Kulttuuri – Sivu 61 – Elämä ja mielipiteet

Erittäin hyvä pizza

Tämä merkintä on pitänyt kirjoittaa jo pitkään. Olemme harrastaneet hyvän aikaa jokaviikkoista pitsantekoa ja tuloksena pitsanvalmistus on saavuttanut varsin miellyttävän tason.

Taikina

1/3 pkt hiivaa
1 dl vettä
2,5 dl jauhoa
suolaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen (huomaa, että kädenlämpöinen eli 37-asteinen vesi ei tunnu kädenlämpöiseltä, vaan kuumalta). Sekoita suolaa hitunen jauhoihin ja jauhot veteen. Vatkaa ja kun taikina muodostuu, vaivaa kimmoisaksi. Peitä liinalla ja kohota. Jos aikaa on niukasti, laita taikinakulho kuumaan veteen lillumaan, niin kohoaa joutuisammin.

Kaulitse tasaiseksi. Tuosta taikinasta tulee suunnilleen pellillinen, vähän pienempi (tuplaamalla taikinan saa paksun koko pellin pitsan), eli aika ohueksi saa kaulita. Sitten täyttämään!

Pitsan perusta on tomaattisoosissa. Tomaattipyrettä voi käyttää paremman puutteessa. Se toimii, mutta ei ole elämys. Meillä suositaan Grand’Italian Sugocasa-kastikkeita. S-Marketeista saa, ainakin tavallista ja valkosipuli-sipulia. Ei maksa paljon ja säilyy ainakin viikon, toisin kuin useimmat vastaavat. Tämä soosi sopii hyvin pitsan päälle, mutta myös jauhelihakastikkeen tueksi, murekkeen mausteeksi ja moneen muuhun tarkoitukseen. Suosittelemme.

Sitten varsinainen täyte. Mielikuvitustaan voi käyttää, mutta tärkeää on, ettei täytettä ole liikaa! Tällaista pitsaa ei pidä ahtaa täyteen (iso pellillinen täytteidentäyttämää pitsaa on hyvää, mutta eri juttu). Kannattaa keskittyä yhteen, korkeintaan kahteen täytteeseen. Meillä vakiotäyte on yhdeksän siivua pippurikinkkua (eikä sitten mitään ohuenohuita, vaan perinteisiä paksuja siivuja). Se toimii erittäin hyvin. Päälle vielä pari tomaattia siivutettuna ja se on siinä.

Tai ainakin melkein. Juusto päälle vielä! Jos täytteitä ei pidä laittaa paljoa, juustoa täytyy. Meillä käytetään yksinomaan mozzarellaa, eikä raasteena vaan paksuina siivuina, jotka sulavat kauniisti pitsan päälle. Vakioannos on 250 grammaa Riitan Herkun mozzarellaa.

Lopuksi päälle vielä runsas roiskaus oliiviöljyä. Olemme tykästyneet Borgesin basilikamaustettuun oliiviöljyyn, mutta tavallinenkin toimii. Lopulta pitsa uuniin, 250 astetta ja kymmenisen minuuttia. Viimeisenä silauksena päälle pizzamaustetta tai oreganoa.

Nettijakelulevyjä

Radioheadin vanavedessä pari muutakin bändiä kokeilee vapaaehtoismaksullista nettijakelua. Saul Williams, jolta tiedän tasan raivostuttavan tarttuvan List of Demands -biisin, on julkaissut uuden levyn The Inevitable Rise and Liberation of Niggy Tardust netissä. Saul Williamsin sivuilta levyn saa joko viidellä dollarilla tai ilmaiseksi. Tietääkseni Niggy Tardustia ei ainakaan toistaiseksi saa CD-muodossa.

Levyn tuottaja Trent Reznor on ollut tyytymätön myyntilukuihin: vain joka viides maksoi viisi dollaria. En muuten minäkään maksanut, mutta jos tykkään ja säästän tiedostot, aion kyllä maksaa. Saul Williams on tyytyväisempi ja aikoo tarkastella levyn menestystä parin vuoden aikajänteellä.

Myös Reznorin oma Nine Inch Nails on julkaissut materiaalia samaan tapaan. Ghosts-kokoelman sivuilta saa ilmaiseksi ensimmäisen neljänneksen ja PDF-vihkosen, viidellä dollarilla koko setin, kympillä tupla-cd:n, 75 dollarilla deluxe-version ja 300 dollarilla ultra-deluxe-version. Materiaali on vieläpä julkaistu Creative Commons -lisenssillä, jotta sitä voi hyödyntää monin eri tavoin ilman sen kummempaa lupaa.

Ghosts I BitTorrenttina.

Vielä sensuurikohusta

Mertenin merkintä Voi olla vaarallista käsittelee sensuurikohua hienosti. EFFIn kantelu nettisensuurista oikeusasiamiehelle on erinomainen ja harkitusti kirjoitettu asiakirja, josta selviää hyvin näppärästi, mistä tässä kaikessa on kyse. Suosittelen lukemaan.

Tohtori Orff ja herra Dalcroze

Tohtori Orffia ja herra Dalcrozea ei voi kyllin kehua. Ostimme viime viikolla Sumffaan paluu -DVD:n, joka on viihdyttänyt Nooaa aivan loputtomasti. Puuha-Pete ja Teletapit ovat unohtuneet tyystin, kun Nooa haluaa vain katsoa Dalcrozeja. Eikä Nooa ole yksin fanittamisessaan, minäkin pidän bändistä aivan valtaisasti. Ovat kuulemma tulossa Kaukajärvelle esiintymään huhtikuun alussa: minä olen siellä, ja kai se Nooakin pitää mukaan ottaa..

Kirja on valmis!

Luovutin juuri hetki sitten kirjani käsikirjoituksen kustantajalle. Viiden kuukauden työ on ohi. Kuinkakohan totun siihen, ettei tietokoneella ole koko ajan taustalla pari ikkunaa tekstinkäsittelyohjelmaa auki? Ihan hullu juttu. Työtä riittää sentään vielä hetki, hakemisto täytyisi rakennella kunhan saavat kirjan taitettua ja kuvamateriaaliakin pitäisi vähän skannailla, mutta suurin osa on nyt tehty. Ei voi kuin odotella, että kirja ilmestyy.

Ennen sitä on sentään vähän jännättävää, minkälaiseen ulkoasuun päätyvät ja millainen kansi kirjaan tulee. Nimen sentään keksin, julkistettakoon se vaikka tässä: Tarotista texas hold’emiin – 600 vuotta korttipelejä. Vähän hankalaan väliin osuu sikäli tämä kirjan valmistuminen, kun pitkäaikainen yhteistyökumppanini ja kustannuspäällikköni Tuomas Kilpi hyppää BTJ:ltä Finn Lecturaan helmikuussa. Noh, kirja ilmestyy kyllä, mutta olisihan se mukava Kilven kanssa loppuun asti tehdä.

Kirjoista puheen ollen: minulla olisi jokunen kappale Uudet lautapelit -kirjaani myynnissä. 20 eurolla saa kirjan postitettuna minne tahansa Suomessa ja 15 eurolla ilman postitusta. Nimmari tai omistuskirjoitus sisältyy hintaan.