.2006 klo 11:01 | Kommentit 3 kommentti(a) | TrackBack (0)

Manderlay (ja Evil Dead 2)

Lars von Trierin Manderlay oli aika mielenkiintoinen kokemus. Silkkaa von Trieriä, selvästikin, ja kenties astetta miellyttävämpi katsoa kuin Dogville.

Elokuvan päähenkilö Grace saapuu plantaasille, jossa yhä pidetään orjia 70 vuotta orjuuden lakkauttamisen jälkeen. Grace kaataa plantaasin pahan akselin, vapauttaa orjat ja jää paikalle valvomaan demokratian toteutumista. Kysymys vain kuuluu, ovatko entiset orjat valmiita vapauteen?

Tarinasta voi vetää monenlaisia johtopäätöksiä, eikä von Trier säästele alleviivauskynää missään vaiheessa. Ymmärrän hyvin, että tästä saattaa amerikkalainen jos toinenkin vetää hernettä nenään, mutta minun mielestäni von Trier esittää elokuvalla hyviä, joskin hieman kiusallisia kysymyksiä, jotka eivät liity yksinomaan amerikkalaisiin.

Manderlaykin on toteutettu pitkälti mielikuvituslavastuksen voimin, ja jälleen kerran ratkaisu toimii erittäin hyvin. Tuntuu vahvasti siltä, että tapahtumien esittäminen runsaammassa lavastuksessa söisi niiden tehoa - tällainen minimalismi tiivistää elokuvan sisällön olennaiseen.

Manderlayn perään katseltiin rentouttava Evil Dead 2, joka oli kieltämättä aika kamala. Veri lentää, mutta onneksi erikoistehosteet sentään näyttivät astetta vähemmän muovailuvahalta kuin edellisessä Evil Deadissa. Vaan mikäpä siinä, menihän tuo ihan viihteestä.

23.04.2006 klo 08:27 | Kommentoi | TrackBack (0)

Se on valmis

Toimitin juuri graduni Yliopistopainoon. Ensi viikolla valmis kirja päätyy laitokselle tarkastettavaksi, arvosana selviää sitten joskus. Prosessi on joka tapauksessa potkaistu käyntiin. Nyhjääminen työn parissa on ohi, se on nyt hyvä noin. Kirjoitusvirheitä ei pitäisi olla, vielä vähemmän ajatusvirheitä, ja ulkoasu ja asettelukin näytti olevan ihan kohdallaan. Tässä voisi panikoida ja viimeistellä vielä vaikka kuinka, mutta nyt se on ohi, se kelpaa noin.

Kun opinnotkin ovat muuten kaikinpuolin kohdallaan, kuusivuotiseksi venynyt taival alkaa olla ohi. Tutkinto on periaatteessa kasassa. Opintoja tuskin kertyy tilille enää, mutta papereita ei kyllä vielä voi jo ihan taloudellisista syistä ottaa ulos. Tyytyväisyys valtaa mielen joka tapauksessa.

Kovin suurta painosta gradustani en ottanut, sitä tehdään huikeat kuusi kappaletta. Tuumin, että enemmälle ei taida olla tarvetta. PDF tulee nettijakeluun, sieltä sen saavat ne jotka ihan oikeasti haluavat. Teoksen kohderyhmä on varsin rajattu, joten en ihmettele, mikäli suosio jää pieneksi.

21.04.2006 klo 16:08 | Kommentit 9 kommentti(a) | TrackBack (0)

Spirited Away

Henkien kätkemä on paitsi mainio elokuva, myös mainio OS X -ohjelma.

19.04.2006 klo 21:51 | Kommentoi | TrackBack (0)

Sukraloosi ja raskaus

Raskaana oleville on olemassa muistisääntö keinomakeutusaineiden sopivuudesta: A:lla alkavat kelpaavat, S:llä alkavat eivät. Siis aspartaami ja asesulfaami K ovat ok, syklamaatti ja sakariini eivät. Nyt muistisääntöä kuitenkin torpedoi uusi makeutusaine, sukraloosi.

Sukraloosi on nimittäin muistisäännön vastaisesti sallittua raskaana oleville. Kohtuus kaikessa, luonnollisesti, mutta normaaleissa määrin käytettynä sukraloosin ei pitäisi aiheuttaa vaaraa äidille tai sikiölle.

Aihetta netistä penkovat saattavat löytää tiensä Joseph Mercolan sivuille, joilla argumentoidaan sukraloosia (joka tunnetaan myös markkinanimellä Splenda) vastaan. Sivun mukaan se aiheuttaa mm. raskauden keskeytymistä, raskauden pitenemistä ja sikiön kasvun hidastumista.

