Aprilin juhlat on niitä elokuvia, joka ei välttämättä ole videovuokraamon vakuuttavinta tarjontaa kannen perusteella, mutta kuitenkin ehdottomasti katsomisen arvoinen. Pienimuotoisessa indieleffassa on hyviä näyttelijöitä ja sydäntälämmittävä tarina. Kuvio on tavallaan aika perinteistä kiitospäiväleffaa, mutta vaikka elokuvassa perheen musta lammas pyrkiikin paikkaamaan välejään perheeseensä, tapahtumissa on riittävästi särmää ja tummaakin huumoria tasapainottamaan väistämätöntä siirappisuutta.

The Last Horror Movie yrittää olla erilainen kauhuleffa. Murhiaan dokumentoiva sarjamurhaaja jutustelee kameralle nokkelana ja lahtaa viattomia. Pisteitä leffa ansaitsee brittiläisyydestä ja Kevin Howarthista pääosassa; mies tekee hienon suorituksen hieman erikoisena sarjamurhaajana. Synkässä aiheessa on mukava annos huumoria, joten lopputuloksena on positiivisesti erilainen leffa, jonka loppu onnistui kaikesta teennäisyydestään huolimatta säväyttämään.

Viikonlopun elokuvana katseltiin Stella Polaris -improvisaatioryhmän elokuva Kukkia ja sidontaa. Elokuva kertoo makkaratehtaan ympärillä pyörivästä yhteisöstä, jonka ihmissuhteissa on monenlaista sotkua. Elokuva on hyvin omaperäinen ja erikoinen tunnelmaltaan, tyylilaji vaihtelee vähän miten sattuu. Loppuratkaisu oli mielenkiintoinen. Näyttelijät olivat yleisesti ottaen kerrassaan erinomaisia, mutta se oli jo aikaisempien näytteiden perusteella selvää.

Älkää muuten odottako, että Stella Polariksen nettisivuilla olisi mitään mainintaa elokuvasta. Elokuvalla onkin omat kotisivut.