Curb Your Enthusiasm

Täytyypä kehua Curb Your Enthusiasm -sarjaa. Innostuimme tilaamaan sarjan ekan kauden sokkona ja nyt kahden jakson jälkeen näyttäisi siltä, että kyseessä oli mainio ostos.

Luonnehtisin sarjaa lähinnä Seinfeldiksi oikeilla ihmisillä. Pääosassa on Seinfeldin tuottaja Larry David, joka on hieman George Costanzan tapainen sattumanvaraisiin noloihin tilanteisiin päätyjä. Ensimmäisessä jaksossa hämminkiä aiheuttivat huonosti istuvat housut, toisessa keilaradalla kadonneet kengät.

Sarja tuntuu alkuun hyvin erikoiselta, lähes tosi-tv:ltä. Taustanauruja ei ole, eikä dialogia ole ilmeisesti käsikirjoitettu, vaan se improvisoidaan. Osa henkilöistä on fiktiivisiä, osa julkkiksia jotka esiintyvät itsenään. Tuloksena on alkuun aika hämmentävä, mutta samalla riemastuttavan hauska sarja. Suosittelen ehdottomasti Seinfeld-faneille!

HBO:n sarjalle on hämmentävää se, että Curb Your Enthusiasmissa ei ole edes pitkää tunnusta, vain hyvin ytimekäs logo ja tunnusmusiikinpätkä.

Suklaajuustokakku

Teimme suklaajuustokakkua. Eilisen aherruksen lopputulosta pääsi syömään tänään, kakkua kun piti jäädyttää pakastimessa aikansa. Pikainen nettihaku paljasti, että samaa kakkua myydään Helsingissä ravintola Kosmoksessa hulppeaan kahdeksan euron hintaan. Eikä varmaan ole tuolla hinnalla koko kakku! Tässä siis resepti, jolla tätä samaa kakkua saa huomattavasti halvemmalla, ehkä sillä kahdeksalla eurolla koko kakku.

Vaivaa on jonkin verran ja kippojen tiskaamista, mutta toisaalta kakku pysyy kätevästi pakkasessa hyvänä tarjoilua odottamassa. Resepti on Johannan kaverilta, jostain lehdestä napattu. Kätevästi leikkeestä puuttuu kaikki tiedot lehden nimestä tai numerosta, mutta siitä viis.

Nina Lincolnin suklaajuustokakku (äläkä kysy, kuka Nina Lincoln on)

Pohja:

  • 10 isoa digestive-keksiä (tai kaura- tai grahamkeksejä)
  • 50 g voita tai rasvaa

Täyte:

  • 170-250 g tummaa suklaata
  • 200 g Philadelphia-juustoa tai vastaavaa
  • 1 2/3 dl sokeria
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 2 munaa
  • 100 g hasselpähkinöitä
  • 2,5 dl kuohukermaa

Ohjeet:

  1. Murskaa keksit monitoimikoneessa tai kaulimella muovipussissa. Jälkimmäiseen ratkaisuun turvautuessasi huomioi, että pussi voi mennä rikki. Sekoita joukkoon voi tahi rasva.
  2. Leikkaa irtoreunaisen kakkuvuoan pohjalle leivinpaperia helpottamaan kakun siirtämistä vuoasta tarjoiluvadille. Painele keksivoiseos vuoan pohjalle. Reunoja voi tehdä, jos haluaa, mutta pakko ei ole. Laita vuoka jäähtymään jääkaappiin tai pakastimeen.
  3. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Suklaan määrää voi vaihdella mieltymysten mukaan. 200 gramman levystä tuli ihan hyvä kakku.
  4. Sekoita juusto ja desi sokeria isossa kulhossa, lisää vaniljasokeri ja sekoita joukkoon keltuaiset yksitellen hyvin vatkaten. Lisää hienonnetut pähkinät, ellet sitten jätä niitä pois. Me jätimme.
  5. Vatkaa valkuaiset lopun sokerin kanssa lujaksi vaahdoksi. Vatkaa kerma vaahdoksi eri kulhossa. Puolikkaasta desistä ei kannata murehtia, tavallinen kahden desin purkki riittää mainiosti. Kevyempää kermaa ei myöskään huomaa lopputuloksesta.
  6. Lisää juustomassaan sulanut suklaa, sitten valkuaisvaahto ja kääntele lopuksi joukkoon kermavaahto. Kaada vuokaan keksipohjan päälle ja pakasta.
  7. Ota pakastimesta noin vartti ennen tarjoilua ja irrota kakku vuoan reunoilta kuumalla vedelle kastellulla lastalla. Poista reunus ja livauta kakku tarjoiluastiaan.
  8. Hienostelijat koristelevat kakun mintunoksalla, suklaalastuilla tai muilla mielikuvituksellisilla keinoilla. Muut syövät sellaisenaan, hyvää se joka tapauksessa on.
Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Leffakatsaus

Crash – Parhaan elokuvan Oscar ja ziljoona muuta palkintoa, mutta onko se hyvä? No on, vaikka loppuukin vähän vaisusti. Tarina kuitenkin imaisi mukaansa varsin tehokkaasti, vaikka alkuun olikin aika sekava. Narut vedettiin yhteen ihan hyvin. Rotuteema tietysti helpottaa Oscarin voittamista, kun kyseessä on Vakavasti Otettava Elokuva.

Linnunradan käsikirja liftareille – Toteutus oli vakuuttava, Marvin söötti ja niin päin pois, mutta eipä se nyt niin mahdottoman hauska sitten kuitenkaan ollut. Käännöksenä kirjasta ihan ok, mutta taitaa kirjan huumori kuitenkin sen verran kirjallista olla, ettei se käänny elokuvaksi erityisen hyvin, vaikka itse Douglas Adams mukana olikin. Ihan ok, ei enempää.

Doom – Toiminta ok, mutta käsikirjoitus ja juoni todella huonot jopa tyhmäksi toimintaleffaksi. Liikaa selittelyä ihan käsittämättömällä mielikuvitustieteellä, se tappaa elokuvan kuin elokuvan. Geneettinen mutaatio, joka vetää elävän ihmisen solurakenteen hetkessä uusiksi ja lopputulos riippuu siitä, onko ihminen sisimmässään hyvä vai paha? Jepjep. Ehkä olen liian tosikko tällaisille. Lopun FPS-kohtaus oli kuitenkin vekkuli.

Wallace ja Gromit: Kanin kirous – Hulvattoman hauska, ehdottomasti tämän nelikon paras elokuva. Loistavia vitsejä, osa sen verran kaksimielisiä, että menee lapsilta (onneksi) tyystin ohi. Animaatio oli luonnollisesti huippuluokkaa. Söötit pikku jänikset ovat varma juttu, kukapa niistä nyt voisi olla pitämättä. Ehdottomasti katsomisen arvoinen tapaus.