Tässä tapauksessa lähdekritiikki auttaa. Artikkelin lopussa on linkkejä muihin aihetta liippaaviin, esimerkiksi aspartaamijuttuun, jossa aspartaamista maalaillaan todella hurjaa kuvaa, vihjailemalla muun muassa yhteyksiin aspartaamin ja multippeliskleroosin välillä.

Aspartaami on todistettavasti vaarallista PKU-sairaudesta kärsiville ja muillekin varmasti kaikkea muuta kuin terveellistä suurin annoksina, mutta kuten esimerkiksi Snopes lähteineen todistaa, yleisesti ottaen aspartaami on turvallista käyttää. Aspartaamia vastaan on kampanjoitu aika hatarin perustein vuosikausia. Mercolaa ja keinomakeutuskohua käsittelee esimerkiksi Junkscience.com.

Splendaa vastaan sotii myös Truth About Splenda - vaan sepä onkin sokerijuurikkaan ja sokeriruo'on viljelijöiden sponsoroima sivusto. Kuinkakohan puolueettomasta totuudesta on kyse? Informaatiosodankäyntiähän tämä. Itse luotan kuitenkin erinäisiin lääkintäviranomaisiin, jotka tutkimustiedon valossa ovat hyväksyneet keinomakeutusaineet turvallisiksi käyttää.

19.04.2006 klo 16:34 | Kommentit 7 kommentti(a) | TrackBack (0)

Daddalie on hyvä

Daddalien tuulikaappi on vakavasti hyvä blogi. Merkintöjä tulee harvakseltaan, mutta ne ovat lähes aina puhdasta kultaa. Tsekkaa vaikka kaksi tuoreinta, 18. ja 9. huhtikuuta 2006.

18.04.2006 klo 22:52 | Kommentit 1 kommentti(a) | TrackBack (0)

Huuto.netissä tavaraa

Tarjolla olisi parikymmentä levyä, pääasiassa metallipromoja. Lista levyistä Huuto.netissä. Hinnat alkaen kaksi euroa!

16.04.2006 klo 20:35 | Kommentoi | TrackBack (0)

Kulttuurien kamppailu

Mikäli haluaa ymmärtää nykymaailmaa paremmin, kannattaa lukea Samuel P. Huntingtonin kirja Kulttuurien kamppailu. Se selittää aika hyvin sen, mistä suurten ideologioiden jälkeisessä maailmassa on kyse. Keskenään sotivat kulttuurit ja uskonnot, eivät enää ideologiat.

Mielenkiintoiseksi koin myös kirjan islamia käsittelevän sisällön. Miksi islamin rajat ovat niin veriset kuin ovat? Sille löytyy kirjasta useita vakuuttavan kuuloisia selityksiä. Kulttuurien kamppailu auttaa ymmärtämään maailman lukuisia sotia ja niiden mahdollisia lopputuloksia.

Vaikka kirja onkin ilmestynyt alunperin jo kymmenen vuotta sitten ja siten missaa WTC-iskut ja jälkimmäisen Irakin sodan, se tuntuu kuitenkin asiasisällöltään vankalta eikä erityisen vanhentuneelta.

16.04.2006 klo 12:07 | Kommentoi | TrackBack (0)

Tampereelta, meinaan

Kun Mette kirjoittaa, minä ainakin olen visusti lukijoiden joukossa. Siispä tilasin oitis uuden Tampereelta, meinaan -blogin.

14.04.2006 klo 19:18 | Kommentoi | TrackBack (0)

King Kong

Movielens oli vaihteeksi vähän pielessä. Tosin ei niin paljon: King Kong olisi voinut olla neljän tähden elokuva, mutta kolme tähteä saa kuitenkin riittää.

Leffan ongelmat tiivistyvät siihen, että sen on tehnyt kritiikitön fanipoika, jolla on ollut liian suuri budjetti. Elokuvan kolmen tunnin pituus ei aivan kanna, reipas tiivistäminen olisi ollut paikallaan. Lyhyempänä elokuva olisi toiminut paremmin. Kyllä se näinkin viihdytti, mutta... keksisin useampia kohtauksia, joita olisi voinut huoletta saksia pois.

