Mikko Saari bloggaa toisinaan
Tiedän, että kuville on kysyntää, joten tässä niitä nyt on. Julkistettakoon samalla vauvan nimi, kun kerran päätimme, ettei nimeä pantata nimiäisiin asti, kun niiden pitämisestä ei ole sen kummemmin aavistusta juuri tällä hetkellä. Joskus jotain pientä, mutta pitäähän lapsella siihenkin asti joku nimi olla! Pidetään nyt se koko nimi kuitenkin vielä salaisuutena, niin pysyy jotain jännitystä elämässä.
Pikkukakkonen sai siis nimekseen Anni.
Noin klo 16.12 ääninäytettä antoi tyttö, jolla on pituutta 53 senttiä ja painoa 4,3 kiloa. Noin klo 15.50 pääsimme sairaalaan, joten aika tiukille veti. Nyt on kuitenkin kaikki kunnossa ja äitikin voi erittäin hyvin olosuhteisiin nähden. Nooan mielipidettä tulokkaaseen ei ole vielä tiedusteltu.
Battlestar Galactican katsominen on taas edennyt, joten myynnissä olisi sarjan tuorein boksi. Neloskaudella on vähänlaisesti jaksoja, kiitos käsikirjoittajien lakon, mutta eipä ole juuri filleriä mukana, vaan tiukkaa asiaa koko setti.
Niille, jotka panttaatte ja odotatte kauden loppupuoliskon ilmestymistä haluan muistuttaa, että se myydään kuitenkin viitoskautena erillisessä boksissa, joten ei kannata odotella tämän kanssa.
Keittelinpäs ensimmäistä kertaa eläessäni riisipuuroa. Johanna on pari kertaa keitellyt hyvällä menestyksellä, piti minunkin kokeilla kun Johannalla oli muuta tekemistä kuin vartioida puurokattilaa.
Kas näin se käy:
Kiehauta vesi isossa teflonkattilassa (kuten mitoista voi päätellä, tämä on kolminkertaistettu alkuperäisestä reseptistä, jotta puuroa saa tarpeeksi, joten kattilankin on syytä olla riittävän iso) ja keitä riisiä noin viisi minuuttia.
Sen jälkeen lisätään maito, käännetään levy noin puoliteholle ja annetaan hautua pitkään. Välillä raavitaan kauhalla kattilan pohjaa, ettei pala kiinni. Hämmentelyä ei pidä laiminlyödä, mutta ei puuroa vatkatakaan pidä. Kun puuro hyytyy, ripautetaan sekaan suolaa. Lopussa puuro voi alkaa kuohumaan, jolloin vain nippaistaan levyä vielä vähän pienemmälle.
Aikaahan tähän palaa, mutta muuten homma on vaivatonta. Maidon suhteen jotkut varmasti vannovat punaisen nimeen, mutta hyvää tulee rasvattomastakin. Kokeilujen perusteella sanoisin, että kevytmaidosta saa kuitenkin hitusen parempaa.
Päälle sitten kanelia, sokeria ja maitoa, muu on harhaoppista.
Yksi suosittu harhakäsitys tai suorastaan salaliittoteoria liittyy Raha-automaattiyhdistyksen hedelmäpeleihin ja videopokereihin. Monet tuntuvat uskovan, että mahdollisuus voittaa peleistä riippuu siitä, paljonko masiinassa on rahaa: jos raha on vähissä, voittoja ei irtoa, ja jos kone on täynnä rahaa, on pelaajan juhlahetki.
Muuten hyvä, mutta eihän se nyt näin mene. RAY:n edustajien mukaan arvonnasta vastaava puoli ei tiedä raha-asioista mitään, enkä näe mitään syytä epäillä tätä väitettä. On vain paljon yksinkertaisempaa tehdä laite, joka toimii koko ajan reilusti ja sitä paitsi, voittotodennäköisyyksiä rahatilanteensa mukaan muuttava hedelmäpeli taitaisi olla laitonkin.
Voittolinja.comissa on mainio Miten hedelmäpeli toimii -artikkeli, siitä oppii hedelmäpelien toimintaperusteet. Faktahan on, että hedelmäpeli on suunniteltu viemään pelaajien rahat. Rahapelioppaan mukaan RAY:n hedelmäpelien palautusprosentit ovat noin 85-95 prosentin luokkaa, eli teoriassa jos koneeseen pistää satasen, se maksaa 85-95 euroa takaisin voittoina ja pitää loput.
Palautusprosentti ei myöskään ole koko totuus, vaan automaatti pystyy pitämään vieläkin isomman osan rahoista. Varsinkin pienet voitot kierrätetään uudestaan koneeseen, jolloin usein käy niin, että pelaaja syöttää koneeseen pari euroa, voittaa vähän, pelaa voittonsa ja poistuu koneelta ilman senttiäkään. Tällöin todellinen palautusprosentti on pienempi. Kasinoiden ruletin yhteydessä tästä rahanpidosta käytetään nimeä hold ja Wikipedian rulettijutun mukaan Atlantic Cityn kasinoilla hold on 20-30 %, kun ruletin normaali talon etu on jenkkiruletissa 5,26 %.
Tästä voi jo päätellä jotain automaattien tarpeesta säädellä voitonmaksuaan. Mitä enemmän peliautomaatilla pelataan, sitä enemmän se kerää rahaa itselleen. Toki on mahdollista, että päävoitto osuu kohdalle monta kertaa, mutta koska RAY:n peleissä on niin mitättömän pienet päävoitot, automaatissa ei tarvitse olla montaakaan sataa euroa, jotta mahdollisuus rahojen loppumiseen on todella pieni.
Sehän on ihan laskettavissa oleva juttu, kun voittotodennäköisyydet tiedetään. Luulisin, että koneet pitävät kirjaa siitä, paljonko niitä pelataan – jo siksi, että koneet, joita ei käytetä, voidaan viedään tuottoisampiin paikkoihin – jolloin voidaan laskea optimaalinen pohjakassa, jolla mahdollisuus rahojen loppumiseen on mitätön.
Mitä automaatti sitten tekee kun kassa on loppu? Luultavasti pistää pelin kiinni ja mahdollisesti hälyttää täyttäjän. Olisi pelaajien pettämistä, jos automaatti keräisi täydennysrahat pelaajilta, joilla ei olisi mahdollisuutta voittaa.
Tuplaamiseen liittyy paljon myyttejä, erilaisia systeemejä, joilla pystyy tuplaamaan voittonsa ”varmasti”. Voin antaa vinkin: RAY:n koneilla ei kannata tuplata, koska tuplauskin on säädetty siten, että se ei ole reilu. Esimerkiksi Apila-hedelmäpelien tuplauskiekolla on 11 kruunaa, 11 klaavaa, yksi puolikas ja yksi kantillaan oleva kolikko. Puolikkaalla saa alkuperäisen panoksensa takaisin, kantillaan olevalla kolikolla häviää aina. Tämä aina epäonnistumisen tuova kolikko varmistaa, että tuplaus on pitkällä aikavälillä RAY:lle voitollista. Siksi tuplauskin voi olla täysin rehti arvonta ilman muita kommervenkkejä: peli on jo lähtökohdiltaan kiero.
Ainakin nettikasinoilla käytetään usein tuplausta, joka on rehti, eli pelaajan mahdollisuus voittaa on täsmälleen yhtä hyvä kuin kasinonkin. Tällöin tuplaamisella ei ole pitkällä aikavälillä mitään merkitystä kummankaan voittojen kannalta. Varianssia eli tulosten vaihtelua se sentään lisää.