Lukuloki 2023

Lukuvuosi 2023 numeroina:

  • 260 luettua kirjaa (-13 viime vuodesta)
  • 53 031 luettua sivua (-4355)
  • 7 arvostelukappaletta (+1)
  • 240 kirjastolainaa (-21)
  • 8 ostettua kirjaa (+4)
  • 5 muuten hankittua (+3)
  • 1 e-kirja (+1)
  • 0 ostettua e-kirjaa (±0)

Numeroissa tuli hieman takapakkia viime vuodesta; ei se mitään. Viime vuonna urakoin läpi lähes kaksi runokokoelmaa viikossa; tänä vuonna runokokoelmia kertyi 61. Kevätpuolta väritti kurssikirjojen lukeminen; luin paljon vanhempaa kotimaista kirjallisuutta. Avoimen yliopiston kirjallisuustieteen opinnot jäivät keväällä kesken; oma kirjaprojekti esti niiden jatkamisen loppuun. Saa nähdä, palaanko niihin nyt kun kirja alkaa olla valmis.

Sukupuolijakauma meni tänä vuonna (oletetusti) naiset 189, miehet 76 ja muunsukupuoliset 4. Naisten osuus on edelleen noin kolme neljäsosaa. BIPOC-kirjailijoiden osuus laski viime vuodesta vähäsen, noin 8 prosenttiin. Osin tämä johtuu lukemieni kirjojen kotimaisuudesta, osin käännöskirjatarjonnasta.

Kotimaisuusaste pysyi korkeana, osin kiitos runojen, vaikka vähän laskikin viime vuodesta: 68% kirjoista oli kotimaisia, 32 % ulkomaisia. Ulkomaisista kirjoista noin puolet oli angloamerikkalaista, mikä on vähän takapakkia viime vuodesta. Eurooppalaista kirjallisuutta oli ulkomaisista noin kolmasosa, muuta maailmaa viidesosa.

Arvioista edelleen suurin osa ilmestyi Kirjavinkeissä, hyvä osa Kulttuuritoimituksessa ja jokunen Onnimannissa. Liityin Suomen arvostelijain liittoon.

Pidin lukupäiväkirjaa Kulttuuritoimituksessa. Sen osat löydät täältä:

Lukupäiväkirjassa riittää pitkäksi toviksi luettavaa, jos sen lukee kokonaan läpi – tekstiä on pienen romaanin verran.

Tähdellä olen merkinnyt vuoden parhaiksi nousseita lukukokemuksia.

Tammikuu

Georges Perec: Talvinen matka
Louise Penny: Murhan alkusointu
Toni Saarinen ja Reetta Vuokko-Syrjänen: Epätie
Jussi Hyvärinen: Kurkistan kaivoon
Hanna van der Steen: Punapipoinen poika
Grazia Deledda: Kuin ruo’ot tuulessa
Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko
Olga Ravn: Alaiset
Kirsti Kuronen: Merikki
Getaway Games ja Roope Lipasti: Pakoretki mestauslavalta
Helena Sinervo: Täyttä ainetta
Laura Laakso: Suureita ja pieneitä
Piia Leino: Aarteidesi aikakirjat
Pinja Meretoja: Aikamatka
Heidi Airaksinen: Vierge moderne
Janne Saarikivi: Rakkaat sanat
Sinikka Huusko: Kokonaan
Celia Fremlin: Hetket ennen aamunkoittoa
Liisa Enwald: Kesken
Éric Vuillard: Kunniallinen vetäytyminen
Päivi Lukkarila: Kuinka saavutetaan zanshin
Laura Finska: Muut esille tulevat asiat
Heidi Airaksinen: Maa jota ei ole
Markus Palmén: Suklaaöylätti
Svetlana Aleksijevitš: Sinkkipojat

Helmikuu

Panu Tuomi: Kardinaali Zen
Virginia Woolf: Runoilijan koira
Jukka Aalho ja ChatGPT: Aum Golly 2
Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin
Celeste Ng: Kadonneet sydämemme
Tuomas Aitonurmi: Ruumiin ylittävä ääni
Olga Palo: Aion kertoa nyt kaiken
Jari Mäkipää: Masi Tulppa : Pääsy kielletty!
Annika Suvivuo: Matka jään reunalle
Satu Erra: Hetkenä minä
Anu Kaaja: Rusetti
Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko
Kristian Blomberg: Kaikessa hiljaisuudessa
Sanmao: Tarinoita Saharasta
Aki Salmela: Jokeri
Ursula K. Le Guin: Pimeyden vasen käsi
Miriam Toews: Pidä puolesi, Swiv
Tytti Heikkinen: Varjot astronauteista
Rachel Cusk: Mykkäkoulu

