Aito Tiukkapipo
Minä olen juuri niitä. Niitä ärsyttävän täsmällisiä ihmisiä. Olen aina paikalla kohtaamisessa viimeistään viisi minuuttia ennen sovittua, useimmiten jo naurettavan paljon aiemmin. Aina. Ja joka kerta päätän ryhtyä hermostumaan vasta, jos sopimuksen vastakappaletta/-leita ei ilmaannu varttiin sovitun kellonlyömän kilahdettua. Mutta kun itse on ollut siinä vaiheessa jo hyvissä lykyissä puolikin tuntia paikalla, niin alkaahan se kohtuuttomasti kynsiä. Jotenkin avuttoman sanattomaksi vetää kuitenkin tällaisten elämäntapamyöhästelijöiden kanssa se, että he onnistuvat kääntämään ajankäytöttönsä holtittomuuden hyveiksi, joksikinlaiseksi spontaanin taiteellisen luovaksi persoonallisuudeksi. Ja he onnistuvat saamaan sen ajankäytöllään toista osapuolta kohteliaasti huomioivan osapuolen näyttämään tiukkapipoiselta jäykkikseltä. Eivätkä varmaan ehkä ole edes kovin väärässä.
En siis millään ole oppiakseni tätä uuden yhteisöni virallista ajoitusta. Jotenkin sitä on poloparkana kilttinä ihmisenä oppinut kunnioittamaan ihmisten työaikaa ja olemaan kokouksissa viimeistään ilmoitetulla kellonlyömällä. Täällä uuden korporaation kokouksissa ja koulutuksissa ihmettelen toistuvasti, että mahdanko olla väärässä paikassa, kun ketään ei näy, kokoushuoneet ovat pimeinä ja kello on jo yli. Vaan eipä, aina ne ovat sinne tulleet. Akateemista varttia yli. Onko siihen oikeasti joku ohjesääntö jossain? Tässä on taas nyt joku jäynä; vaikutatat akateemitottomalta moukalta, kun olet paikalla tasalta. Eivätkä varmaan ehkä ole edes kovin väärässä.
Tämähän on muuten vanha markkinointikikka ja toimii kuin junan vessa: tehdään omasta vähemmän mairittelevasta piirteestä hyve ja samalla ovelasti saadaan toinen näyttäytymään vähemmän mairittelevana, vanhanaikaisena, moukkamaisena tai muuten vaan niin eilispäiväisenä. Tämän on hoksannut myös Päivi Räsänen vetämällä papiljottikiharakampauksensa peitoksi tiukkapipon [AL 24.1. s. A17]. En nyt tiedä, miten pystyn elämään sen tosiasian kanssa, että Tiukkapipotesti kertoo minun olevan aito tiukkkapipo:
Sinä et tingi tärkeimmistä. Uskallat tiukkapipoisesti pitää heikoimmista huolta ja peräänkuuluttaa oikeudenmukaisempaa politiikkaa. Kannatat mahdollistavaa, vaihtoehtoja tarjoavaa politiikkaa eli Kristillisdemokraattista politiikkaa.
Herravarjele. Ja niinhän tuo lupaa tehdäkin.
Jälkipuheet
Tunnustan, minä olen myös tiukkapipo! Aina lähdössä liian aikaisin, paikalla ajoissa ja ärsyyntymässä jo viittä yli, jos (ja usein kun) muita ei kuulu. Edellisen korpporaation aikakäsityksestä laadinkin jo kerran kirjoitelman, täällä tuntuu meno täsmällisemmältä. Kun kaikki sitä samaa Akateemista noudattaa kuitenkin. Tai ehkä asiaa auttaa, että kun ei ole äänieristystä, sitä kuulee kepeästi, milloin muut alkavat kokoontua, eikä yritäkään mennä paikalle liian aikaisin.
Mikseiköhön niitä aloitusaikoja ilmoiteta reilusti vartin yli, kun ne kerran sitä tuntuvat olevan. Vaan tietysti ne alkaisi sitten puolelta.
Tuo vielä yhdistettynä ihmiseen, joka ei ole koskaan ajoissa apaikalla, niin päästään mielenkiintoiseen ilmiöön: kokoustaja/kouluttaja joutuu aloittamaan uudestaan ja uudestaan ja paikalla olevat kyllästyvät. Huomaavat jo kolmannen kerran ajoissa tulleina, ettei kannata, kun saman saa myöhästyneenäkin. Kun ei kahviakaan täällä tarjoilla.
Itse auttamattomana myöhästelijänä kunnioitan ja kehdehdin ihmisiä, jotka ovat aina ajoissa paikalla! Minä en vain ymmärrä mihin minulla se aika karkaa? Olenkin varma että joku varastelee elämästänä tärkeitä minuutteja, jopa niitä akateemisia. Yritän jatkuvasti parantaa tapani, mutta... *huokaus* Minulla onkin tästä syystä kello aina vähän edellä ja kiireessä vielä menen halpaan.
Töistä en ole koskaan kuitenkaan myöhästynyt, mutta kiire minulle tulee. Aina.
Joo, aika oivallinen tuo tiukkapipotesti. Kysymykset ovat kaikki sarjassamme "kannatatko ihmisoikeuksia" ja "onko elämä laiffii". Kysymykset ovat kaikki hyviä jos kyllä-vastauksen perään voisi liittää tarkennuksen: jos sinä maksat. (Me kaikkihan tiedämme kuka nämä hyvät ehdotukset sitten maksaisi...)
