Mooren laki on omalla harhaanjohtavalla tavallaan kuvannut tietotekniikan nopeutumista ajan mittaan. Transistorien määrä toki kasvaa kasvamistaan, mutta tietokoneet kulkevat silti kuin täi tervassa. Applen PowerBook G4, jolla tätä merkintää kirjoitan, on melkoinen tehomylly verrattuna aikaisemmin käyttämiini koneisiin (Nooalle riittää kyllä tietoteknisiä "isäsi hiihti kouluun 25 kilometriä suuntaansa joka päivä karhujen ja susien keskellä"-legendoja), mutta tahmii silti minkä ehtii.
Niklaus Wirthin mukaan nimetty Wirthin laki taitaakin kuvata todellisuutta paremmin: sen mukaan ohjelmistot hidastuvat nopeammin kuin rauta nopeutuu. Uudet ohjelmat ovat aina entistä raskaampia. Pahimmillaan ohjelmoijat suorastaan laskevat Mooren lain varaan ja kirjoittavat tarkoituksella hidasta koodia – ohjelma rullaa kyllä nopeammin, jahka tietokoneet vähän tästä nopeutuvat.
Käsiteltävät tietomassat ovat kieltämättä kasvaneet räjähdysmäisesti. Siinä missä Commodore 64:n 64 kilotavun muistiin mahtui käyttäjän tietoja hassut 30 kilotavua, törmäsin eilen mielenkiintoiseen rajaan: FTP:llä ei pysty siirtämään yli neljän gigatavun kokoisia tiedostoja. Vuoden 2006 valokuvat veivät yhteen tiedostoon paketoituna hitusen yli neljä gigaa, joten ne piti siirtoa varten pilkkoa pienemmiksi osiksi. Se olikin sitten hidas prosessi. Kun dataa on paljon, tehokaskin kone on polvillaan, ja neljä gigaa on paljon.
Toinen tietokoneenkäyttäjälle tuttu laki on se, että koosta riippumatta kovalevy on aina 90-prosenttisesti täynnä – liekö tuolle sitten nimeä, mutta paikkansa sekin tuntuu pitävän. Vääntö kovalevytilan riittävyydestä on samanlaista kuin aikoinaan 60 megan kovalevyn kanssa. (No, ei sentään – kyllä nyt on hitusen väljempää. Silloin sai todella valita, mitä halusi koneella pitää. Doom oli aivan käsittämätön tilasyöppö yli 10 megan kokoisena.)
Niin se maailma muuttuu, Eskoseni. Mistä pääsemmekin väärinsiteeraamiseen. Nummisuutareissa kun lukee "niin muuttuu mailma, Eskoni". Vaan eihän Sherlock Holmeskaan kirjoissa koskaan tokaissut "Elementary, dear Watson" – Eskon kohdalla ollaan sentään vääntämässä oikeaa lausuntoa väärään muotoon.