Maaliskuu

Olga Tokarczuk: Rumpujen kaupunki
Anneli Kanto: Haihtuneet
J. S. Meresmaa: Kunnes tapamme taas
Margaret Atwood: Kipeästi : runoja
Kristian Blomberg ja Olli-Pekka Tennilä: Itseään täydentävä raunio : fragmentin poetiikkaa
Jenna Viro: Tuhkimoleikkaus ⭐️
Harri István Mäki: Kirottu
Akseli Koskela: Rengastus
Katja Bargum ja Jenny Lucander: Muurahaisten ennätyskirja
Minna Canth: Anna Liisa
Salla Savolainen: Betonia!
Marisha Rasi-Koskinen: Pudonneet
Sofia Rossi ja Carlo Canepa: Muovinkalastaja ja muita tulevaisuuden ammatteja
Kristian Blomberg: Valokaaria
Sini Helminen: Kalma
Jalokiviä ja kiikareita 1
Louise Glück: Villi iiris
Virginia Woolf: Kiitäjän kuolema ja muita esseitä
Saara Kekäläinen ja Netta Lehtola: Prinsessa joka lähti kälppimään
Laura Gustafsson: Mikään ei todella katoa ⭐️
Radclyffe Hall: Neiti Ogilvy löytää itsensä
Akwaeke Emezi: Rakas Senthuran

Huhtikuu

Daniel Kalejaiye: Konstaapeli Daniel tässä, moro!
John Ajvide Lindqvist: Ystävällisyys
Jyrki Kiiskinen: Nenän edessä vuori
Olavi Hölttä ja Henna Pohjavirta: Noora saa syytteen
Emilia Männynväli: Toiste en suostu katoamaan ⭐️
Dess Terentjeva: Freestyle
Aleksandr Manzos: Pelattu elämä
Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stålin tarinat
Elisa Shua Dusapin: Sokcho talvella
Tessa Hadley: Vapaa rakkaus
Alba de Céspedes: Ylioppilaskoti
Auli Viitala: Elämäni kansalaisena
Salla Savolainen: Asfalttia!
Marianna Kurtto: Ellen valkeudessa
Katriina Kaija: Oletko kuullut järven?
Vilja-Tuulia Huotarinen ja Anna Emilia Laitinen: Vuori, joka juoksi
Mila Teräs ja Hannamari Ruohonen: Ensilumi
Minna Canth: Lehtori Hellmanin vaimo / Työmiehen vaimo
Benjamín Labatut: Maailman kauhea vihreys
Magdalena Hai: Sarvijumala
Katja Meriluoto: Mehiläisen paino
Gu Byeong-Mo: Nainen ja veitsi
Veera Sylvius: On todellakin kuljettava kuusikon läpi
Tytti Heikkinen: Moulin extra beauté
Abdulrazak Gurnah: Paratiisi
Essi Kummu: Alaston lukupiiri
Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa

Toukokuu

Georges Perec: Häviäminen ⭐️
Anu-Riikka Lampinen: Kuomaseni
Malin Klingenberg ja Maria Sann: Luuranko
Kati Närhi: Kadoksissa
Maija Hurme: Kaikki löytämäni viimeiset
Linda Bondestam: God morgon rymden
Ellen Strömberg: Me vaan mennään siitä ohi
Fernanda Melchor: Paratiisi
Terhi Tarkiainen: Maggie, eli kuinka jano tyydytetään
Tarja Tornaeus ja Piia Kleimola: Sanojen liike
Nina Rintala: Merenalaiset hulmuavat osat
J. S. Meresmaa: Tytär hämärän, piika pimeän
Marika Maijala: Taikurinkukka
Natalia Salmela ja Jasmin Hamid: Raha
Anu Kaaja ja Lee Lahikainen: Florian & Griselda
Leena Paasio: Bengtskär itä kahdeksan
Aleksis Kivi: Kullervo : Kriittinen editio
Aino Kallas: Sudenmorsian
Mia Myllymäki: Huomistarhuri
Jenny Kangasvuo: Hiukset takussa
Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira
Satu Taskinen: Luomistyö
Juhani Aho: Juha
Eveliina Netti: Pinnalla pinnan alla
Mikko Räty: Borealia
Brit Bennett: Äidit
Minna Eväsoja: Sensei : oppilaana Kiotossa
Liv Strömquist: Peilisalissa
Maria Jotuni: Kun on tunteet / Tyttö ruusutarhassa
Louise Penny: Särö pimeydessä ⭐️
Harry Salmenniemi: Texas, sakset ⭐️

