Viime aikoina on vastaan uinut vähintäänkin kohtalaisen mukava määrä hyvää musiikkia. Nick Caven B-Sides & Rarities -laatikko on yksinkertaisesti huikea: laatikko on täynnä hyviä biisejä. Cavella kun on riittänyt hyviä kappaleita sinkkujen b-puolille asti. Joukossa on muutenkin ihan kiinnostavaa tavaraa. Suositellaan muillekin, kuin kovimmille faneille.
PMMP:n uusi levy Kovemmat kädet on merkittävästi parempi kuin mitä Rusketusraitojen perusteella voisi päätellä. Kuriositeettina mainittakoon vaikkapa kappale Maria Magdalena, jolla ei voi olla olematta jotain yhteyttä Mana Manan samannimiseen klassikkoon. Ettei vain olisi laulun kertojaminä nimenomaan se mielisairaalaan joutunut tyttö? Jännä levy, joka tapauksessa.
Morriseyn Live at Earls Court on hyvä live. Uudet suosikit ja hyviä Smiths-hittejä, eipä sitä muuta kaipaa. Mies on elämänsä kunnossa. Johnny Marrilla ei taida mennä ihan yhtä vauhdikkaasti?
Liekin uusin, Rajan piirsin taa, on jälleen kerran edellistä parempi. Nimibiisi on huikea, ja muutenkin levy on erinomainen.
Mainitaan nyt vielä Tori Amosin The Beekeeper, joka on oivallinen, ja Placebon kaikki levyt, jotka ovat ihania.
Tulevista levyistä mainittakoon Garbagen uusi (Bleed Like Me), joka kuulostaa siinä määrin hyvältä, että se on pakko-ostos. Maija Vilkkumaan ensi keskiviikkona ilmestyvä löytää sekin tiensä kokoelmiimme melkoisella varmuudella.
Uteliaisuus, kun tätä olen lukenut.
Kirjoititko joskus ”vapaus, veljeys, tasa-arvo ja muut ihan kivat jutut”?
Kirjoitinpa hyvinkin. Hetki piti muistella, enkä sittenkään saa päähäni, mikä kolmesta kokoelmasta se oli.
Hih. Minulla taitaa olla pari muutakin, vai onko vain yksi..
Siltä ajalta kun raiskasit nick caven mercy seattia jne =)
Kiva, että olet elossa.