:-D

Toisaalta on työyhteisöjä, joissa kehityskeskustelu on AINOA tilaisuus, jolloin työntekijä voi edes teoriassa kuvitella tulevansa kuulluksi. Että siinä mielessä en väheksyisi.

Vaikken kyllä käsitä, kuinka siihen konkareita kolmea tuntia kouluttaa tarvitsee. Tai ketään sellaisissa paikoissa, joissa keskustelu on vain muotoseikka, jolla ei ole tekemiseen tai olemiseen minkään valtakunnan väliä.

Kehityskeskustelu on työkalu. Sen voi haudata maahan tai ripustaa vessanseinän koristeeksi, mutta kyllä sillä voi oikeasti jotain tehdäkin :-) Nykyään opitaan kehityskeskustelemaan jo päiväkoti-iästä lähtien. Tosin siellä keskustelevat vain aikuiset eikä lapsia itseään oteta mukaan. Kehittämisen paikka, minusta.

PS. Itselläni on lähtenyt puoli tukkaa per keskustelu siinä vaiheessa, kun pitää ryhtyä täyttämään erinäisiä kohtia kehityskeskustelu-Web-wttu-työkaluun. Onneksi se kasvaa aina takaisin.

Onhan se Veera noinkin. Ihan oikeasti on. Minun kokemukseni vain ovat hiukan nurjahkot ja pieni työyhteisö kertoi kyllä asiain tilat päivittäin ilman virallisia keskustelujakin. Enimmäkseen siinä nyppikin juuri tuo, että AINOA tavoite tuntui olevan prosenttiluvun kasvu. Kukaan ei koskaan kysellyt, mitä niillä keskusteluilla oli saatu aikaiseksi.

Täällä kehityskeskustelutyökalu on vasta viime vuonna keksitty ja tiettyä nuoruuden intoa tuntuu olevan ilmassa. Ainakin visot on kohdillaan mutta kokemushan sen sitten opettaa. Jos liikkumavaraa ei vaan ole, niin ei siinä kauniit puheet auta. Jos tietyt työt vaan on tehtävä, ei auta, että kaikki haluaisivat haasteellisempia tai antavampia töitä. Jos esimiehen lausunto vaikuttaa palkkakuittiin, niin turha odottaa rakentavaa palautetta esimiehelle. Niettä ...

*hekottaa*
Ehkä sun tosiaan on syytä varoittaa..
Melkoinen esimiessyöppö...

Meillä otettiin käyttöön uusi sähköpostijärjestelmä. Saatiin kahden tunnin koulutus LUENTONA! :O
Haloo? Vartti koneella,se olis ollu siinä.
Mutta keskusteluja sen paremmin kuin kehitystäkään ei oo näkynyt.
Työnarviointia kyllä,mutta olen kokenut senkin työntekijän arvioinniksi..

On se kivaa,ku voi tehä kaikkee muuta ku työtään ;)
Harmi vaan,et tykkään työstäni..

" ... työntekijä voi edes teoriassa kuvitella tulevansa kuulluksi." Niinpä, mutta sitten kun havahtuu, että se oli vaan teoriaa, niin eikö siitä keskustelusta tule vaan paha mieli?

Nämät tuo Siru, nämät kurssitukset väkisinkin välillä mieleen, että ovay ihan oikeassa puhuessaan pullamössösukupolvesta. Tosin näissä tietokoneasioissa mössöpolvi on hiukan vanhempaa. Todellisia isoja asioita ei sitten opetetakaan, ne täytyy ihan keskenään opiskella.

Tiina, juurikin tuo teoreettinen kuulemispuoli minua nyppiikin. Todellisuudessa asiat muuttuvat vain niiden kohdalla, joiden kohdalla ne muuttuisivat muutenkin, sillä he osaavat kyllä pitää puolensa. Kukaan itseään kunnioittava yksilö ei morkkaa esimiestä, työtovereita, töitä tai omaa aktiivisuuttaan. Jos esität jotain uudistusta, saat olla satavarma, kuka sen toteuttaa. Jos se menee pieleen, tiedät kyllä, ketä kiitellään.

Tuo kuulosti niin huikealta, että anna edes pieni vinkki, mitä teet työksesi. Virkanainen, juu, niinhän minäkin, mutta meillä kehityskeskusteluissa ollaan pönäköitä ja pomo on takuulla selvin päin. Se on tylsää ja ennakoitavissa.

Koko termi "kehityskeskustelu" on vesitetty englanninkielisestä termistä "performance review".

Performance review -käytäntö rantautui ensin jenkkilästä Ruotsiin, jossa käytönnön nimeksi pehmennettiin "utvecklingssamtal". Ruotsista se sitten tuli Suomeen suoraan käännettynä.

Itse olen alkanut kallistua enemmän performance review -tyyppisen keskustelun kannalle, koska se on selvää ja reilua. Katsotaan miten on mennyt (joillakin taiten ja yhdessä valituilla mittareilla), ja asetetaan yhdessä muutama uusi tavoite seuraavalle vuodelle. Siinä kaikki. Ei mitään "mitässiä nyt haluisit tehhä" -juttuja tai pehmeää lounas & kahvihuoneläppää, koska sitähän työyhteisö on pullollaan joka päivä. Harvemmin pääsee esimiehen kanssa keskustelemaan tavoitteista ja työn mielekkyydestä.

Yleensäkin kehityskeskustelusysteemin sisäänajaminen kestää kolmisen vuotta, eikä kehityskeskustelun malli saisi paljoa muuttua sillä välillä.

Kehityskeskustelun nimellä kulkee vähän kaikenlaista soopaa. Yhdessäkin työpaikassa sai antaa sähköpostitse nimetöntä palautetta työtovereista. Viisaat tekivät niin, että laittoivat kommentoitavan työtoverin bcc-kenttään, kehuivat, ja varmistivat näin itselleen positiiviset kommentit. Kokonaan toinen juttu on se, mitä järkeä anonyymissä palautteessa edes on.