Tulosvaihtoehtoja on kolme: A."Olet tiukkapipo, kuulut kristillisdemokraatteihin", B."Kehityskelpoinen tiukkapipo, tule kristillisdemokraatteihin niin kehityt" ja C."Sinulla ei ole rohkeutta (sic!) olla tiukkapipo, tule kristillisdemokraattien lempeään syleilyyn niin eheydyt" - ja kannattaako mainitakaan että jos haluaa välttyä leimautumiselta tiukkapipoksi ja kristillisdemokraatiksi saa vastata Ei aika monta kertaa (vaihtoehtoon B. 6/15 kertaa ja yli ja vaihtoehtoon C. peräti 11 kertaa 15:sta).
Aika tiukkaa. Tällä testillä ei ainakaan meikäläisen ääntä voitettu...
Täällä toinen vannoutunut ajoissa paikallaolija. Minusta on rikollisluontoista kuluttaa toisen aikaa ja saapua sovittuun (!) tapaamiseen milloin huvittaa. Itse en siihen pysty. Minulla on sitten muita paheita ja vikoja, mutta olen aina ajoissa paikalla. Koska muuten hävettäisi.
Jos minua ei näy,enkä ole hädissäni asiasta jo ilmoittanut, olen joko kuollut tai siepattu avaruusalukseen.
Mää taas en millään tahdo kestää aikavarkaita.
Ihmisiä,jotka pitävät itseään ja omaa asiaansa niin tärkeänä,että voivat pakottaa toisen kuuntelemaan omia jorinoitaan,tai sitomalla toiseen luuriin, vaikka toisen omat työt hyökyvät niskaan. Mulla lapset karkaa ja ahistaa, mut aikavaras vaan selittää... nii ja sit viä... Jotkut jopa kävelee perässä,vaiks oot jo ilmoittanut,etten nyt ehdi :/
Tavallaan aikavarkaita myöhästelijätkin. Mitä kaikkea olisit ehtinyt tehdä odotellessasi?
Ja tuo edukseen kääntäminen.
Olen aina ihmetellyt millä moraalilla se tehdään!?
Ah, ihanaa, kohtalotoveri!
Minä kuulun myös niihin, jotka ovat aina ensimmäiset 5-10 minuuttia yksin kokoushuoneessa, kun kukaan ei tule ajoissa. En kestä myöhästelyä ja varaudun aina viivästyksiin myös silloin, kun olen itse lähdössä jonnekin: taksin tilaan aina etukäteen (täällä se ei maksa mitään) tai katson bussiaikataulusta, millä bussilla varmasti ehtii ja jos paikka on outo, menen sitä edellisellä bussilla...
Muuten en kyllä mielestäni ole tiukkis, olen päinvastoin toisinaan hyvinkin sotkuinen ja epäjärjestelmällinen ihminen, mutta myöhästy en koskaan, paitsi tarkoituksella tai jos jotain todella sattuu.
Olen saarnannut ystävillenikin tästä; minusta on todella törkeää odotuttaa itseään ja viedä näin toisten aikaa! Varsinkin töissä olen joskus raivon partaalla, kun sovittu tapaaminen on myöhässä, työajan kun voisi käyttää tarkoituksenmukaisemminkin kun tyhjän panttina odottelemiseen (=raivon keräämiseen ja sitten pakolliseen hillitsemiseen).
Myrtti, minullakin on herätyskellon viisarit edellä, jotta voin aamulla lojua sängyssä hetken puolihereillä. naurettavaa itsensä pettämistä. Jollakin tapaa. Mutta se toimii.
Wilhelmiina, minä nostan tiukkapipoani korkealle, jos kristillisdemokraattinen massa nielee tiukkapipoisuuden huumorilla.
Oliivia, sama juttu. Jos epäilen olevani vain viisi minuuttia etuajassa, lähetän jo tekstiviestiä, että myöhästyn. Ja toiset ei ole vielä edes lähteneet.
Hyvä Siru. Tuosta piti kerran kirjoittamani. Millä maailmallisella egolla varustetut ihmiset jaarittelevat niitänäitä kokousten alussa, puhelimessa, kokousten jälkeen. Kun jo pitäisi olla toisaalla, niin eikö nämä jatka jutustelua.
Ja Jospa, samasta puusta ollaan. Lähden aina varmuuden vuoksi edellisellä bussilla. Tilanan taksin varmuuden vuoksi varttia ennen, jotta pääsen paikalle puoli tuntia ennen. Hermoilen itseni tärviölle joka jumalaisen lennon alla, että myöhästyn.
Vieläkin näen painajaisia viime vuotisesta kujanjuoksusta Prahan kentällä, kun taksi ei koskaan tullut ja bussi pysähtyi väärän terminaalin eteen ja jono oli kilometrin mittainen. Kahdeksan terminaalin läpijuoksu ja kaikki se, jotta pääsi puoleksi tunniksi istumaan ja odottamaan. Jos taksi olisi tullut, olisi aikaa ollut reilu puolitoista tuntia. Eli normaalisti.
Käypä myös testaamassa, miten vihreä olet: http://www.vihrea.net/
Kun nyt politiikkaa tuli muutenkin ilmi tässä blogissa. :-)
Silmiin saakka vihreä :)