« Pääsiäishuomioita | Pääsivu| Iken maailma »

Valtatie mutta mihin se vie

Pääsiäinen tyhjensi jääkaapin lammaspihveistä, valkosipulirepunoista [sic!], possun fileistä punaviinikastikkein ja vihanneksin, lohikatkarapukeitosta ja pashasta. Sinkkunaisen on nimittäin pakko yrittää. Tyhjä jääkaappi ei meitä meanderiamaassa säikähyttänyt, saati suunnitelmatalouden pettäminen vaan muistelimme lähikaupan pitävän oviaan aina auki. Emme hätkähtäneet edes sitä, että kaupasta oli loppu kaikki muu paitsi näkkileipä, olut ja broilerisuikaleet hunajamarinaadissa. Olimme näin täysin varustetut kohtaaman toisen pääsiäispäivän nälkäiset vatsat.

Kaapista etsimme käsiimme spagettia, sen katkoimme kiehumaan lihaliemiveteen ja broiskut sujautimme pannulle. Mausteeksi valitsimme yrttejä Provencesta ja Välimereltä, hapanimelää kastiketta Thaimaasta ja fondia Ranskasta sekä mustapippuria ja valkosipulisuolaa K-kaupasta. Spagetit olivatkin tässä vaiheessa aldentejä, niistä siis vedet pois ja loraus persiljaista ja valkosipulista viinirypäleensiemenöljyä päälle ja upealle tuoksuva spagetti lihasuikaleiden päälle pannuun. Kääntelyä.

Nyt vain odotellaan, että avautuuko se valtatie vatsan kautta. Ja mihin se vie. Ilme kertoo kyllä kesänopeudet tulleiksi. Toivoa on.

Jälkipuheet

Jo se, että on toivoa - riittää jo yleensä hyvin pitkälle.

Joskus perille asti.

"Nyt vain odotellaan, että avautuuko se valtatie vatsan kautta. Ja mihin se vie."

Seppo Ahti, alias Bisquit on sanonut:

Tie naisen vatsalle käy sydämen kautta.

Ihanaa, cross kitcheniä kaiken taiteen sääntöjen mukaan:)

Niinpä, Vintti, paitsi, että toivon on, on oltava uskoa ja haaveita.

Murphy on oikeassa, taas kerran, Liekö kokemusta.

Ja ihanaa Susu, sinä ymmärrät. Kaikki ei. Oikeastaan en itsekään tähän mennessä.



Juttutupa

Tuoreet

Kipot ja kuvat

Löytölaatikko



Vitriini

Kahvihuone

Naapurusto

Muita blogeja

Vuokraisäntä

Kellari

Pannuhuone

Powered by
Movable Type 4.0