Kesäkuu

Iain M. Banks: Muista Flebasta
Martha Wells: Hälytystila
Taneli Viljanen: Pimeä kuu
Maggie O’Farrell: Lucrezian muotokuva
Annie Ernaux: Tapaus
Pekka Vartiainen: Matkalla… jossakin päin kirjamaailmaa
Jamaica Kincaid: Annie John
Amanda Romare: Puolet kaupungin miehistä on jättänyt mut
Ágota Kristóf: Todiste
Markku Paasonen: Lykätty salamurha
Jonas Eika: Auringon jälkeen
Kirsti Kuronen: Paha puuska
Paula Havaste: Lieka
Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatun ja Patun fantasiaseikkailu
Uni Ojuva: Onhan sentään linnut
Kirsi Piha: Levoton lukija
Touko Hujanen ja Antti Salminen: Lantun henki
Leah Hazard: Kohtu : Sieltä me kaikki tulemme
J. S. Meresmaa ja Anni Kuu Nupponen (toim.): Tinarinnat

Heinäkuu

Saara Turunen ja Petra Maisonen (toim.): Suurteoksia 2
Hila Blum: Kuinka rakastaa tytärtään
Elizabeth Strout: Lucy meren rannalla
Pontus Purokuru: Haavamaa
Anne Muhonen: Monstera Deliciosa 1 : Löytäjä saa pitää
Nooshin Shabani: Pikkudino Misinuu
Antje Rávik Strubel: Sininen nainen
Deborah Levy: Kuumaa maitoa
Patrik Svensson: Meren kutsu : Tarinoita ihmisen uteliaisuudesta
Marketta Pyysalo: Matka yli aikojen
Ramsey Campbell: Vanhat sarvet
Mira Aurelia Eskelinen: Aavistus
Harry Salmenniemi: Varjotajunta
Lewis Carroll: Liisan seikkailut Ihmemaassa
Virginia Woolf: Mrs. Dalloway
Terhi Tarkiainen: Peto irti
Jalokiviä ja kiikareita 2
Riikka-Maria Rosenberg: Saara ja naakka
Asta Piiroinen: Toukokuun auringon aikakirjat

Elokuu

Pekka Kytömäki: Historian pienmiehiä
Ilona Tomi: Tapahtukoon sinulle sinä
Annie Ernaux: Puhdas intohimo
Katinka Sarjanoja: Kisälli
Marko Hautala: Musta kieli
Joel Mäkipuro: Periferia
Henriikka Tavi: Pinnan alla (epälibretto)
Nathalie Sarraute: Kultaiset hedelmät
Lois Armas: Flora
Éric Vuillard: Päiväkäsky
Daina Chiba: Riichi Book 1
Tytti Heikkinen: Täytetyn eläimen lämpö
Mikko Väänänen: Q
Elif Shafak: Kadotettujen puiden saari
Veli-Matti Huhta: Seikkailu alkaa sumusta
Miira Luhtavaara: Tuhkaksi tekemisen taika
Elina Sallinen: Kehät
Esa Mäkijärvi: Mantra
Annie Ernaux: Nuori mies
Kim Chakanetsa ja Mayowa Alabi: Afrikka : Suurenmoinen maanosa

Syyskuu

Vesa Etelämäki: Raja
Annelise Heinz: Mahjong
Holly Smale: Uusi alku, Cassandra
Niklas Salmi: Valotusaika
Juha Hurme: Kenen Kalevala?
Scott D. Miller: Riichi Mahjong
Lauri Paatero: Go – Mikä se on?
Riika Helle-Kotka: Kaiuttimessa peipot
Aura Koivisto: Harhamat
Peter Shotwell: Go! More Than a Game
Liu Cixin: Muurahaisia ja dinosauruksia
Emi Yagi: Tyhjyyspäiväkirja
Yū Miri: Uenon asema
George Saunders: Vapautuksen päivä
Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa
Kristian Blomberg: Puhekuplia
Miska Valos: Sisäsiisti

