Jatkoa edelliselle ja edelliselle.
Atena
Atenan kuvasto on julkaistu e-julkaisuna, mutta on saatavilla myös PDF-muodossa. Atena on pieni kustantamo, mutta tarjoilee silloin tällöin helmiä.
Emilie Pinen Tästä on vaikea puhua kuvataan säästelemättömäksi ja paljaaksi autofiktioksi. Saattaa olla osuma tai sitten ei, mutta kokeillaan, Sunday Timesin luonnehdinta ”rajusti feministinen” on hyvä myyntipuhe.
Maria Petterssonin Historian jännät naiset on tietokirja yli 50 kiinnostavasta naisesta historian siiviltä. Kirja on tehty joukkorahoituksen voimalla, noteerasin kampanja-aikaan ja päätin lukea, kunhan kirja ilmestyy.
Trevor Noahin Laiton lapsi olisi hyvää materiaalia maahaasteeseen Etelä-Afrikan kohdalle, jos ei olisi jo kuitattu. Taidan silti pistää lukulistalle, kirjassa on kaikki kärsimystarinan ainekset, mutta kirjoittaja on stand up -koomikko, mikä lupaa odottaa jotain kiinnostavaa.
Rutger Bregmanin Hyvän historia pitää lukea, koska Bregmanin edellinen kirja Ilmaista rahaa kaikille oli innostava ja kiinnostava. Tämäkin kuulostaa oikein mielenkiintoiselta, aihe on positiivinen, mitä tässä hetkessä tarvitaan.
Vince Houghtonin Ydinisku kuuhun ja muita järjettömiä sotilashankkeita voi olla yhdentekevä tai hauskasti kiinnostava. Testataan; en ikinä ostaisi, mutta kirjastosta tämä on helppo kokeilla. Sotahistoriasta kiinnostunut teini lukenee myös mielellään.
Maarit Lassanderin Rahaviisaus käsittelee rahan ja mielen hyvinvoinnin sovittamista yhteen. Olen lukenut jokseenkin tarpeeksi raha- ja sijoituskirjoja, mutta tässä on mahdollisesti riittävän omaperäinen tulokulma.
Mari Manninen on kirjoittanut aiemmin Kiinasta, Kiinalaisesta jutusta pidin, Yhden lapsen kansasta kuuntelin haastattelun kiinnostuneena. Nyt Manniselta tulee Hyvät aikeet eli reportaasikirjallisuutta hyväntekeväisyydestä ja auttamisesta. Kiinnostaa!
Chika Miyatan Piirretään kaiken maailman eläimiä vaikuttaa hauskalta piirustusoppaalta lapsille.
S&S
S&S on etenkin käännöskirjojen kanssa monesti ollut aika hyvä kustantamo, jonka kuvastoista löytyy usein jotain mielenkiintoista. Syksyn kirjat löytyvät Issuusta.
Marisha Rasi-Koskisen REC on kuulemma ”syksyn kirjallinen tapaus”. Ihan ei pelkästä kuvauksesta aukea miksi, mutta Auringon pimeä puoli oli sen verran hyvä, että tämä menee oitis varaukseen.
Eva Frantzin Tästä pelistä pois menee oitis lukulistalle, sen verran hyvin aikaisemmat Anna Glad -dekkarit maistuivat.
Minna Salamin Aistien viisaus : Mustan feminismin näkökulmia kaikille menee lukulistalle näkökulmien laajentamiseen. Kuvauksen perusteella voi olla kiinnostava tai sitten mahdottoman haahu, saapa nähdä kumpi.
Rebecca Solnitin viime vuonna suomennettu Miehet selittävät minulle asioita oli samoin feminististä asiaa, nyt tuleva Eksymisen kenttäopas on sitten ainakin nimensä perusteella jotain ihan muuta. Kuulostaa erinomaisen kiinnostavalta.
Marcus Rosenlundin Sää joka muutti maailmaa oli oivaa yleistajuista tiedettä, joten uusi avaruusaiheinen Kohti korkeuksia menee lukulistalle sen perusteella helposti. Voi olla, että kirjassa ei ole paljon uutta, mutta toivotaan, että tuoretta tietoa olisi sen verran, että ihan ei mene vanhan lämmittelyksi. Ja jos menee, niin teinille toiminee siitä huolimatta.
Anja Portinin Radio Popov voisi olla esiteinille toimivaa luettavaa.
Heeguym Kimin Piirrä 62 söpöä eläintä ei ole ensimmäinen aasialainen eläintenpiirustuskirja syksyn kuvastoista, mutta otetaan tämäkin inspiraatioksi piirusteluhommiin.
Myllylahti
Myllylahti on minun näkökulmastani lähinnä vähän tylsä dekkarikustantamo. Syksyn kuvasto on Issuussa ja vahvistaa tätä käsitystä.
Tuire Malmstedtin Enkelimetsä ja Pekka Hyydin Ruumiinpuntari ovat molemmat harkitsemisen arvoisia, mutta kumpikin on myös sarjansa toinen osa, joten ehkäpä ykkösosat kannattaa katsastaa. Malmstedt menee psykologisen trillerin puolelle, Hyyti taas kirjoittaa 1930-luvun ajankuvaa, näillä piirteillä nousee perusdekkarimassan yläpuolelle. Kummankin sarjan avausosa on valittu ilmestymisvuotensa parhaaksi esikoisdekkariksi, mikä myös auttaa.
Marja Ahon S niinkuin salaisuus jatkaa Cheertytöt-sarjaa, joten se menee meidän perheen cheertytön luettavaksi.
Anu Holopaisen Nuku, nuku leluseni on lapsille sovitettu versio Uinu, uinu lemmikistä, tytär voisi tykätä.
Elisabet Ahon Helmi, salaperäinen tyttö vaikuttaa sekin mahdollisesti tyttärelle sopivalta.
Into
Innon syksy on Issuussa. Innolla on usein kiinnostavia tietokirjoja ja toisinaan yllättävän kiinnostavia romaaneja.
Jelena Tšižovan Muistista piirretty kaupunki taisi olla katalogeissa jo aikaisemmin, se on ollut listallani ennenkin. Menee kuitenkin yhä lukulistalle, Naisten aika oli sen verran mainio teos.
Denise Rudbergin Salainen koodi vie toisen maailmansodan käänteisiin Tukholmaan signaalitiedustelun ja koodien murtamisen pariin, naisnäkökulmalla.
Daniel Liebermanin Ihmiskehon lyhyt historia saattaisi olla kiinnostavaa yleistajuista tiedettä ihmisen evoluutiobiologiasta hyvinvoinnin ja sairauksien näkökulmasta.
Torsti Lehtisen Sofian sisaret esittelee kolmetoista keskeistä filosofinaista. Pitänee lukea yleissivistyksen vuoksi, filosofian historian ukkokaartiahan on käyty läpi jo lukion kursseilla, naisia huomattavasti vähemmän.
Michael Marmotin Terveyskuilu pureutuu siihen, miten terveydenhuolto ei ole samanlaista kaikille ja miten on suuria eroja siinä, millaista terveydenhuoltoa eri puolilla maailmaa saa.