Ei ole terveydeksi, osa 1

Ei ole terveydeksi, antaa tyttöjen tyhjentää ihan pohjaan tiedon pikaria, ja kiipiä aina oppisuuden korkeimmalle portaalle. Huomattakoon toki, kuinka paljon vähimmin sulaneista opinaineista aikaa voittaen peräti jää syrjälle ja katoo. Toiselta puolen on näissä kohdissa suuri vaara hermojen lannistuksen ja peräti pilaantumisen suhteen. Aivot eivät voi vaaratta kestää liiallisia ponnistuksia, ja usein tulee senlaisesta ankarat hermovijat, jotka peräti voivat olla parantumattomia. Parasta on tässäkin suhteessa kohtuus; lapset opetettakoon ajattelemaan järjellisesti, käsittämään helposti, tajuamaan. Erittäin tarkoitettakoon asiallis- ja käytöllistietoja. Soma käsikirjoitus, harjoitus varmasti käyttämään johto- eli kolmiluvunlasku, tieto isänmaisessa historiassa ja maantieteessä (mutta ei suinkaan muinoisista egyptiläisistä, assyrialaisista y. m. s.!), siinä on tärkeät, ja myöskin aivan riittävät vaatimukset naisopinnon suhteen. Mitä kielten oppimiseen tulee, on se monesti kyllä suotavaa, mutta yleensä aivan senlaista, jota ilman voi olla, perätipä tarpeetonta.

T:ri P. Berger: Ei ole terveydeksi : Terveyden sääntöjä jokaiselle. J. Simeliuksen perillisten kirjapaino, Helsinki 1886.

Suomentaja on muuten alkuperäistä saksalaista kirjoittajaa edistyksellisempi, sillä tähän kohtaan liittyi seuaraavanlainen alaviite: Kuten tästä kappaleesta näkee, ei tohtorimme siis ole uusimman-aikuisten hommain ystävä.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Tarmonpesät

Kylläpäs joillain riittääkin virtaa. Alastair Reynoldsilta on ilmestynyt pari viikkoa sitten uusi kirja, Century Rain (on muuten todella hieno nimi, kuten Reynoldsin kirjoilla noin yleensäkin). Ei siinä mitään, mutta kun Redemption Ark, Absolution Gap ja Diamond Dogs, Turquoise Days ovat vielä lukematta.

Iain M. Banksilta tuli niinikään uusi kirja, The Algebraist. Bankseista minulla on onneksi vain pari lukematta – siis scifipuolelta. Muista olen lukenut pienemmän osan, Crow Road on odottanut hyllyssä varmaan vuoden verran jo lukemista.

Eikä se tähän lopu: Richard Morganilta on vielä lukematta Broken Angels ja Market Forces. Onneksi uusin, Woken Furies ilmestyy vasta maaliskuussa.

Millä nämä kaikki luet, kun kaikki vielä kirjoittavat laveasti. Ja kuinka muistat jokaisen maailman pienet detaljit, joihin kuitenkin viitataan myöhemmissä kirjoissa?

Muistutetaan nyt vielä, että Amazonin lahjatoivelistat kannattaa viritellä jo joululahjakuntoon: Secret Santa 2004 on tulossa. Kannattaa osallistua!

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Harvinaisempaa tiedonhakua

Aika harvoin tulee haettua kirjoja julkaisijan perusteella. Nyt kuitenkin lainasin kirjastosta nipun Art Housen julkaisemia kirjoja. Oleta pyöreä lehmä, Numerotaidottomuus, Lukujen historia, Kauneimmat matemaattiset kaavat, Meemit – kulttuurigeenit ja Kaaos jatkavat mainiosti viimeaikaista fokusoitumistani tieteiskirjallisuuden sijasta tietokirjallisuuteen. Maailma (tai ainakin sen matemaattinen laita) valottuu.

Noita ennen luettavana on vielä π – erään luvun tarina (ei Art Housea, mutta sitä toista hyvää tiedekustantamoa: Terra Cognitaa) ja Lukujen taivas – laskeminen, ajattelu ja olemassaolo.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Valaisevaa kirjallisuutta

Valtaojan (Kotona maailmankaikkeudessa) jälkeen jatkoin tietokirjallisuuden parissa. Jared Diamondin Tykit, taudit ja teräs eli Guns, Germs and Steel oli kerrassaan viihdyttävä ja opettavainen selitys nykymaailman tilasta. Kirja kertoo, miksi eurooppalaiset valloittivat muun maailman eikä päinvastoin.

Syyt ovat moninaiset, mutta esitän niistä tässä brutaalin tiivistyksen. Paljolti kyse on ruoantuotannosta. Hyvin ruokitut viljelijät voittavat metsästäjä-keräilijät jo määrällisellä ylivoimalla. Ruoantuotanto syntyi hedelmällisen puolikuun alueella ja levisi sieltä muualle. Tästä syntyi tuntuva etumatka. Euraasian itä-länsi-suunnassa leviäminen (ruoanviljelyn ja muiden innovaatioiden) tapahtui myös nopeammin kuin Amerikoissa ja Afrikassa, joiden pohjois-etelä-akselia myötäilevä muoto ja autiomaat pysäyttävät viljelyskasvien etenemisen tehokkaasti.