Toinen asia on se, että olen ehkä melkoinen tosikko, mutta King Kongissa elokuvan uskottavuus ei vain riittänyt. Leffassa oli aivan liikaa yksityiskohtia, jotka jäivät häiritsemään. Niinkuin vaikka se, kuinka pienellä saarella on voinut elää miljoonien vuosien ajan dinosaurusyhteiskunta, ja niiden lisäksi alkuasukasheimo ja itse Kong? Ei saata ymmärtää. Puhumattakaan sitten siitä, että Kongin jättiläismäisenä kasvissyöjänä olisi pitänyt syödä jotakuinkin koko ajan, luulisi saarelta jo loppuneen ruoan.

Fantasiaelokuvissa ei tällaisista tule välitetty, mutta jostain syystä King Kongissa tuli ihmeteltyä älyttömyyksiä pitkin elokuvaa. Ehkä leffan vetovoima ei sitten aivan riittänyt? Paremmin puoleensa vetänyt elokuva olisi ehkä hillinnyt ihmettelyä jonkin verran, tiedäpä tuota.

Sanottakoon muuten vielä se, että King Kong oli aika raskaalla kädellä rasistinen. Lukekaa vaikkapa Kwame McKenzien Big black and bad stereotyping. Mielenkiintoista tuossa ovat rasismia kiistävät kommentit. Minusta King Kongin rasismin voi kuitata olankohautuksella, mutta ei sitä voi kieltää - elokuvasta on nostettavissa rasistisia ja imperialistisia piirteitä, eikä tarvitse edes yrittää kovasti.

Eräs kommentinkirjoittaja kirjoittaa näin: I would say that Lord of the Rings, being the epitome of imagination and creativity both in the book and the film, is neither about black nor white people. Its a story of a fight between good and evil, in which fortunately the good wins in the end. Jepjep. Hyvä vastaan paha. Hyvät on vaan kaikki valkoisia ja pahat mustia, aasialaisia ja muita mörköjä. Tietysti lähtökohdat huomioiden on helppo ymmärtää Tolkienin kirjaan luoma ajatus siitä, että paha tulee idästä (mikä olisi eurooppalaiselle luontevampaa?), mutta on se silti rasistinen.

14.04.2006 klo 17:53 | Kommentit 5 kommentti(a) | TrackBack (0)

Pikkupostauksista

Seassa leijuvat pikkupostaukset tuntuivat vähän hölmön näköisiltä. Auttaisikohan tällainen laatikointi? Jos tämä toimii, niin ulkonäkö on kunnossa - sitten vain miettimään, onko tämä jotain, mitä ihan todella tarvitaan.

12.04.2006 klo 15:38 | Kommentit 2 kommentti(a) | TrackBack (0)

Silk-ikonit

Silk-ikonit olivatkin jo tuttuja BoardGameGeekistä. Nyt ne koristavat myös Melankolia.net:iä!

12.04.2006 klo 12:08 | Kommentoi | TrackBack (0)

Curb Your Enthusiasm

Täytyypä kehua Curb Your Enthusiasm -sarjaa. Innostuimme tilaamaan sarjan ekan kauden sokkona ja nyt kahden jakson jälkeen näyttäisi siltä, että kyseessä oli mainio ostos.

Luonnehtisin sarjaa lähinnä Seinfeldiksi oikeilla ihmisillä. Pääosassa on Seinfeldin tuottaja Larry David, joka on hieman George Costanzan tapainen sattumanvaraisiin noloihin tilanteisiin päätyjä. Ensimmäisessä jaksossa hämminkiä aiheuttivat huonosti istuvat housut, toisessa keilaradalla kadonneet kengät.

Sarja tuntuu alkuun hyvin erikoiselta, lähes tosi-tv:ltä. Taustanauruja ei ole, eikä dialogia ole ilmeisesti käsikirjoitettu, vaan se improvisoidaan. Osa henkilöistä on fiktiivisiä, osa julkkiksia jotka esiintyvät itsenään. Tuloksena on alkuun aika hämmentävä, mutta samalla riemastuttavan hauska sarja. Suosittelen ehdottomasti Seinfeld-faneille!

HBO:n sarjalle on hämmentävää se, että Curb Your Enthusiasmissa ei ole edes pitkää tunnusta, vain hyvin ytimekäs logo ja tunnusmusiikinpätkä.

11.04.2006 klo 21:20 | Kommentoi | TrackBack (0)

Suklaajuustokakku

Teimme suklaajuustokakkua. Eilisen aherruksen lopputulosta pääsi syömään tänään, kakkua kun piti jäädyttää pakastimessa aikansa. Pikainen nettihaku paljasti, että samaa kakkua myydään Helsingissä ravintola Kosmoksessa hulppeaan kahdeksan euron hintaan. Eikä varmaan ole tuolla hinnalla koko kakku! Tässä siis resepti, jolla tätä samaa kakkua saa huomattavasti halvemmalla, ehkä sillä kahdeksalla eurolla koko kakku.

