Reko kehui Ihmisen poikia, eikä suotta. Itse en tosin vertaisi V for Vendettaan, koska elokuvilla oli merkittävä ero: Vendetta oli dystopiansa alla kivaa viihdettä. Ihmisen pojissa (onpas muuten tyhmä nimi! Englanninkielisen nimen seksismi – Children of Men – on pitänyt väkisin säilyttää suomeksikin) ei ollut yhtään mitään kivaa.
Elokuva oli ahdistava, kamala ja epämiellyttävä. Ei huono, mutta en minä sitä uudestaankaan halua nähdä. Teknisesti elokuva oli todella näyttävä, hienoja pitkiä otoksia ja niin edelleen. Tulevaisuuden Lontoo oli hyvin uskottava ja vakuuttava. Elokuvan ensimmäinen kohtaus oli vaikuttavimpia aikoihin – elokuvan sävy tuli kyllä selväksi. Uutiskuvamainen käsivarakamera toimi tällä kertaa todella hyvin. Clive Owen loisti pääosassa, olipas juuri oikea mies löytynyt rooliin.
Kannattaako katsoa? Ehdottomasti, mutta varoituksen kanssa, kyllä tämä herkempiä käy ahdistamaan, sen verran realistinen ja toivoton elokuva on.
Katsoin kanssa, ja vaikka olihan se hyvä, toinen katselukerta ei innosta.
Sen sijaan V:tä voisikin.
Tyhmä Pasi!