Joskus työmukavuus voi olla pienistä asioista kiinni. Minunkin työntekoani edistäisi parempien kärryjen saaminen. Työhöni kuuluu nimittäin kirjojen siirtelyä paikasta toiseen, ja se pitäisi hoitaa pienillä kiikkerillä kärryillä. Kärryt ovat ensinnäkin aivan liian korkeat: kun niihin lastaa sopivasti kirjoja, kärryjen painopiste kohoaa ylös ja ne kippaavat nurin helposti. Tähän asti olen välttänyt vaaran, mutta tänään onnistuin kaatamaan kärryt.
Toinen ongelma piilee kärryjen pyörissä. Pienet pyörät juuttuvat matalimpaankin kynnykseen. Hissiin pääseminen ja kynnysten ylittäminen ovatkin haastavia pulmia, varsinkin jos kärry on täynnä painavia kirjoja. Lisäksi pyörät eivät käänny mitenkään erityisen sujuvasti. Pahimmillaan niitä joutuu potkimaan, jotta ne kääntyisivät. Kärryjen kestävyyskään ei ole taattu juttu: yhdestä kärrystä petti ylähyllyn hitsattu sauma.
Taiteenlajinsa sekin, kun yrittää lykkiä kolisevaa kärryä mahdollisimman äänettömästi.
Lukeeko työnantajasi sivuasi aktiivisesti? Jos ei, niin kannattaa muistaa asioista valittaa niin, että hänkin kuulee – muuten ei asiat varmaan miksikään muutu.
Totta varmaan, että et ole ensimmäinen, joka purnaa huonoista kärryistä, mutta jos jokaikinen ”kärrääjä” asiasta valittaa, niin luulisi sillä johonkin olevan vaikutusta edes pidemmällä aikavälillä.
Tai toisaalta: oletkos ajatellut, että huonoilla kärryillä olisi normaalityöhön piristävä vaikutus? Aina ei varmaan ns. peruskirjastotyökään ole jännittävää, jolloin tasapainoilu huonoilla kärryillä on päivän ”jännitysnäytelmä”… 🙂
-Tero Hyötyläinen
Yleisesti ottaen: toivottavasti työnantajani edustajat eivät lue tätä blogia. En kaipaisi sellaisia paineita…
Mutta joo, pitäisi kai valittaa kärryistä enemmän, mutta toisaalta tuntuu että ne, joille niistä valittaisin, tietävät jo, että kärryt ovat surkeita. Onko sitten rahakysymys, että uusia ei hankita ennenkuin vanhat on käytetty loppuun.
Tuovathan remppaavat kärryt ainakin vaihtelua, mutta onko se sitten kivaa, on eri juttu…