Lokakuu

Fríđa Ísberg: Merkintä
Terhi Rannela: Vaarallinen keli
Ulla Donner: Luonnollinen näytelmä
Iida Turpeinen: Elolliset ⭐️
Anneli Kanto: Saalistetut
Pasi Ilmari Jääskeläinen: Kuurupiilon anatomia
Vehka Kurjenmiekka: Kellopelisydän ⭐️
Jennifer Egan: Piparkakkutalo
Ainokaisa Huusko (toim.): Kerrostalo sateessa
Simon Chapman: Rivers
Anja Portin: Sumupuiden kirja
Kaija Rantakari: Kertosäe
Tiina Katriina Tikkanen: Ei mitään hätää
Riina Katajavuori: Vasemman käden runot
Satu Mattila-Laine: Toimitila
Henriikka Tavi: Remu
Silvia Hosseini: Kirjallisuuden kiihottava historia
Elina Hirvonen: Rakkauksien lokikirja
Eva Frantz: Lasta et minulta vie
Jouni Inkala: Geenihymni
Iida Kiviranta: Ensisolmu

Marraskuu

Selja Ahava ja Emma Puikkonen: Rakennenautintoja ⭐️
Maria Matinmikko: Valohämy
Gabrielle Zevin: Huomenna, huomenna ja huomenna
Lydia Millet: Lasten raamattu
Salla Savolainen: Romua!
Salla Savolainen: Asfalttihommissa
Virpi Vairinen: Antiluuppi
Hernan Diaz: Luotto
Markku Paasonen: Kaikki on tuhoutunut
Pekka Kytömäki: Ei talvikunnossapitoa
Elli Valtonen: Tainnutuskehto ⭐️
Ayọ̀bámi Adébáyọ̀: Onnenkauppaa
Anniina Mikama: Tulen ja tuhkan tyttäret
Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio ⭐️
Katja Raunio: Viime ajat
Martha Wells: Keinotekoinen olotila
Risto Oikarinen: Kiitos tästä yöstä
Kirsti Kuronen: Seelanti
Janika Haataja: Kukkiva nahka

Joulukuu

Heidi Silvan: Sutinasuodatin
Kaija Rantakari: Koko meren laajuus
Akwaeke Emezi: Hölmö rakkaus
Kaija Rantakari: Salit
Siri Kolu: Tämä liukasteleva sydän
Aino Vähäpesola: Suurenmoinen epävire
Ágota Kristóf: Kolmas valhe
Pirjo Hiidenmaa, Ilona Lindh, Sara Sintonen ja Roosa Suomalainen (toim.): Lukemisen kulttuurit
Stina Saari: Onninno
Miira Luhtavaara: Sinusta roikkuu valoa
Amal El-Mohtar ja Max Gladstone: Tällä tavalla hävitään aikasota
Eddie Reynolds, Matthew Oldham ja Lara Bryan: Mitä on raha?
Elina Lappalainen: Rahan jäljillä
Tittamari Marttinen: Tähdet syntyvät sattumalta
Karin Bojs: Euroopan esiäidit
N. K. Jemisin: Kaupunki joksi tulimme
Helena Sinervo: Oodeja korvalle
Louise Penny: Kohtalokas kotiinpaluu
R. F. Kuang: Babel ⭐️
Kaija Rantakari: Mikado
Hanna Storm: Silittäisinkö häntä vähän

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Vain yksityiskohdilla on merkitystä

Ia Genberg: Yksityiskohdat
Johnny Kniga, 2023
Suom. Jaana Nikula
159 s.

Ruotsalaisen Ia Genbergin August-palkittu Yksityiskohdat oli yksi niistä kirjoista, joista monet tuntuivat vuonna 2023 puhuvan. Se on ainoa Genbergin neljästä kirjasta, joka on suomennettu, ja  onkin kansainvälinen menestysteos. Pienimuotoisen kirjan kehyskertomuksena on keski-ikäinen nainen, joka sairastaessaan saa päähänsä tarttua uudestaan vanhaan tuttuun kirjaan. Kirjan nimiösivulla on omistuskirjoitus, joka tuo mieleen aikaisemman sairaskokemuksen, kirja oli saatu rakkaalta lahjaksi naisen sairastaessa malariaa 1990-luvun puolivälissä.

