Taas kävi joku h****tin robotti antamassa karmaääniä, vaikka sellainen on hyvin selkeästi robots.txt:ssä kielletty. Ei sitten mitään kunnioitusta. Nyt en kyllä jaksa alkaa niitä poistamaankaan, kun ääniä tuli jotain 50. Eipä auta kuin laittaa kyseinen robotti kieltolistalle…
Kummallisia ongelmia
Jos joku keksii, miksen pysty kirjautumaan sisään Movable Typeen kuin Internet Explorerilla, saa moisesta palkkioksi vähintäänkin kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Ei onnistu kirjautuminen Mozillalla, ei Operalla. Cookiekielto on kai varmin tapa estää sisäänkirjautuminen, mutta sellaistakaan ei pitäisi olla päällä. Kummallista.
Positiivisena huomiona todettakoon, että uusi Viivi & Wagner -albumi on tänään ilmestynyt kauppoihin. Suosittelen!
Tuonela
Pet Shop Boys ei ehtinyt pitkään pyöriä ennenkuin vaihtui postin (vihdoin) tuomaan Amorphiksen Tuonelaan. Odotan mielenkiinnolla. The Way, Tuonela ja Divinity ovat tiettävästi hyviä, toivottavasti muut biisit pärjäävät vertailussa.
Asiasta toiseen, miksiköhän Huuto.net toimii usein nihkeästi kaikilla muilla selaimilla paitsi Internet Explorerilla? Ihan kuin palvelin olisi tukkoinen ja IE-käyttäjät pääsisivät jonon ohi… Kahden sivun latautuessa Mozillalla ehdin käynnistää IE:n, ladata ne pari sivua ja vähän päälle, antaa palautetta huutokaupasta ja selailla vielä tovin palautteita, eikä sivu ollut edelleenkään latautunut Mozillalla. Kummallista.
Musiikkia kuuroille
Jes. Menin siis ja ostin herätteenomaisesti Queens of the Stone Agen kohutun Songs for the Deaf -levyn. Positiivisena puolena mainittakoon heti alkuun 15,95 euron hinta, mikä ei ole lainkaan paha. Sitten voidaankin esittää kysymys: onko se hypetyksen arvoinen? Kyllä ja ei. Eipä tuo mikään maailmanhistorian hienoin rock-levy ole – sellaiseen vaadittaisiin vähän enemmän vaihtelua.
Mutta ne hitit! No One Knows, Go With The Flow ja First It Giveth ovat ihan käsittämättömän hienoja biisejä, että jo miltei niiden vuoksi levy on hankkimisen arvoinen. Niistä pitävät saavat myös ihan mukavan annoksen samanlaista, joskaan ei aivan yhtä hyvää musiikkia. En kuitenkaan pidä Songs for the Deafia jokaiseen levyhyllyyn ehdottomasti kuuluvana mestariteoksena.
Turku
Viikonloppu vierähti Turussa Johannan kaverin syntymäpäivillä. Lähdin mukaan, koska Johanna arveli tuntevansa olonsa yksinäiseksi turkulaisten joukossa. Nyt saimme olla kahdestaan turkulaisten joukossa, mikä on huomattavasti parempi olotila. Viikonloppu oli siis varsin onnistunut, joskin itse olisin voinut jättää enimmät juhlimiset väliin.
Minulle kun ei tuo perisuomalainen juhlintamalli oikein sovi. Olin aivan tarpeeksi päissäni yhden (1) vahvan siiderin jäljiltä, eikä toinen parantanut tilannetta. Päädyimme juhlista, joissa oli jokseenkin tylsää, yökerho Moccaan, jossa oli niin ikään jokseenkin tylsää. Ei kiva. Huonoa musiikkia + tarpeetonta alkoholinkäyttöä + yleistä väsymystä != biletysfiilis.
Olen ehkä turhan nirso, mitä yökerhojen musiikkitarjontaan tulee, mutta siinä vaiheessa kun Aikuinen nainen kajahtaa soimaan ja salintäydeltä ihmisiä laulaa mukana – riippumatta iästä tahi sukupuolesta, kyseessä on kappale, joka näemmä vetoaa tasaisesti kaikkiin – on kaikki huonon maun rajat ylitetty. Parhaimmillaan musiikkitarjonta oli melkein kohtalaista (Barbie Girl oli kivaa kitschiä, esimerkiksi, varsinkin kun mielessä soi telkkarista mieleen jäänyt Punjabi Girl -versio).
Onneksi pääsimme Johannan kanssa livistämään takaisin kämpille jo vähän ennen kolmea. Odottelin kuitenkin hereillä avaimettomia kotiintulijoita puoli viiteen asti, joten saavutettu etu oli hieman kyseenalainen.
Tuo oli kuitenkin viikonlopun ainoa huono osuus. Aurajoen ranta oli aurinkoisena kaunista, Föri oli mukava, Johannan kaverien kämpät hienoja ja niin edelleen. Turku ei ole täysin paha kaupunki. Keskiaikamarkkinoihin tutustumista esti valitettavasti rankkasateeksi äitynyt tihku; sainpahan todistaa eräänkin sivukadun muuttuvan Aurajoen sivuhaaraksi (lainataanpa taas Nick Cavea: Ya can say these streets are rivers, ya can call these rivers streets…
). Viemärikaivo, josta pulppusi vettä valtoimenaan oli niin ikään aika hieno. Sade on komea luonnonvoima, kunhan sitä saa seurata katetuista tiloista. Vuotava sateenvarjo ei vain valitettavasti täytä katetun tilan vaatimuksia.
Tampereella saattoi todeta, mitä tarkoittaa jatkuu niinkuin sade
. Kotona kurjuutta lievitti Johannan oivallus, eli herkullinen pika-ateria: pinaattituorepastaa herkkusienikastikkeella. Great.