Kategoria: Kirjat

Olen varaillut kirjoja ja kirjoitellut muistiin mielenkiintoisten hyllystä löytyvien kirjojen nimiä. Parempaakaan ajanvietettä ei tiskillä istuessa keksi, jos asiakkaita ei ole paikalla. Melkoista haaveilua tuo kuitenkin on, sillä aikaa kirjojen lukemiseen ei ole. Olisikin. Jos ei vaikka tarvitsisi nukkua ollenkaan, voisi vain yöt läpeensä lukea ja avartaa käsityksiään.

Minulla on selvästikin vaimo, joka tuntee minut. Kun Johanna kuuli kaveriltaan Bill Brysonin kirjasta A Short History of Nearly Everything, kellot soivat ja kas, sain kirjan yllätyslahjaksi. Oikeaan osui, sillä noin nimetty kirja ei voi olla huono.

Kirjan aiheena on nimen mukaisesti vähän kaikki. Kirjailija itse muotoilee asian näin: How we went from there being nothing at all to there being something, and then how a little of that something turned into us, and also what happened in between and since.

Tiedettä kiinnostavasti popularisoivien kirjojen suurena ystävänä odotan tätä lukukokemusta suurella mielenkiinnolla.

Patricia Cornwell lienee ylpeä kirjastaan Portrait of a Killer : Jack the Ripper case closed, jossa hän ratkaisee modernin rikostutkinnan keinoin yli sata vuotta auki olleen Viiltäjä-Jackin tapauksen. Syyllinen on taidemaalari Walter Sickert – todistusaineistoa Cornwellillä on yllinkyllin.

Tai sitten ei. Cornwellin vastainen todistusaineisto on vakuuttavaa. Aloitetaan vaikkapa Sickertin alibista: näyttäisi siltä, että Sickert oli murhien aikaan Ranskassa. Hups. Jäiköhän analyysin ohessa vähän perustutkimusta tekemättä?

Cornwellin analyysi perustuu pitkälti Viiltäjä-Jackin poliisille lähettämiin kirjeisiin. Hups. Useimpien lähteiden mukaan kirjeet ovat nimittäin väärennöksiä – ilmiö, jossa kaiken maailman sekopäät lähettelevät kirjeitä tunnettujen murhaajien nimissä on tuttu nykyäänkin.

Cornwellin kirja on epäjohdonmukainen ja rakenteeltaan sekava. Siitä käy heti ilmi Cornwellin metodi: valitaan syyllinen ja käydään rakentamaan sopivaa todistusaineistoa tätä vastaan. Cornwell unohtaa kätevästi paljon muiden käyttämää aineistoa ja vääntelee epämääräisiä aihetodisteita Sickertiä vastaan. Kaikki vähänkin epäilyttävä Sickertin persoonassa lasketaan raskauttavaksi todisteeksi. Mies nautti öisistä kävelyistä – psykopaatti! Taitelija piirsi joskus irtokäden – murhanhimoinen!

Yet her exertions have been largely futile; the methodological frameworks which she employs are severely flawed and the conclusions which she reaches can hence be granted little credence.

Lainaamani sivun (Portrait of a Killer. Jack the Ripper: Case Closed?) mukaan Cornwell käytti tutkimuksiin kuusi miljoonaa dollaria omia rahojaan. Hukkaan menivät – hienotkaan tieteelliset tutkimukset eivät auta, kun tutkimuksen peruslähtökohdat ovat noin vakavasti puutteelliset. Cornwellin tutkimus onkin lähinnä surkuhupaisa.

Viime aikoina olen selaillut Penny Arcade -sarjakuvaa, joka on mainio peliaiheinen nettisarjis. Aloitin alusta tavoitteenani lukea läpi kaikki stripit, joten kyse on vähän User Friendly -tuottavuusviruksen (katso Q4.1 What’s the Productivity Virus? UFListin FAQista) kaltaisesta ilmiöstä. Mutta mikäpäs tässä tiskillä aikaa tappaessa…

Eksyin muuten UFListin kautta User Friendlyn sivuille. Vastausta alkuperäiseen kysymykseen ei löytynyt, mutta User Friendlyn FAQ on muuten vain kiinnostavaa luettavaa ja valottaa hieman nettisarjiksen tekemisen realiteetteja.

Ei ole terveydeksi valikoita toimintaa, jossa tapahtuu paljon vaihteluja, mielenkiihoitukia y. m. Meidän aikamme yritysinnossa, pyrinnössä rikkauteen ja nautintoon, on jotakin sairaallista. Sitä ei voi ajan pitkään kestää paraskaan hermosto. Ei ole siis ihme, jos suurin osa hermovikaantumisista ja kuihtumisista tulee pörssi- ja teollisuus-asioissa.

Ei ole terveydeksi valikoita toimintaa, jossa päätä liian paljon pinnistetään. Harvoin pysyvät tilinlaskijat, pankin virkamiehet ja yleensä senlaiset, joilla on tilin alaisuus, ajan pitkään täydessä henkisessä voimassaan.

T:ri P. Berger: Ei ole terveydeksi : Terveyden sääntöjä jokaiselle. J. Simeliuksen perillisten kirjapaino, Helsinki 1886.