Vaivaa on jonkin verran ja kippojen tiskaamista, mutta toisaalta kakku pysyy kätevästi pakkasessa hyvänä tarjoilua odottamassa. Resepti on Johannan kaverilta, jostain lehdestä napattu. Kätevästi leikkeestä puuttuu kaikki tiedot lehden nimestä tai numerosta, mutta siitä viis.

Nina Lincolnin suklaajuustokakku (äläkä kysy, kuka Nina Lincoln on)

Pohja:

Täyte:

Ohjeet:

  1. Murskaa keksit monitoimikoneessa tai kaulimella muovipussissa. Jälkimmäiseen ratkaisuun turvautuessasi huomioi, että pussi voi mennä rikki. Sekoita joukkoon voi tahi rasva.
  2. Leikkaa irtoreunaisen kakkuvuoan pohjalle leivinpaperia helpottamaan kakun siirtämistä vuoasta tarjoiluvadille. Painele keksivoiseos vuoan pohjalle. Reunoja voi tehdä, jos haluaa, mutta pakko ei ole. Laita vuoka jäähtymään jääkaappiin tai pakastimeen.
  3. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Suklaan määrää voi vaihdella mieltymysten mukaan. 200 gramman levystä tuli ihan hyvä kakku.
  4. Sekoita juusto ja desi sokeria isossa kulhossa, lisää vaniljasokeri ja sekoita joukkoon keltuaiset yksitellen hyvin vatkaten. Lisää hienonnetut pähkinät, ellet sitten jätä niitä pois. Me jätimme.
  5. Vatkaa valkuaiset lopun sokerin kanssa lujaksi vaahdoksi. Vatkaa kerma vaahdoksi eri kulhossa. Puolikkaasta desistä ei kannata murehtia, tavallinen kahden desin purkki riittää mainiosti. Kevyempää kermaa ei myöskään huomaa lopputuloksesta.
  6. Lisää juustomassaan sulanut suklaa, sitten valkuaisvaahto ja kääntele lopuksi joukkoon kermavaahto. Kaada vuokaan keksipohjan päälle ja pakasta.
  7. Ota pakastimesta noin vartti ennen tarjoilua ja irrota kakku vuoan reunoilta kuumalla vedelle kastellulla lastalla. Poista reunus ja livauta kakku tarjoiluastiaan.
  8. Hienostelijat koristelevat kakun mintunoksalla, suklaalastuilla tai muilla mielikuvituksellisilla keinoilla. Muut syövät sellaisenaan, hyvää se joka tapauksessa on.

11.04.2006 klo 17:26 | Kommentit 3 kommentti(a) | TrackBack (0)

Pikkupostaukset tulevat

Bongasin Pinseristä hauskan idean pikkupostauksista. Hyvä keksintö! Phil Ringnaldalla on toteutus Movable Typelle. Huomatkaa, että Philin regexistä puuttuu yksi kauttaviiva.

11.04.2006 klo 12:43 | Kommentoi | TrackBack (0)

Leffakatsaus

Crash - Parhaan elokuvan Oscar ja ziljoona muuta palkintoa, mutta onko se hyvä? No on, vaikka loppuukin vähän vaisusti. Tarina kuitenkin imaisi mukaansa varsin tehokkaasti, vaikka alkuun olikin aika sekava. Narut vedettiin yhteen ihan hyvin. Rotuteema tietysti helpottaa Oscarin voittamista, kun kyseessä on Vakavasti Otettava Elokuva.

Linnunradan käsikirja liftareille - Toteutus oli vakuuttava, Marvin söötti ja niin päin pois, mutta eipä se nyt niin mahdottoman hauska sitten kuitenkaan ollut. Käännöksenä kirjasta ihan ok, mutta taitaa kirjan huumori kuitenkin sen verran kirjallista olla, ettei se käänny elokuvaksi erityisen hyvin, vaikka itse Douglas Adams mukana olikin. Ihan ok, ei enempää.

Doom - Toiminta ok, mutta käsikirjoitus ja juoni todella huonot jopa tyhmäksi toimintaleffaksi. Liikaa selittelyä ihan käsittämättömällä mielikuvitustieteellä, se tappaa elokuvan kuin elokuvan. Geneettinen mutaatio, joka vetää elävän ihmisen solurakenteen hetkessä uusiksi ja lopputulos riippuu siitä, onko ihminen sisimmässään hyvä vai paha? Jepjep. Ehkä olen liian tosikko tällaisille. Lopun FPS-kohtaus oli kuitenkin vekkuli.

