Mia Rönkä, Thomas Lilley ja Nadja Sarell: Lepakon vuosi
Sammakko, 2020
31 s.
Mitä lepakoiden elämään kuuluu? Lepakon vuosi -kirja tekee yöllisiä lentäjiä tutummaksi ja tuo myös konkretiaa lepakoiden suojeluun näyttäessään, millaisia tekoja se voi käytännössä tarkoittaa.
Kirja on yhdistelmä tarinallista kuvakirjaa ja tietokirjaa. Kirjan sivuilla etenee tarina, jonka päähenkilö kohtaa öisellä pihalla lepakon. Se herättää mielenkiintoa, josta seuraa lepakkoretken suunnittelua ja huikea löytö: vanhassa autiotalossa pesii valtavasti lepakoita.
Talo ollaan kuitenkin purkamassa ja lepakkoyhdyskunta on vaarassa. Lapset ovat onneksi kekseliäitä ja saavat talon omistajan avukseen. Paikalle hälytetään lepakkotutkija, joka varmistaa löydön harvinaisuuden ja arvokkuuden.
Tarinan ohessa sivuja täytetään lepakkotiedolla. Jokaisesta aukeamasta noin kolmasosa on tietosisältöä, aukeaman reunoilla on paljon tietolaatikoita, joissa kerrotaan lisätietoja lepakoista. Tiedot liittyvät oikein mukavasti siihen, mitä tarinassa tapahtuu, joten ne tulevat mukavasti osaksi kirjaa. Tarina ja tieto sopivat hyvin yhteen.
Kirjan tekijöinä ovat ympäristöekologian dosentti Mia Rönkä Turun yliopistosta ja dosentti Thomas Lilley Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Lepakko-osaaminen on siis varmasti kohdillaan. Kirjan on kuvittanut Nadja Sarell, joka on tehnyt hyvää työtä niin ihmisten kuin lepakoiden piirtäjänä.
Lepakon vuosi ei ole tarinaltaan parhaiden tarinallisten kuvakirjojen tasoa, mutta toisaalta yltää helposti tavanomaisten kuvakirjojen rinnalle ja ohikin ihan tarinanakin. Erinomaisen kirjasta tekee se, miten luontevasti siinä on yhdistelty tietoa ja tarinaa. Tällaisia tarinallisia tietokuvakirjoja näkisin mielelläni paljon lisää.
Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista ja StoryGraphista. Mastodonissa olen msaari@mementomori.social.