Ruokaa ja juomaa

Eilisen herkkuna syötiin lasagnea, jonka valmistaminen alkaa jo käydä rutiinilla. Tulos oli totuttuun tapaan herkullista. Ruokajuomana juotiin pahatapaisesti valkoviiniä, portugalilaista vihreää. Gazela oli hyvää siinä missä Gatéokin. Hyvin samanlaisista viineistä on kyse. Pitäisi varmaan vielä testata Casal Garcia, Alkon kolmas Verde-viini.

Myöhemmin iltaa siivitti Provokaation Minnan suosittelema Cidre Pays d’Auge, joka on kieltämättä poikkeuksellisen maukasta juotavaa. Se on minun makuuni ehkä hieman liian ranskalainen, mutta maun pehmeys ja vahva omenaisuus toimii silti. Kannattaa kokeilla, varsinkin jos siiderikokemukset rajoittuvat peruslitkuihin.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Resident Evil: Apocalypse

Resident Evil: Apocalypse oli melkoista b-viihdettä, mutta toimi sen yhden katselukerran ihan mainiosti. Ei juuri haitannut, että edellinen osa ja tietokonepeli ovat jääneet väliin – houkutus perehtyä laajemmin on vähissä tämän jälkeen. Sittenkin: aikaansa voi huonomminkin käyttää kuin viihdyttäviin roskaelokuviin.

Google ja elokuvat

Googlen blogista löytyi juttua Googlen elokuvatoiminnosta. Kas, sehän on näppärä. Hakukenttään kun kirjoittaa "movie:" ja kuvailee elokuvaa, Google päräyttää ruutuun leffan nimen. Kokeillaas:

Mikäs oli se leffa, jossa enkeli hengasi Berliinissä? "movie: angel comes down to berlin" – toisena vaihtoehtona löytyy oikea elokuva, eli Wim Wendersin erinomainen Himmel über Berlin (alias Wings of Desire, blah).

Hitsi miten jännä toiminto. Googlen innovatiivisuus saa toden totta informaatiotutkijan ilahtumaan. Haulla voi myös näppärästi etsiä näyttelijöiden viimeisimpiä tai parhaimpina pidettyjä töitä.

Haaveilua

Olen varaillut kirjoja ja kirjoitellut muistiin mielenkiintoisten hyllystä löytyvien kirjojen nimiä. Parempaakaan ajanvietettä ei tiskillä istuessa keksi, jos asiakkaita ei ole paikalla. Melkoista haaveilua tuo kuitenkin on, sillä aikaa kirjojen lukemiseen ei ole. Olisikin. Jos ei vaikka tarvitsisi nukkua ollenkaan, voisi vain yöt läpeensä lukea ja avartaa käsityksiään.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Euroviisuilua

Saimme eilen yllätysliput euroviisukarsintojen finaaliin. Johannan täti on TV2:lla maskeeraajana ja oli nytkin töissä, joten tarpeettomat liput päätyivät meille. Lähdimme tietysti paikalle, kun kerran ilmaiseksi pääsee. Enpä ollut minäkään Tampere-talon isossa salissa koskaan käynytkään, ja suuret suorat TV-lähetyksetkin ovat olleet harvassa tähän asti. On se hyvä, että Johannalla on vaikutusvaltaisia sukulaisia!

Ihan hienoahan siellä oli. Euroviisuehdokkaiden taso oli yllättävänkin hyvä, joukkoon mahtui vain pari nolompaa viritystä (Teddy vs MC Chriss oli aika karseaa kuultavaa ja Kimmo Kouri vähän … erikoinen). Kuusi yleisöäänestykseen päässyttä olivat niinikään aika hyvät, harmittaa vain aivan erinomaisen Firevisionin jääminen nolosti nollille. Christian Forssin olisi koska tahansa voinut heivata joukosta pois.

Voittaja oli hienoinen pettymys, Rönningin biisi oli ihan ok, mutta jotenkin kuitenkin vähän vaisu. Itse olisin suonut voiton mieluummin vaikkapa Jennielle (realistista ehdokkaista). Elena Mady oli meidän ylivoimainen suosikkimme, mutta noin mielenkiintoisen ja erikoisen biisin mahdollisuudet menestyä olivat tietysti alunperinkin kehnot. Hieno veto, joka tapauksessa, ja onneksi Mady pääsi edes jatkoon.

Kannatti kuitenkin käydä, olihan se ihan elämyksellinen tilaisuus. Menisin toistekin, jos ilmaisliput saisin, vaikka ihan ehkä sen 54 euron arvoinen tilaisuus tuo ei ollut…

Julkaistu
Kategoria(t): Musiikki