Me olemme kaikki mysteerejä

Voi William!

Elizabeth Strout: Voi William!
Tammi, 2022
Suom. Kristiina Rikman
226 s.

Elizabeth Strout suomennokset aloitettiin Lucy Bartonin parissa, vaikka ensimmäinen Olive Kitteridge -kirja ilmestyi englanniksi ensimmäisenä. Oivallinen Kristiina Rikman on saanut suomentaa kerran vuodessa uutta Stroutia, ensin kaksi Lucy Barton -kirjaa, sitten kaksi Olive Kitteridgeä ja nyt sitten palataan taas Lucy Bartonin pariin.

Tämä kirja sai inspiraationsa näyttelijä Laura Linneyltä, joka esitti Lucy Bartonia monologinäytelmässä. Näytelmän harjoituksissa Linney mutisi jotain Lucy Bartonin ensimmäisestä aviomiehestä Williamista ja siitä se tuli: Voi William! Totta kai Williamistakin piti tehdä kirja.

Lucy Barton on köyhistä oloista kotoisin oleva nainen, josta on sittemmin tullut menestynyt kirjailija. Tässä kirjassa luodataan Lucyn ensimmäistä avioliittoa professori William Gerhardtin kanssa. Lucy kertoo heti kirjan alkajaisiksi, että William on hiljattain kokenut pari epämiellyttävää asiaa elämässään. Siitä tilanne sitten lähtee purkautumaan ja Lucy kertoo meille, mitä on tapahtunut.

Lucy nimenomaan kertoo: kirja on kirjoitettu täysin Lucyn näkökulmasta ja tekstiä ryydittävät Lucyn kommentit ”nyt haluan kertoa tämän”, ”tästä tuli mieleeni”, ”ajattelin”. Tarina etenee pala kerrallaan, ikään kuin Lucy kertoisi sitä lukijalle sitä mukaa, kun asioita tulee mieleen. Jo iäkkäämpi ihminen – Lucy on tässä kuusikymppinen, William seitsemänkymppinen – muistelee menneitä ja pohtii aikaisempia asioita nykyisen tietämyksen valossa.

Kansiteksteissä Stroutia verrataan Alice Munroon ja vaikka Munro on toisaalta hyvin selkeä novellisti ja Strout ei, jotain samaa näissä kuitenkin on. Hyvin arkista elämänmenoahan tässäkin kuvataan ja kieli on aika pelkistettyä ja vähäeleistä. Elettyä elämää; Lucy päätyy olemaan paljon tekemisissä ensimmäisen miehensä kanssa ja se taas herättelee pohtimaan Williamin ja Lucyn välistä suhdetta, syitä sen päättymiseen ja vuosien jälkeistä viisautta siitä, millaisia ihmisiä itse kukin tässä on. Williamin ja Lucyn tyttäretkin ovat olennainen osa tarinaa, samoin äitien ja lasten väliset suhteet niin Lucyn ja tämän lapsien, Lucyn ja hänen äitinsä ja Lucyn ja Williamin ja Williamin äidin välillä.

Kaikkiaan Voi William! on oikein kiehtova kirja ja miellyttää varmasti Elizabeth Stroutin kirjojen ystäviä. Minulle Olive Kitteridge taitaa lopulta olla vähän läheisempi kuin Lucy Barton, mutta kyllä tässäkin monia hyviä kohtia oli ja mielenkiintoisia ihmissuhteita. Kelpo kirja siis!


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin. Minut löytää myös GoodReadsista.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.