Paljon on siitä kuumeisesta kesästä unohtunut, mutta ei Johanna, joka kirjan antoi lahjaksi. Kertoja kuvailee suhdettaan Johannaan, ystävyyttä ja rakkautta, ja sitä, millaiseksi yhteys muodostui suhteen päättymisen jälkeen. Kirja koostuu kaikkiaan neljästä tällaisesta muistelusta, neljästä ihmisestä, jotka ovat kertojan elämässä olleet tärkeässä osassa. Johannan lisäksi kohdataan Niki, kovin ailahteleva ystävä, joka tänä päivänä saisi psykiatrisen sairausluokituksen jos toisenkin. Alejandro on hurmaava häirikkö, joka käväisee elämässä, jättää muistoja ja katoaa. Viimeisenä kohdataan Birgitte, joka erottuu näistä muista kohtaamisista.

Yksityiskohdat kuvaa ihmisiä, joista heti alkuun jo aavistaa, etteivät suhteet ole pysyviä, mutta jotka kuitenkin jättävät mieleenjäävän jäljen. Näistä yksityiskohdista nousee merkityksellisiä suhteita. Siinä sivussa se kuvaa elämää 1990-luvulla; on ihmisten etsimistä puhelinluetteloista, matka Irlantiin etsimään kadonnutta ystävää ja tietysti suuret millennium-uudenvuodenjuhlat.

Ei ole ihme, että Yksityiskohdista on kohistu ja että se voitti August-palkinnon. Se on ytimekäs, pieni kirja, joka kertoo kuitenkin paljon ihmiselämästä. Se on terävää kuvausta, jonka nimetön kertojahahmo piirtyy epäsuorasti kuvattaessa suhteita muihin ihmisiin. Jaana Nikula on tehnyt suomennoksen kanssa hyvää työtä.


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Eikä hänen nimensä ole Claus

Ágota Kristóf: Kolmas valhe
Tammi, 2023
Suom. Ville Keynäs
163 s.

Ágota Kristófin Kaksoset-trilogian kolmas osa oli kovin odotettu. Avausosa Iso vihko oli järkyttävä, mutta jätti tarinan kesken tavalla, joka varmasti ärsytti lukijoita 1980-luvulla, kun kirja ilmestyi suomeksi ja jäi sitten vaille suomennettuja jatko-osia. Nyt jatko-osat on saatu Ville Keynäsin suomennoksina. Todiste vetäisi mattoa lukijan jalkojen alta pahemman kerran, kyseenalaistaen lähes kaiken ensimmäisessä osassa kerrotun. Kolmas valhe on siis pakko lukea.

Kertooko se sitten totuuden Clausista ja Lucasista? Ehkä. Romaani sijoittuu pitkälle sodanjälkeiseen aikaan, kun totalitarismin sulkemia rajoja on taas avattu ja sodan jälkeen eri puolille rajaa jääneiden kaksosten on mahdollista kohdata toisensa ja se totuus, joka heidät erilleen ajoi.

Vaikka jotain vapautta onkin tullut lisää, ei se silti totuutta paljasta. Kolmas valhe antaa taas uusia näkökulmia aikaisempien kirjojen tapahtumiin. Mutta kasaako se vain uusia valheita aikaisempien päälle? Selvää on, että sodan ja vahvojen ideologioiden rutistuksessa yksilöllä ei ole suuresti liikkumavaraa, eivätkä muisti ja identiteetti välttämättä kestä siinä paineessa.

Trilogia on kokonaisuutena vahva. Yksinkertainen kieli piirtää kaiken selkeänä. Alkupäästään se on dramaattisempi, mutta valmiiksi se täydentyy vasta tässä viimeisessä osassaan. On hienoa, että Tammi otti asiakseen julkaista trilogian uudestaan. Kolmesta pienestä kirjasta voisi jossain vaiheessa tehdä yhteispainoksenkin; kirjoille tekisi luultavasti hyvää, jos ne lukisi verrattain nopeasti putkeen, jotta tarina hahmottuisi parhaiten kokonaisuutena.


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Kaikilla elollisilla on yhteinen nimi

Jouni Inkala: Geenihymni
Siltala, 2023
199 s.