Ylimääräinen ruoantuotanto mahdollisti ruokaatuottamattoman luokan elättämisen ja sitä kautta byrokraatit, hallitsijat ja valtiot. Teknologia saattoi kehittyä aivan toisella tavalla. Innovaation määrä on jokseenkin vakio kansojen kesken, mutta luonnollisesti suuremmasta väestöstä irtoaa enemmän keksintöjä ja paremmat olosuhteet kehitellä niitä.

Eläimilläkin oli iso merkitys. Euraasiassa oli laajimmat valikoimat kesytettäväksi sopivia eläimiä. Australiassa ja Amerikoissa eläimiä oli, mutta koska ne eivät olleet tottuneet ihmisiin, alueille saapuneiden ensimmäisten ihmisten oli helppo metsästää ne sukupuuttoon. Australiaan ei jäänyt mitään kesytettävää, Amerikkoihin vain hyvin rajallisella alueella vaikuttava laama. Euraasiassa taas oli sika, lehmä, hevonen, lammas ja niin edelleen. Afrikassa toisaalta riittää eläimiä, mutta Afrikan suuret nisäkkäät eivät sovi kesytettäviksi monista syistä.

Eläimistä saa ruokaa (erityisesti proteiinia), nahkaa, työvoimaa ja tauteja. Eläinten läheisyydessä asuvat ihmiset saavat eläimiltä ties mitä tauteja, joille sitten kehittävät immuniteetin. Nämä taudit olivat eurooppalaisten paras ase Amerikan valtaamisessa: alkuperäisasukkaita kuoli valtavasti ilman aseidenkäyttöä. Eläimettöminä heillä ei ollut omia tauteja, jotka olisivat tappaneet eurooppalaisia. Afrikassa oli sentään malaria.

Mutta miksi maailmaa ei hallitse islam? Syy on pitkälti se, että vaikka hedelmällinen puolikuu olikin hyvin hedelmällistä aikoinaan, on se nykyään pääasiassa autiomaata. Luonnonvarat on yksinkertaisesti kulutettu loppuun. Euroopassa luonnonvaroja oli enemmän. Kiinalaisetkin olisivat voineet voittaa kehityksen, mutta Kiinan kaatoi varhain muodostunut yhtenäisyys. Yksi typerä hallitsija pysäytti kiinalaisten löytöretket alkuunsa – epäyhtenäisessä Euroopassa näin ei käynyt. Kolumbuskin kolkutteli monille oville, ennenkuin sai tukea Espanjasta. Sen jälkeen muidenkin täytyi ryhtyä kisaan mukaan, etteivät jäisi jälkeen. Yhtenäisemmässä Euroopassa Kolumbuksen suunnitelmat olisi kenties torpattu ja unohdettu, eikä kilpailu olisi ajanut teknologiaa eteenpäin.

Pohjimmiltaan voidaan siis tulla siihen tulokseen, ettei kansojen välillä ole eroja, joista historiallinen kehitys johtuisi. Euraasia ja erityisesti Eurooppa oli yksinkertaisesti paras paikka maailmassa, monesta syystä. Toisaalta Australian aboriginaalit jäivät kivikaudelle eivät tyhmyyttään vaan siksi, että Australia oli asuinalueena niin huono. Diamond arvelee kirjassaan, että ilman eurooppalaisten vaikutusta aboriginaalit olisivat ehkä siirtyneet hiljalleen viljelemään hirssiä ja tiedä sitten, miten pitkälle kehitys olisi ajan myötä edennyt. Eurooppalaiset vain kävivät läpi saman kehityksen niin paljon nopeammin, että pystyivät valloittamaan koko maailman.

Mutta – Diamond kertoo kirjassaan paljon muutakin mielenkiintoista. Kannattaa perehtyä!

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Shakespeare ja apinat

Kaikki lienevät kuulleen jutun miljoonasta apinasta kirjoittamassa satunnaisia kirjoituskoneella, tuloksena ennemmin tai myöhemmin Shakespearen teokset. Asiaa on vaikeaa tutkia käytännössä jo siksi, että kyseisen tapahtuman todennäköisyys on niin pieni. Onneksi on simulaattori.

Monkey Shakespeare Simulator tuottaa satunnaisia kirjaimia, joista simulaatioapinapopulaatio näpyttelee teoksia. Simulaattori vertailee aikaansaannoksia Shakespearen näytelmiin. Tämänhetkinen ennätys on 20 kirjainta "Coriolanuksen" alusta. Sen saavuttamiseen vaadittiin 462 060 000 000 miljardia miljardia apinatyövuotta. Voi siis kuvitella, että jonkun kokonaisen Shakespeare-näytelmän luomiseen vaaditaan aika kauan aikaa.

Tutkimustyötä voi edistää ajamalla Java-sovelteena toimivaa simulaattoria selaimellaan. Tällä hetkellä käskyttämäni apinat ovat onnistuneet tuottamaan 17 kirjaimen pätkiä, viimeksi "The Merry Wives of Windsorista"

Tämäkin hauskuus löytyi Musings, Ramblings, and Things Left Unsaid -blogista.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat