Hankin viime viikolla uuden kännykän. Vaihto alkoi tuntua ajankohtaiselta, kun kävimme tutustumassa kaupoissa uusiin puhelimiin. Gigantille muuten siitä kiitos, että liikkeessä sai ihan oikeasti kokeilla puhelimia, eikä pelkkiä toimimattomia mallikappaleita. Ostofiilikset heräsivät ihan toisella lailla, kun näki tarkan värinäytön toiminnassa.
Malliksi valikoitui Nokian 6610, eli bisneslinjalla ollaan. Asiatyyli kunniaan kännyköissäkin. Hintava, joo. Vaan eiköhän tuolla jonkun vuoden taas pärjää. Ihan mukavaa kyllä saada ensimmäistä kertaa ihan uusi puhelin. Aikaisempi puhelimeni, pikkuveljeltä peritty 3210 kalpenee kyllä vertailussa.
Muutaman päivän tuota on nyt tullut käytettyä ja kylläpä siinä vain on paljon uusia, miellyttäviä ominaisuuksia. Värinäyttö ei suinkaan ole pienin niistä. Tekstiviestien sähköpostimainen käsittely (lajittelu kansioihin, lähetettyjen viestien säilyminen, kapasiteetti säilyttää yli 25 viestiä) sopii minulle mainiosti. Käyttöliittymä on tietysti aikaisempaa mutkikkaampi ja vaatii vielä totuttelua. En usko, että se on mitenkään voittamaton.