Mielenkiintoista. Memepoolista löytyi Hikarunix, Go-käyttöjärjestelmä. Kyseessä on CD:ltä toimiva Linux-paketti, joka on varustettu keskeisillä Go-ohjelmilla ja pelikokoelmilla. Levy sisään, kone päälle ja meno voi alkaa: Hikarunix sopii opiskeluun sekä aloittelijoille että kokeneille, konetta vastaan pelaamiseen ja myös nettipeleihin. Näppärää.
Kategoria: Kulttuuri
Elämmekö Matrixissa?
We’re living in a Matrix … possibly, uutisoi Vnunet.com. Yalen yliopistossa työskentelevä ruotsalainen filosofi Nick Boström arvelee mahdollisuutta, että elämme kehittyneemmän tietoisuuden luomassa tietokonesimulaatiossa. Todennäköisyys on kuulemma 20-25%. Arvio perustuu siihen, että jonain päivänä opimme simuloimaan tietoisuutta ja rakentamaan keinotekoisia maailmoja tekoälyjen asua. Miksi me emme siis voisi olla itse samassa tilanteessa?
Onhan asioita hauskaa miettiä, mutta eipä tämän vuoksi kannata yöuniaan menettää. Boström säestää: The least misleading advice would be to get on with your business as you would have done before.
(Via Muoviromu: Elämää matriisissa)
Blondin kosto 2
Johanna katseli viime viikonloppuna Resident Evilin ohella ensimmäisen Blondin koston. Eilenkin teki mieli hömppäelokuvaa sairaslomapäivän iloksi, joten katselimme yhdessä jatko-osan. Blondin kosto 2 oli kieltämättä hilpeää katseltavaa, vaikka ei kuulemma ykkösosan veroinen ollutkaan. Reese Witherspoon loisti pääosassa tehoblondina, joka pistää Yhdysvaltain kongressin sekaisin. Eläinoikeusteema sokerisine loppuratkaisuineen oli ilmeinen, mutta mitäpä sitä muutakaan voi odottaa. Kyllä tuon parissa viihtyi, varsinkin kun elokuvaa ei oltu venytetty suotta juurikaan yli 80 minuutin.
Vuoden peli -äänestys
Vuoden peli -äänestys päättyi viikko sitten ja viikon verran suunnilleen meni, että sain nettisivut ja muut kohdalleen. On tuossa tekeminen. Tulokset ovat kuitenkin selvillä. Suuria yllätyksiä ei varsinkaan kärjessä nähty, mutta on ihan mielenkiintoista nähden miten uutuuspelit listalle sijoittuivat.
Tulostietoja löydätte äänestyssivuilta.
Valaisevaa kirjallisuutta
Valtaojan (Kotona maailmankaikkeudessa) jälkeen jatkoin tietokirjallisuuden parissa. Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs eli Guns, Germs and Steel oli kerrassaan viihdyttävä ja opettavainen selitys nykymaailman tilasta. Kirja kertoo, miksi eurooppalaiset valloittivat muun maailman eikä päinvastoin.
Syyt ovat moninaiset, mutta esitän niistä tässä brutaalin tiivistyksen. Paljolti kyse on ruoantuotannosta. Hyvin ruokitut viljelijät voittavat metsästäjä-keräilijät jo määrällisellä ylivoimalla. Ruoantuotanto syntyi hedelmällisen puolikuun alueella ja levisi sieltä muualle. Tästä syntyi tuntuva etumatka. Euraasian itä-länsi-suunnassa leviäminen (ruoanviljelyn ja muiden innovaatioiden) tapahtui myös nopeammin kuin Amerikoissa ja Afrikassa, joiden pohjois-etelä-akselia myötäilevä muoto ja autiomaat pysäyttävät viljelyskasvien etenemisen tehokkaasti.
Ylimääräinen ruoantuotanto mahdollisti ruokaatuottamattoman luokan elättämisen ja sitä kautta byrokraatit, hallitsijat ja valtiot. Teknologia saattoi kehittyä aivan toisella tavalla. Innovaation määrä on jokseenkin vakio kansojen kesken, mutta luonnollisesti suuremmasta väestöstä irtoaa enemmän keksintöjä ja paremmat olosuhteet kehitellä niitä.
Eläimilläkin oli iso merkitys. Euraasiassa oli laajimmat valikoimat kesytettäväksi sopivia eläimiä. Australiassa ja Amerikoissa eläimiä oli, mutta koska ne eivät olleet tottuneet ihmisiin, alueille saapuneiden ensimmäisten ihmisten oli helppo metsästää ne sukupuuttoon. Australiaan ei jäänyt mitään kesytettävää, Amerikkoihin vain hyvin rajallisella alueella vaikuttava laama. Euraasiassa taas oli sika, lehmä, hevonen, lammas ja niin edelleen. Afrikassa toisaalta riittää eläimiä, mutta Afrikan suuret nisäkkäät eivät sovi kesytettäviksi monista syistä.
Eläimistä saa ruokaa (erityisesti proteiinia), nahkaa, työvoimaa ja tauteja. Eläinten läheisyydessä asuvat ihmiset saavat eläimiltä ties mitä tauteja, joille sitten kehittävät immuniteetin. Nämä taudit olivat eurooppalaisten paras ase Amerikan valtaamisessa: alkuperäisasukkaita kuoli valtavasti ilman aseidenkäyttöä. Eläimettöminä heillä ei ollut omia tauteja, jotka olisivat tappaneet eurooppalaisia. Afrikassa oli sentään malaria.
Mutta miksi maailmaa ei hallitse islam? Syy on pitkälti se, että vaikka hedelmällinen puolikuu olikin hyvin hedelmällistä aikoinaan, on se nykyään pääasiassa autiomaata. Luonnonvarat on yksinkertaisesti kulutettu loppuun. Euroopassa luonnonvaroja oli enemmän. Kiinalaisetkin olisivat voineet voittaa kehityksen, mutta Kiinan kaatoi varhain muodostunut yhtenäisyys. Yksi typerä hallitsija pysäytti kiinalaisten löytöretket alkuunsa – epäyhtenäisessä Euroopassa näin ei käynyt. Kolumbuskin kolkutteli monille oville, ennenkuin sai tukea Espanjasta. Sen jälkeen muidenkin täytyi ryhtyä kisaan mukaan, etteivät jäisi jälkeen. Yhtenäisemmässä Euroopassa Kolumbuksen suunnitelmat olisi kenties torpattu ja unohdettu, eikä kilpailu olisi ajanut teknologiaa eteenpäin.
Pohjimmiltaan voidaan siis tulla siihen tulokseen, ettei kansojen välillä ole eroja, joista historiallinen kehitys johtuisi. Euraasia ja erityisesti Eurooppa oli yksinkertaisesti paras paikka maailmassa, monesta syystä. Toisaalta Australian aboriginaalit jäivät kivikaudelle eivät tyhmyyttään vaan siksi, että Australia oli asuinalueena niin huono. Diamond arvelee kirjassaan, että ilman eurooppalaisten vaikutusta aboriginaalit olisivat ehkä siirtyneet hiljalleen viljelemään hirssiä ja tiedä sitten, miten pitkälle kehitys olisi ajan myötä edennyt. Eurooppalaiset vain kävivät läpi saman kehityksen niin paljon nopeammin, että pystyivät valloittamaan koko maailman.
Mutta – Diamond kertoo kirjassaan paljon muutakin mielenkiintoista. Kannattaa perehtyä!