Vaskikirjat

Vaskikirjat logoErkka Leppänen – nimi on tuttu ainakin Portin lukijoille – on perustanut uuden fantasiakirjallisuuden keskittyvän pienkustantamon, Vaskikirjat:

Vaskikirjat on vasta toimintansa aloittanut pienkustantamo, jonka erityisalue on fantasiakirjallisuus ja muu spekulatiivinen fiktio. […] Vaskikirjat vastaanottaa myös suomalaisia käsikirjoituksia ja tarjoaa arvostelupalvelua.

Syksyllä Vaskikirjat julkaisee ensimmäisinä julkaisuinaan Lordi Dunsanyn The King of Elfland’s Daughterin ja Fritz Leiberin Swords and Deviltryn. Seuraamme mielenkiinnolla ja toivotamme onnea yritykselle!

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Synttäriruokia: sarvet ja wrapit

Nooan synttäreitä vietettiin tänään. Yksivuotias viihtyi juhlissaan erinomaisen hyvin, vaikka asunto oli täynnä väkeä. Lahjat miellyttivät ja vieraissa riitti ihmeteltävää. Kaikki hyvin siis.

Ruoat herättivät kiinnostusta, joten reseptit jakoon! Kuten sanoin, sarvien resepti löytyykin jo täältä. Toisissa oli täytteenä metvurstisuikaleita ja emmentalraastetta, toisissa ruohosipulituorejuustoa ja ruohosipulia.

Johannan kaverin Katrin ohjeella tehdyt wrapit tekivät kauppansa hyvin. Ne ovat myös varsin helppoja tehdä:

  • 8 kpl tortillalättyjä
  • tuorejuustoa
  • 2 prk tonnikalaa
  • maustekurkku

Tortillalätyille levitetään tuorejuustoa (käytimme maidottoman ruoan tarpeessa soijasta tehtyä Tofutti-tuorejuustoa – ei ole ihan aidon veroista, mutta tässä yhteydessä eroa ei huomannut), tonnikalaa ja maustekurkkua. Rullataan, kääritään muovikelmuun ja laitetaan jääkaappiin tekeentymään. Kannattaa tehdä edellisenä päivänä. Me tarjoilimme nämä puoliksi leikattuina, jolloin saatiin 16 kpl ihan hyvän kokoista palasta.

Tuorejuustoa tarvinnee parikin pikkupurkkia, Tofuttia riitti yksi, mutta se onkin iso. Purkki tonnikalaa riittää neljään, jos tekee paketillisen lättyjä, tarvitsee siis toisen. Yksi maustekurkku riitti, kun sen pisti todella pieneksi silpuksi.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Yspahanin kamelit

YspahanOlen koukussa! Yspahan-lautapelin tietokoneversio on tavattoman addiktiivinen peli. Nopea peli suorastaan vaatii ottamaan uusintaerän tappion tullen (ja tappioita tulee, sillä tekoäly on hyvä).

Peli on harrastajapohjalta tehty, mutta lautapelin julkaisijan hyväksymä. Hyvä idea – itse en ollut erityisen kiinnostunut Yspahanista, ennen kuin Lautapeliseuran foorumin hehkutuksen perusteella päätin testata PC-version. Nyt harkitsen vakavasti lautapelinkin ostamista, sillä Yspahan on todellakin erittäin hyvä peli.

Yspahan, muuten, on väännös Isfahanista tai Eşfahānista. Kaupungin – joka oli siis Persian pääkaupunki, aikoinaan yksi maailman suurimmista kaupungeista – nimeä on aikain myötä väännelty muotoon jos toiseen, joten uusi muoto tuskin haittaa. Nimen jekkuna on kirjainten Y ja S esiintyminen tuossa järjestyksessä. Se on lautapelin julkaisijan Ystari Gamesin tavaramerkki: Ys, Caylus, Mykerinos, Yspahan, Amyitis… Faarao Mykerinoskin tunnetaan paremmin nimellä Men-Kau-Re.

Julkaistu
Kategoria(t): Pelit

Raparperihyve

Päivän ruokalistalla oli perinteisen omenahyveen sijasta nettifoorumilta bongattua raparperihyvettä. Resepti oli hyvin suurinpiirteinen, joten en itsekään mittaillut ainesosia vaan tein fiilispohjalta. Hyvin onnistui, lopputulos oli kerrassaan herkullinen.

Uunivuokaan ladottiin neljä vartta raparperia pestyinä, kuorittuina ja paloiteltuina. Päälle laitetaan runsaasti sokeria, koska raparperi ei ole itsessään erityisen makeaa. Kulhossa sekoitin kaurahiutaleita (noin pari desiä), fariinisokeria (reilu desi) ja juoksevaa rasvaa (olisiko ollut vajaa desi, enemmänkin olisi voinut olla). Tämä seos sitten raparperien päälle ja koko paketti noin puoleksi tunniksi 175-asteiseen uuniin. Valmista on, kun kuorrutus on rapea ja reunoilla kiehuu.

Tuosta tuli kaksi runsasta kupillista, eli noin kolme kohteliaan kokoista annosta. Päälle tehtiin annos Blå Bandin mainiota vaniljakastiketta. Hyvää oli!

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Little Children

Tämä artikkeli sisältää affiliatelinkkejä Amazoniin. Saan palkkion, mikäli ostat Amazonista tuotteita käytettyäsi linkkejäni. Affiliate-linkit on merkitty €-merkillä.

Katseltiin eilen Johannan löytämä Little Children, Kate Winsletin tähdittämä arkinen draama. Kate Winslet on kotiäiti, joka kohtaa leikkipuistossa lastaan ulkoiluttavan miehen – ja seuraukset voi arvata. Tuloksena on kiihkeä romanssi kahden naimisissa olevan ihmisen välille.

Tarinassa on muutakin. Naapurustoa järkyttää vankilasta vapautunut seksuaalirikollinen ja monet muut jännitteet. Elokuva on täynnä yllättävän luonnollisen tuntuista elämää. Lapset ovat oikeasti lapsia eivätkä miniaikuisia, henkilöt ovat miellyttävän moniulotteisia eivätkä yksiselitteisen hyviä tai pahoja.

Pidin siis kovasti. Elokuva oli hauska, dramaattinen, kantoi erittäin hyvin koko kahden tunnin kestonsa ja herätti ajatuksia. Kaikin puolin erinomainen katselukokemus, siis!