Upcider Natural Vintage

Jatketaanpa siiderilinjalla. Upciderin Natural-siiderit ovat perussiidereistä sitä parempaa sarjaa. Hassujen makujen sijasta Naturalit keskittyvät luonnolliseen hedelmäiseen makuun ja vähäisempään hiilihappoon. Tuloksena on kerrassaan mainioita siidereitä.

Nyt talvikauden ajan tarjolla on Natural Vintage, joka on vielä hienompaa tavaraa. Ensinnäkin väri: on tuhlausta juoda tämä suoraan tölkistä. Juominen aloitetaankin kaatamalla juoma kirkkaaseen lasiin ja ihailemalla siiderin punaista kultaa. Kaunis väri, kertakaikkiaan.

Vintageen on käytetty talvikauden omenoita ja lehdistötiedote puhuu calvadoksen ja tammitynnyrin aromeista. Siitä calvadoksesta en tiedä, mutta vahva ja omintakeinen maku Vintagessa kyllä on. Vaatii selvästi lisämaistelua ja totuttelua selvittää, tykkäänkö kovasti vai enkö, mutta sellainen tutkiskelu on aina mukavaa…

Joka tapauksessa pisteet Hartwallille siitä, että jännittävien makujen sijasta (Fizz Cappuccino) kehitellään ihan oikeasti kiinnostavia omenasiidereitä. Perryt vielä menevät, mutta tosiasiahan on, että oikea siideri on omenaa, eikä muuta. Piste.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Kokeiltuja, siideriä ja jäätelöä

Viime aikoina on testattu siideriä ja jäätelöä:

Westons Cider Oak Conditioned Medium Dry lupaili etiketissään rikasta ja täyteläistä makua, mutta pyh: maku oli ohut, vaisu ja katosi hetkessä, jättäen aika tympeän jälkimaun. Enpäs osta toiste. Suosittelen lähinnä loppuillasta juotavaksi, puoli litraa 6,5-prosenttista mennee mukavasti siinä vaiheessa kun maulla on vähemmän merkitystä.

Glögin ja piparin makuinen Aino-jäätelö oli miellyttävän jouluinen yhdistelmä, ja toimii oikeastaan paremmin kuin odotin. Jäätelö on erittäin makeaa ja maku on kevyesti teollisen oloinen, mutta ihan hyvä kuitenkin. Luulen kyllä, että toiste ei osteta, mutta ei tämä hukkaostoskaan ollut.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Hyvä ikä

Sanoisin, että noin viiden kuukauden ikä on ihmiselon parhaita vaiheita. Viisikuukautinen vaikuttaisi olevan virkeä, kiinnostunut vähän kaikesta, iloinen, tyytyväinen ja valpas. Aikaisemmin ei ole ollut tällaista tunnetta, mutta nyt olisi oikeastaan ihan kiva, jos poika pysyisi vähän aikaa tuollaisena… Poika on jotenkin niin iloa ja elämää täynnä. Vaan mistäs sitä tietää, miten mukavaksi elämä vielä menee, mutta hampaita on pikkuhiljaa tulossa, eikä niiden ilmestyminen taida sujua ihan ongelmitta. Odotamme mielenkiinnolla.

Liikkuva lapsi

Viime päivinä olemme saaneet ihastella liikkumisen ihmettä. Tällä hetkellä poika osaa liikkua selällään, kunhan olosuhteet ovat oikeat. Liikkumiseen tarvitaan parkettilattia ja paljaat jalat (tai liukuestesukat), ja tietysti liikkumisfiilistä. Sitä onneksi riittää useimmiten. Sitten vain menoksi! Ei mene kuin hetki, niin poika on muutaman metrin päässä!

Konttaaminen antaa vielä odottaa itseään, mutta yritystä on kovasti siihenkin suuntaan. Peppu nousee ilmaan ja jalat pyrkivät alle, mutta ihan vielä ei konttausasento löydy. On hauska katsella, miten liikkeet ovat ikään kuin vähän sinne päin; jonain kauniina päivänä poika vielä konttaa, se on selvää.