Wallace ja Gromit: Kanin kirous - Hulvattoman hauska, ehdottomasti tämän nelikon paras elokuva. Loistavia vitsejä, osa sen verran kaksimielisiä, että menee lapsilta (onneksi) tyystin ohi. Animaatio oli luonnollisesti huippuluokkaa. Söötit pikku jänikset ovat varma juttu, kukapa niistä nyt voisi olla pitämättä. Ehdottomasti katsomisen arvoinen tapaus.

7.04.2006 klo 10:20 | Kommentoi | TrackBack (0)

Lääkeongelma

Saatte iloksenne ongelmatilanteen:

Oletetaanpa, että olette lääkekuurilla kuolettavan sairauden vuoksi. Kuuriin kuuluu, että joka aamu on otettava kaksi pilleriä, A ja B. Molemmat pillerit on otettava, muuten henki menee. Henki menee myös, mikäli pillereitä syö päivässä enemmän kuin yhden kumpaakin.

Ongelmia lisää myös se, että vaikka purkeissa on etiketit, A- ja B-pillerit ovat ulkonäöltään täysin identtisiä. Systeemi on tietysti vähän hankala, mutta kyse on ainoasta mahdollisesta hoidosta kiusalliseen vaivaan.

Se varsinainen ongelma on tämä: aamulla lääkkeitä ottaessasi purkista putosi kaksi A-pilleriä. Olit ottanut B-pillerin jo esille. Hätkähdit, etkä enää tiedä, mikä pilleri on mikä - pöydällä on kolme identtistä pilleriä, joista et tiedä mikä on mikä.

Eikä siinä vielä kaikki: yksi pilleri maksaa miljoona euroa (kova hinta, mutta hei, pitäähän sitä hengissä pysyä), joten pillereiden heittäminen pois ja uusien ottaminen ei yksinkertaisesti ole vaihtoehto.

Kuinka siis ratkaista ongelma siten, että saat päivän annoksesi eli yhden A- ja yhden B-pillerin, ilman että yhtään pilleriä ei mene hukkaan, ei nyt eikä tulevaisuudessa?

6.04.2006 klo 20:02 | Kommentit 3 kommentti(a) | TrackBack (0)

Musiikkipäivitys

Eilen taloutemme soittolistalle lävähti kaksi uutta ja odotettua julkaisua. Morrisseyn Ringleader of the Tormenters sännättiin ostamaan kaupasta julkaisupäivänä, Placebon Medsiä jaksettiin sen sijaan odotella Play-tilauksen verran (ja odotella saatiinkin, kesti kaksi viikkoa ennen kuin tuo tuli - ja tietysti heti seuraavana päivänä kun olin ilmoittanut Playlle, että tilausta ei ole tullut).

youhavekilledme.jpg Kummatkin ovat kyllä varmasti hyviä levyjä. Morrisseyn levyllä on kenties hieman vähemmän ilmeiset hitit kuin edeltäjällä, mutta kokonaisuus on tasapainoisempi. You Have Killed Me on se ilmeisin loistobiisi. Sinkun kansi (toisen version) on muuten loistava: Morrissey lojumassa kiskoilla katselemassa kelloonsa. Hurmaavaa. Levy on kyllä muutenkin tosi hyvä, kaikin puolin. Kyllä se Morrissey vaan osaa, ja taitavat ovat muusikot taustallakin.

Placebo taas... no, kyseessä ei ole Placebon paras levy, luulisin, eikä mukana ole Every You Every Men tai Nancy Boyn tasoisia biisejä, mutta kokonaisuus on sittenkin aika hyvä. Perusturvallista Placeboa, mikä tietysti kuulostaa aika tylsältä, mutta kyllä minulle uusi Placebo-matsku kelpaa, vaikka se ei rajoja rikkoisikaan. Placeboon tutustumista ei kuitenkaan kannata aloittaa tästä uusimmasta, Without You I'm Nothing on esimerkiksi parempi valinta.

Muista uutisista todettakoon, että Johanna kävelee jo! Ensiaskeleet nähtiin eilen ja nyt liikkuminen alkaa jo olla lähestulkoon vauhdikasta. Luottamus on vakaa, että kepit hylätään jo ennen kuin ne täytyy viimeistään palauttaa.

1.04.2006 klo 12:07 | Kommentoi | TrackBack (0)