Illan täydensi Sofia Coppolan elokuva Lost in Translation. IMDB:ssä hyvät arvostelut saanut elokuva oli erittäin miellyttävä kokemus. Bill Murray ja Scarlett Johansson tekivät molemmat varsin hienot roolisuoritukset länsimaalaisina Tokion vierauden keskellä.
Tarinankerronnaltaan elokuva oli miellyttävän hillitty ja vähäeleinen. Mitään ei alleviivattu, vaan katsojan annettiin ymmärtää asiat itse. Elokuvan juoni ei ollut mitenkään erityinen, vaan kyse olikin enemmän tunnelmaelokuvasta, aiheenaan eksynyt ja yksinäinen olo vieraan kulttuurin keskellä.
Elokuvasta nauttiminen edellyttänee Tokion ja japanilaisen kulttuurin kokemista vieraaksi. Japanilaiset eivät ole elokuvasta käsittääkseni erityisemmin pitäneet. Kiinnostuneet voivat lukea asiasta vaikkapa Joi Iton blogista.
Jep jep, Lost In Translation oli mainio pätkä. Ei ehkä suoranaisesti sen huumorin takia vaan leffa oli kertakaikkiaan hyvin näytelty ja siitä jäi hyvä mieli.
Niin ja Attika on mainio 🙂 Osui ja upposi kunnolla kun pelattiin omalla porukalla pari peliä.
Joo, oli se ihan hyvä, mutta odotukset olivat niin kovat, että kyllähän se silti pettymyksen puolelle valui. Pääosanesittäjät vetivät roolinsa tosi hyvin ja elokuva oli kivan hienovaraisesti vedetty. Mutta kyllähän se jossain puolivälissä pyöri vähän tyhjäkäynnillä ennen lopun hienoista nytkähdystä eteenpäin.