Jouni Inkala on pitkän linjan runoilija, jonka esikoiskokoelma ilmestyi jo vuonna 1992. Tämä Geenihymni on Inkalalta jo 15. kokoelma. Kirja on esineenä kaunis: paksu, kovakantinen ja tummanpunertava teos houkuttelee tarttumaan. Runokokoelmaksi teos on poikkeuksellisen kookas, sivuja on parisataa ja runoja paljon.

Tässä kohtaa pitää kyllä todeta, ettei runsaus välttämättä ole positiivinen asia. Nappasin Geenihymnin Siltalan kuvastosta runokirjan nappaamisen helppoudella, kiinnittämättä huomiota sivumäärään – joka oli kuvastossa vieläpä ilmoitettu alakanttiin. Runokokoelmien viehätyksestä osa perustuu tiettyyn kepeyteen ja helppouteen, joka tekee tutustumisesta turvallista. Tartu siinä sitten sivumäärältään romaanin mittaiseen runokokoelmaan. Teksti saa luistaa hyvin, jotta kokonaisuus ei tunnu aivan liian raskaalta.

Inkalan kohdalla valitettavasti tyyli hankasi vastaan, joten lukeminen tuntui raskaalta. Jo teoksen aloittava ”Sylkinäyte”-kantaatti lähtee hankalilta raiteilta. Jylhää kantaattitekstiä syljestä? “Sylki, huudamme sinulta apua! / Sylki, ole meihin heikkona!” Parodiatutkani värähtelee, mutta ei saa ihan kiinni, onko Inkala tosissaan vai ei.

Kokoelman aihepiirit pyörivät genomin ympärillä; alkuaineet ovat usein toistuva viittaus. “Liikkeellä on kovia kipuja / niiden tiheys / vastaa osmiumia.” Parhaimmillaan Inkala on runossa ”Isomeria”, siinä tyyli ja sisältö yhdistyvät tavalla, joka puhuttelee ja kiinnostaa. Kokonaisuutena Geenihymni on kuitenkin raskasta, työlästä luettavaa.


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Ongelmia oli jokaisella

Anneli Kanto: Saalistetut
Crime Time, 2023
237 s.

Anneli Kannon Näkijä-dekkarisarja sai nopeasti jatkoa; Noora Näkijän esitellyt aloitusosa Haihtuneet ilmestyi vasta alkuvuodesta. Se oli kepeä dekkarijuttu, jossa ei rikospuolella suuria yllätyksiä tarjoiltu, mutta joka oli silti kelpo viihdettä mainion kameleonttimaisella päähenkilöllä.

Sama meno jatkuu toisessakin osassa, joskin pykälän raaempana, kuten Kanto itsekin kansiliepeessä myöntää. Noora Näkijä saa kutsun lähteä kausihommiin lomakeskukseen Lappiin ja mennäkö vai eikö -jahkailu saa ratkaisun, kun Nooran ystävän putkiremppa ajaa Nooran Lappiin ja ystävän alivuokralaiseksi Nooran kämppään remontin ajaksi.

Lapissa töitä piisaa ja korttien lukeminen turisteille tuo mukavasti tuloja, mutta lomakeskuksessa tapahtuu myös outoja asioita. Joku vaikuttaa vainoavan hiihtokeskuksen siivoojaa, mutta miksi? Siivoojaparka ei ole varakas tai vaikutusvaltainen, vaan ihan tavallinen uskovainen yksinhuoltaja, jolla on tekemistä teinityttärensä kanssa.

Meno käy raaemmaksi ja uhka vaarallisemmaksi. Noora tietysti sekaantuu tapaukseen, vaikka siivooja ei uskovaisena näkijästä niin välitäkään. Noora itse esittää omaa rooliaan, vaan kuinkas muut hiihtokeskuksen työntekijät? Ovatko kaikki sitä, mitä väittävät olevansa?

Saalistetut on edeltäjänsä tapaan nopealukuinen ja viihdyttävä mysteeri, joka näyttää, miten rikoksen jäljet voivat vaikuttaa kauaskantoisesti. Sen juonenkäänteissä ei ole mitään erityisen ikimuistoista, mutta taitavan kirjoittajan laadukasta työtä kirja on ja Noora on edelleen päähenkilönä mielenkiintoinen. 


Kirjoitan kirjoista myös Kirjavinkkeihin ja Kulttuuritoimitukseen. Minut löytää myös GoodReadsista. Instagramissa olen @mikko_lukee.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat