Pedot

Kansi: Pedot

Bazar-kustantamo lähestyi minua taannoin sähköpostilla. Ei-toivottu kaupallinen sähköposti olikin positiivinen juttu: nimittelivät mielipidejohtajaksi ja tarjosivat syyskuussa ilmestyvää Frank Schätzingin Pedot-romaania luettavaksi. Mielipidejohtaja kuulostaa oikein miellyttävältä ja kirjan idea sen verran vetävältä, että tartuin tarjoukseen.

Tänään kävin hakemassa 900-sivuisen jättitiiliskiven postista. Onhan se komia. Ekotrilleri on paras trilleri, tuumaan, joten tämä kuulostaa ihan lupaavalta. Hitusen arveluttaa mainostuksen keskittyminen siihen, kuinka paljon kirjaa on myyty – suosittu ei ole automaattisesti huono, mutta jos se on kirjan päämarkkinapointti, niin vaara on ilmeinen. Ympäristöä tuhoutuu – uhat tuovat mieleen Risto Isomäen oivallisen Sarasvatin hiekkaa -teoksen, joskin tässä on ilmeisesti merenelävilläkin osansa.

Tämän verran mainostusta siis saa lähettämällä minulle julkaisemansa kirjan; kirjavinkki seuraa, mikäli teos on hyvä ja Mikko reads tuomitsee, oli hyvä tai huono.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Tähtifantasia-palkinto jaettu

Kansi: Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki

Eilen jaettiin ensimmäistä kertaa vuoden parhaalle käännösfantasiakirjalle myönnettävä Tähtifantasia-palkinto. Kaikki ehdokkaat olivat kiinnostavia, joten valinta ei varmastikaan ollut helppo. Voittajaksi valittiin kuitenkin Jeff VanderMeerin Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (kirjavinkkini teoksesta) – hyvä valinta, itse en omaa suosikkiani osaa varmaksi sanoa, varsinkin kun Unohdettu Ombria on vielä lukematta.

Voittajan on julkaissut toimintansa pääasiassa lopettanut Loki-kirjat, joka ei taida tästä enää sen kummemmin hyötyä. Sääli. Pisto sydämessä, jne., olen itse hyvinkin kustantajan kannalta hyödytön lukija, kun hyvin harvoin ostan kirjani. Luen myös valtaosan scifistäni englanniksi ennen suomennosten ilmestymistä, joten en suomennoksia ostaisi, vaikka enemmän kirjoja ostaisinkin.

Lupaankin, että jahka tästä vaurastun, ostan enemmän kirjoja, etenkin kotimaista scifiä ja fantasiaa.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat

Lastenmusiikkia

Aamulehdessä kirjoittivat lastenmusiikista. EMI ja Alex Nieminen ovat perustaneet Ipanapa Recordsin, joka tuottaa laatumusiikkia lapsille. Netissä asiasta uutisoi vaikkapa Hesari. Tulossa oleva kokoelmalevy kuulostaa ideatasolla aika hyvältä.

Mitä omiin lastenmusiikkimieltymyksiini tulee, toistaiseksi kaksi on ylitse muiden. Ensinnäkin on Paukkumaissi, omia biisejä ja lastenlauluklassikoita reggaevirityksellä. Taustajoukoissa on Soul Captain Bandista tuttua väkeä ja laulaja Tytti Metsällä on oivallista kansanmusiikkiosaamista, joka kuuluu levyllä myös. Sivuilta löytyy näytteitä. Tästä meillä tykkäävät kaikki ja kovasti, sanoisin että Paukkumaissi on Nooan ykkössuosikki. Bändiltä on ilmestynyt yksi levy, joka kantaa nimeä Paukkumaissi.

Toinen oiva on Pessi Levannon (joka soittaa Ipanapan kokoelmalevylläkin) Vuohi, joka perustuu Julia Vuoren luomaan vuohihahmoon. Toinen Vuohi-levy on vielä kirjastosta lainaamatta, mutta ensimmäinen, Vuohi kaipaa Kalahariin, on erinomainen. Vuohen maailmanmatkailusta kertova levy ottaa perusvireekseen pianojazzia, johon sekoitellaan erilaisia vaikutteita tarpeen mukaan. Nimibiisi on esimerkiksi silkkaa teknoa ja Stonehenge-aiheinen Jättiläisten hampaat on luonnollisesti heviä. Vuohestakin löytyy näytteitä nettisivuilta.

Paljastavat merkinnät

Tämä artikkeli sisältää affiliatelinkkejä Amazoniin. Saan palkkion, mikäli ostat Amazonista tuotteita käytettyäsi linkkejäni. Affiliate-linkit on merkitty €-merkillä.

Luottamukseni Movielensiä kohtaan horjuu. Ensinnäkin, Movielensin elokuva-arvioideni perusteella antamat arviot ovat säännönmukaisesti perin lähellä elokuvan arvioiden keskiarvoa. Se siitä ainutlaatuisesta elokuvamausta. Toisekseen Movielens kehuu tästä syystä elokuvia, joita minulla ei ole mitään halua nähdä (Ratatouille ja Transformers, igh, kummankin trailerissa on ollut jo aivan tarpeeksi kestämistä). Kolmanneksi, sitten kun kohdalle osuu erittäin hyvä elokuva, Movielens on hukassa yli tähden verran.

Paljastavat merkinnät (Notes on a scandal) on nimittäin erittäin hyvä elokuva. Judi Dench tekee erinomaista työtä vanhana ja hitusen häiriintyneenä opettajana, Cate Blanchettin ja Bill Nighyn antaessa taustatukea. Ei ole yllätys, että sekä Dench että Blanchett saivat Oscar-ehdokkuudet rooleistaan. Philip Glassin musiikki oli myös ehdokkuuden arvoista ja kieltämättä teki kyllä vaikutuksen. Elokuvamusiikki onnistuu harvoin kiinnittämään huomiota, mutta tämä oli iloinen poikkeus.

Vahvojen draamojen ja muuten vain fiksujen elokuvien ystäville Paljastavat merkinnät on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva!

Kätevä elokuvalippu

Simpsonit taittuivat mukavasti valkokankaallekin. Elokuva on erittäin hauska, tv-sarjalle uskollinen ja ehdottomasti katsomisen arvoinen.

Huomattavampaa oli kuitenkin se, että menin elokuviin kulkematta lippukassan kautta. Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa itse tulostettua lippua. Elokuvavisiitti oli siinä määrin kätevä, että en usko, että jatkossa juuri jonotellaan lippukassalla.

Niin se etenee. Ennen varattiin puhelimitse, sitten netissä. Nyt ei tarvitse enää olla paikalla hyvissä ajoin noutamassa varausta (asia, jota olen aina inhonnut), vaan voi marssia suoraan ovesta sisään. Tämä on hyvää itsepalvelua.