Casanova

Olipas vaihteeksi MovieLens väärässä, kun ehdotti Casanovalle kahta ja puolta tähteä. Myönnetään, että romanttinen komedia ei ole ihan vahvin lajini (saatikka sitten farssi, ja farssinkin piirteitä tässä oli), mutta kas, tämäpä olikin kerrassaan vekkuli elokuva.

Venetsian maisemiahan katselee aina ilolla, eikä elokuva muutenkaan ollut hullumpi. Suorastaan nokkela, paikoin, ja kokonaisuudessaan kaikkine käänteineen oikein mukavaa kevytviihdettä. Jeremy Irons oli kelpo inkvisiittori, Tim McInnerny taas mielenkiintoinen doge – miestä kun on Black Adderin jälkeen tyystin mahdoton ottaa vakavasti.

Suosittelen siis kevyttä mutta fiksuhkoa romanttista komediaa hakeville ja Venetsian maisemien ystäville.

Batman Begins ja Acacia

Batman Begins oli ihan hyvä kesäleffa. Toimintaosuuksia oli ehkä vähän pitkitetty ja paikoin dialogi tulvi mukasyvällistä filosofointia, mutta huumoria ei oltu sentään unohdettu. Näyttelijät toimivat (suurimmaksi osaksi) ja elokuva näytti hyvältä. Ei mitään ihmeellistä, mutta sarjakuvaleffaksi kerrassaan toimiva.

Acacia oli hidas. Crawls by like an elderly slug on salted asphalt, niin kuin eräässäkin arvostelussa sanottiin. Kerronta hipoi kuitenkin taidetta ja elokuvan henkilöitä ja heidän keskinäisiä jännitteitään kuvattiin terävästi. Elokuvan tunnelma oli ahdistava, sortumatta juurikaan helppoon säikyttelyyn tai yliluonnollisuuksiin. Acacia ei ole ihan aasialaisten kauhuelokuvien parhaimmistoa, eikä hitautensa vuoksi varmastikaan kaikkien mieleen, mutta elokuvataiteen ystäville Acacia on hyvinkin katsomisen arvoinen.

Erittäin hyvä raparperipiirakka

Tämä on Johannan äidiltä saatu raparperipiirakkaresepti, alkuperästä en tiedä sen enempää. Reseptissä käytetään kahvikuppimittaa, joka on 1,5 desiä.

Pohja:

  • 1 muna
  • 1 kkp sokeria
  • 1 prk kermaviiliä
  • 1/2 tl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 kkp vehnäjauhoja
  • 1 kkp kaurahiutaleita
  • 50-100 g voisulaa

Muna ja sokeri vatkataan vaahdoksi. Vaahtoon sekoitetaan kermaviili (kermaviilin sijasta voi käyttää myös 1 kkp kermaa). Vehnäjauhoihin ja kaurahiutaleisiin lisätään vaniljasokeri ja leivinjauhe, ja nämä kaikki lisätään muna-sokerivaahtoon. Lopuksi lisätään rasva.

Vehnäjauhoilla ja kaurahiutaleilla tulee hyvä piirakka, joka pysyy koossa vähän heikosti. Jos haluaa kiinteämmän piirakan, kaurahiutaleiden sijasta voi laittaa toisen kupillisen vehnäjauhoja.

Taikina kaadetaan vuokaan, päälle ladotaan 0,5 litraa (noin 250 grammaa) raparperia ja suunnilleen desi sokeria. Paistetaan uunissa 180-200 asteessa noin 30 minuuttia. Piirakka syödään jäätelön kanssa, ettei luut haihdu.

Julkaistu
Kategoria(t): Ruoka

Ahne sukupolvi

Suosittelen ehdottomasti lukemaan Osku Pajamäen Ahne sukupolvi -kirjan. Se on joutuisaa luettavaa ja avaa silmät tehokkaasti. Kirja sopii luettavaksi nuorelle pätkätyösukupolvelle, mutta aivan erityisesti sitä suosittelen niille suurten ikäluokkien edustajille, jotka uskovat maksaneensa eläkkeensä palkastaan (vinkki: olette väärässä, käsittämättömän korkeat eläkkeenne tullaan maksamaan meikäläisten pätkätöistä).

Viime vuosina Suomessa on harjoitettu aika ennennäkemätöntä ryöstöä. Tuottoisaa valtion omaisuutta on myyty pois, ja minkä vuoksi? Ei ainakaan siksi, että rahat olisi sijoitettu johonkin muuhun tuottoisaan kohteeseen. Ei, rahoilla on kustannettu veronalennuksia, jotka taas hyödyttävät pääasiassa rikkaita, jotka ovat pääasiassa suurten ikäluokkien edustajia.

Pajamäen kirjaa on kritisoitu mitä hämmästyttävimmillä tavoilla. Esimerkiksin Aamulehdessä Matti Apunen väänsi mussutusvaihteen täysille ja lyttäsi kirjaa täysin epäolennaisista syistä. Sen sijaan kirjat todelliset avainkohdat, eläkepommi ja työvoimapulan olemattomuus, jäivät täysin vaille minkäänlaista käsittelyä.

Terveisiä myös kaikille teille, jotka kirjaa lukematta olette sitä mm. Aamulehden tekstarimielipiteissä haukkuneet. Ihan vastaisen varalle suosittelen, että ennen kuin tekee itsestään pellen, on hyvä ja lukee kirjan, jota kritisoi. Kylläpä se Pajamäen kritiikin kärki kohdistuu vähän muualle kuin niihin vähävaraisiin duunareihin, jotka vihdoin pitkän työuran jälkeen pääsevät eläkkeelle lepäämään. Nauttikaa eläkkeistänne kaikessa rauhassa; ei Pajamäki niitä teiltä ole pois ottamassa. Syyttävä sormi kohdistuu ikäluokkanne roistoihin, ei teihin.

Tosiasia kuitenkin on, että suuret ikäluokat ovat Suomen historian kaikkien aikojen menestyksekkäin ikäluokka. Kellään muulla ei ole mennyt yhtä hyvin, enkä usko, että samaan menestykseen ihan pian päästään.

Olisihan se kiva saada niitä virkoja, joita eläkkeelle pääseviltä suurten ikäluokkien edustajilta jää. Ei vaan saa, koska ne jäädytetään.

Olisi kiva saada lapsensa muutaman vuoden päästä päivähoitoon. Näinköhän onnistuu, kun kunnissa vähäisemmät rahat menevät rajusti kasvavaan vanhustenhoitoon ja lapsiperheiltä leikataan etuuksia minkä ehditään.

Olisi kiva ostaa joskus oma asunto. Ei vaan onnistu ihan lähiaikoina, koska asuntolainan ottaminen edellyttää taloudellista vakautta, joka on ylellisyys, jota meille ei suoda.

Olisi kiva saada lapsi yliopistoon parinkymmenen vuoden päästä. Pitäisiköhän aloittaa säästäminen lukukausimaksuja varten jo? Ainakin lapsensa elättämiseen kannattaa varautua, sillä opintotuki tuskin nousee siihenkään mennessä.

Suurin osa suurista ikäluokista ei ole tämän kaiken takana, vaan korkeintaan nauttii eduistaan. Vastuu on suhteellisen pienellä eliitillä, joka asioista päättää. Että kiitoksia vaan.

Julkaistu
Kategoria(t): Kirjat